Asiasta kertoo vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo STT:n haastattelussa.

Summasta noin puoli miljardia tarvittaisiin koronasta johtuvien lippu- ja verotulojen menetysten korvaamiseen ja toinen puoli raiteisiin ja muuhun joukkoliikenteen kehittämiseen, jotta hallituksen ilmastotavoite on mahdollista toteuttaa.

Ohisalon mukaan asiasta on keskusteltu hallituksen sisällä. Hänen tavoitteensa on, että päätöksissä päästään alkuun pian ja loputkin päätökset saataisiin tehtyä vielä tämän vuoden lisätalousarvioissa. Hallitus on linjaamassa neljännestä lisätalousarviosta lähiaikoina.

Suurimmat kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku.

Vihreät ei ole esityksensä kanssa yksin, sillä myös esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi aiemmin viikolla, että esittää liikennöitsijöille korona-ahdingon takia lisää joukkoliikennetukea, koska vaatimus lisävuoroista tai vajaakäytöstä on heille kova. Molempia kuitenkin tarvitaan, jotta tungokselta liikennevälineissä vältytään.

Vihreät on halunnut profiloitua hallituksessa kaupunkipuolueena. Ohisalo muistuttaa kuitenkin, että koko hallitus on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

– Joukkoliikenne on niin keskeinen osa, että ilman sitä me ei päästä päästötavoitteeseen. Tiettyä ehtoa tuen saamiselle on siinä, että kaupungin joukkoliikenne itsessään toimii ja että se tulee vähentämään myös päästöjä.

Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että joukkoliikennekalusto pyritään vaihtamaan vähäpäästöisempään. Kaupungit voisivat käyttää vihreiden esittämää tukea esimerkiksi uusiin raitioteihin, joita on rakenteilla Tampereella ja suunnitteilla ainakin Turussa ja pääkaupunkiseudulla.

Ohisalo ei mainitse kaupungeissa meneillään olevia sisäisiä hankkeita nimeltä, koska niistä käydään parhaillaan neuvotteluita.

– Suurista kaupungeista löytyy useita hankkeita, hän vain sanoo.

Julkisuudessa on uusien raitioteiden lisäksi puhuttu ainakin Espoon kaupunkiradasta, jonka ratasuunnitelman voimassaoloaika jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Sen kaksi eteläisintä raidetta olisi tiheän kaupunkijunaliikenteen käytössä ja kaksi pohjoisinta raidetta nopeamman lähiliikenteen ja Turun suunnan kaukoliikenteen käytössä.

Hallitus odottaa seuraavaksi EU-tukea pitkän aikavälin isoista raidehankkeista, kuten Turun tunnin junasta ja Suomi-radasta. Liikenneministeriöstä kerrotaan, että tukipäätöksiä olisi tulossa näillä näkymin loppukesästä.

Ohisalo uskoo, että komission ulostulo vihreästä elvytyspaketista lyö osaltaan vauhtia sille, että liikkuminen Euroopassa saadaan mahdollisimman pitkälle sähköistettyä vähäpäästöiseksi ja päästöttömäksi.

Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisestä valmistui torstaina. Sen mukaan nykyisten ratojen kehittäminen olisi kannattavinta, mutta uudet yhteydet Porvoon kautta toisivat kuitenkin suurimman hyödyn.

– Myös raiteiden korjausinvestoinnit ovat tärkeitä. Toimintavarmuus ja nopeus nykyisillä radoilla on turvattava, Ohisalo sanoo.

Vihreät on pitänyt esillä mahdollisuutta päästä yöjunalla Oulusta Tukholmaan, ja hallitusohjelmassakin luvataan toteuttaa sähköistys Kemistä Laurilan kautta Haaparantaan.

– Tämä on herättänyt paljon kiinnostusta. Ihmisten matkustusprioriteetit tuntuvat myös olevan murroksessa tässä ajassa.

Kyse ei ole pelkästään raiteista. Aktiiviseksi pyöräilijäksi tiedetyn Ohisalon oma unelma olisi pyöräbaana läpi Suomen Helsingistä pohjoiseen.

Vihreät rahoittaisivat joukkoliikenteen kehittämistä ja kevyen liikenteen väyliä myös suunnitteilla olevilla autoilijoiden ruuhkamaksuilla. Ohisalon mukaan puolueen tavoite on, että lainsäädäntö etenisi niin nopeasti kuin mahdollista ja tulisi voimaan vielä tällä hallituskaudella.

– Tärkeintä on, että saadaan kaupungeille mahdollistettua ruuhkamaksujen käyttäminen. Hallitusohjelmassa ruuhkamaksut on mukana, ja tällä hallituskaudella pitää saada se laki voimaan niin että kaupungit voivat sitten itsenäisesti tehdä päätöksiä.

Tarkoitus on mahdollistaa ruuhkamaksut vain alueilla, joissa voi valita jonkin muun vaihtoehdon kuin auton. Käytännössä se tarkoittaa lähinnä pääkaupunkiseutua.

Ohisalo näkee asiassa vain hyviä puolia: kenenkään ei tarvitsisi seistä ruuhkissa, ilmanlaatu paranisi, päästöt vähenisivät ja ihmiset ehkä liikkuisivat enemmän, jos pyöräily ja kävely yleistyisivät. Hän uskoo, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit tarttuvat tilaisuuteen, kun se tulee mahdolliseksi.

– Ihan varmasti kaupunkien kannattaa edetä asiassa, moni varmasti näkee että siitä olisi hyötyä.

Hallituksessa on puolueita, jotka eivät tiettävästi ole olleet ruuhkamaksuista yhtä innostuneita, mutta Ohisalon mukaan kaikki hallitusohjelman kirjaukset ovat edelleen täysin voimassa, jos toisin ei ole sovittu.

– Nyt on puhuttu siitä, että hallitusohjelman talouspoliittiset kirjaukset saattavat mennä uusiksi. Niistä neuvotellaan varmasti vielä, mutta kaikki muu on aivan tavanomaisesti siellä edelleen.

STT–Sanna Nikula