Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin kokemuksia ja huolia, jotka liittyvät hoidettavien asumisen turvallisuuteen sekä vastaajien työolosuhteisiin, jaksamiseen ja turvallisuusosaamiseen. Tutkimuksen on tehnyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) yhteistyössä SuPerin kanssa.

– Huoli oli voimakkainta kotihoidossa, jossa kaksi kolmasosaa tunsi vähintään viikoittain huolta asiakkaidensa turvallisuudesta, sanoo tiedotteessa SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala.

– Varsinkin iäkkäiden ja muistisairaiden asiakkaiden turvallisuus huolestutti työntekijöitä. Jatkuva huoli korostui erityisesti yötyössä.

Huoli asiakkaiden turvallisuudesta on tavanomaisempaa julkisen sektorin palveluksessa kuin yksityisellä toimijalla, joskin jatkuvaa huolta koetaan molemmilla sektoreilla lähes yhtä paljon. Eroa selittää asiakasryhmien ja hoivamuotojen eriytyminen. Kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta ollaan huolissaan useammin kuin muissa hoivamuodoissa, ja kotihoito on tyypillisempää julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin tai muun toimijan palveluna. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta oli samansuuntainen eri puolilla Suomea.

Kyselystä ilmenneet suurimmat huolenaiheet olivat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumiskyky ja toimintakyky. Niistä oli huolissaan noin 70 prosenttia vastaajista. Vastaajia huolettivat myös asumisen turvallisuus yleisesti, väkivallan uhka ja lääketurvallisuus. Niistä oli huolissaan vajaa puolet ja eksymisistä ja katoamisista liki kolmasosa. Päihteet, tupakointi ja ruoanlaitto huolestutti noin viidesosaa vastaajista. Huoli oli selvästi tavanomaisempaa kotihoidossa kuin muissa hoivamuodoissa.

Asiakasturvallisuuden muissa huolenaiheissa nousi esiin asiakkaiden väkivaltaisuus toisiaan kohtaan. Samoin vastauksissa tuli esiin hoidon ja hoivan riittämättömyys, jota perusteltiin useissa vastauksissa henkilöstömitoituksen tai käytettävissä olevan ajan niukkuudella tai väärällä hoivapaikalla.

Noin puolet vastaajista (52,3 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä Työssäni turvallisuuskehitys on ollut myönteinen / turvallisuutta on pystytty parantamaan viimeksi kuluneen puolen vuoden – vuoden aikana. Toisaalta lähes neljäsosa vastaajista arvioi, että kehitys on ollut heikompaan suuntaan.

Niukka henkilöstömitoitus, kiireen lisääntyminen, henkilöstön kuormittuminen ja sairaspoissaolot on mainittu useiden negatiivisesta turvallisuuskehityksestä kertovien vastausten taustalla. Mainintoja on myös kehitysehdotusten pysähtymisestä säästöihin vedoten.

SuPerin mukaan erityisesti henkilöstömitoituksen korjaaminen tapahtuu yksiköissä liian hitaasti. Työnantajien tulisi ennakoivasti tarttua epäkohtiin ja korjata niitä.

– Työntekijöiden viestit on otettava tosissaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa tiedotteessa.

Kysely tehtiin 14.2.–12.3.2019 noin 32 000 SuPerin jäsenelle. Siihen vastasi 3 430 henkilöä.