Opettajiakin pikkuväellä oli ikävä:

– Kun teki mieli halata opea, halasin puhelinta, kertoi muuan alakoululainen.

Yleisesti kyselyyn vastanneet lapset kokivat poikkeustilakevään ja etäkoulun myönteisinä. Lapset arvostivat poikkeustilakevään aikana erityisesti lisääntynyttä aikaa omien vanhempien ja perheen kanssa.

Vastauksissa tuotiin esiin perheajan lisääntymisen lisäksi elämänrytmin rauhoittuminen. Kalenterissa oli vähemmän menoja, sai olla rauhassa, koulu tuntui monista kevyemmältä ja sai nukkua enemmän.

3.–6.-luokkalaisista suurin osa kertoi voineensa hyvin etäjakson aikana. Melko harva kertoi voineensa huonosti. Kohtuullisesti tai huonommin voineet lapset kertoivat muun muassa, että korona huoletti, oli tylsää ja yksinäistä tai että etäkoulu tuntui stressaavalta.

Alle kymmenesosa 3.–6.-luokkalaisista koki, että etäkoulussa opiskelu, tehtävät ja ohjeet olivat vaikeita. Osapuilleen yhtä moni vastasi kaivanneensa apua koulutehtäviin tai läksyihin.

– Voi sanoa, että Suomessa päättäjät sekä koulut, päiväkodit ja kotiväki onnistuivat hyvin varmistamaan lasten hyvinvoinnin poikkeusolojen aikana. Olisi kuitenkin tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen etäopiskeluun, arvioi koulutusasiantuntija Mia Malama Suomen Unicefistä tiedotteessa.

Uutisiin liittyen lapset pelkäsivät läheisen sairastumista tai kuolemaa ja olivat huolissaan ihmisistä eri puolilla maailmaa.
Koronakevään lopuksi lapset olivat turhautuneita siitä, että kouluun ja päiväkotiin palaamisen jälkeen oli paljon rajoituksia.

Etenkin päiväkoti-ikäiset olivat pahoillaan omatoimisuuden rajoittamisesta.

Lasten vastausten perusteella poikkeusolojen aikana toteutui lapsen oikeus leikkiin. Vastauksissa näkyi kuitenkin koronarajoitusten vaikutus leikkimiseen: kavereita sai nähdä pääasiassa ulkona, kontaktileikit oli kielletty ja leikkikaverien määrä rajattu.

Kyselyt tehtiin lähiopetukseen palaamisen jälkeen touko-kesäkuussa. Kyselyt eivät Unicefin mukaan olleet otokseltaan edustavia.