Kysely: Lapset eivät halua kuviaan someen ilman lupaa

Kuva: Lehtikuva
Lapset ja nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä.

Noin 60 prosenttia Lastensuojelun keskusliiton kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista on sitä mieltä, että heidän kuviensa tai tietojensa laittamisesta sosiaaliseen mediaan on aina kysyttävä lupa.

Vain noin kymmenen prosenttia vastaajista kertoi, että someen laitetuista tiedoista tai kuvista oli ollut heille haittaa. Yleisimpiä haittoja olivat vastaajien mukaan kiusaaminen, ulkonäön arvostelu ja kuvien väärinkäyttö.

Liiton viime vuoden lopussa toteuttamaan nettikyselyyn vastasi hieman alle 900 lasta ja nuorta. Vastaajien ikähaarukka on 13–17 vuotta. Somekanavista suosituimpia olivat vastaajien keskuudessa Facebook, Instagram ja Snapchat.

Aineiston mukaan lapset ja nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, sillä noin 85 prosenttia sanoi itse laittavansa tietojaan julkisesti nähtäville sosiaaliseen mediaan. Saman verran vastaajat kertoivat myös jonkun toisen laittaneen tietoja heistä julkisesti someen.

Vastaajista lähes puolet oli huolissaan siitä, millaisia kuvia tai tietoja heistä voidaan laittaa julkisuuteen. Vastaajat ajattelivat myös, että lapset ja nuoret eivät yleisesti ottaen tiedä riittävän hyvin, miten somessa tulee toimia ja että he voivat loukata toisia tahtomattaan.

Vanhempien sometaidot askarruttavat

Kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret eivät olleet täysin vakuuttuneita omien vanhempiensa taidoista toimia sosiaalisessa mediassa.

Lähes puolet vastaajista vähintään epäili aikuisten taitoja ja vain 13 prosenttia oli täysin sitä mieltä, että aikuiset osaavat toimia loukkaamatta lasten ja nuorten oikeuksia. Silti jopa 87 prosenttia vastaajista joka tapauksessa luotti jossain määrin siihen, että vanhemmat eivät julkaisisi lapsesta ja nuoresta sellaisia kuvia tai tietoja, jotka olisivat vastaajalle kiusallisia.

Kyselyssä ainoastaan 13 prosenttia vastaajista koki, että vanhemmat ovat hyvin perillä siitä, millaisista asioista lapset ja nuoret juttelevat some- ja foorumikeskusteluista.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset hakivat ahkerasti Mauno Koivistoa vuonna 2017 mutta googlatuin henkilö oli Sauli Niinistö

Kuva: Kari Hulkko

Suomalaiset hakivat tänä vuonna tietoa muun muassa Suomi 100 -teemasta, länsimetrosta ja Katalonian itsenäisyyspyrkimyksistä, selviää hakukonejätti Googlen julkaisemasta listauksesta.

Suhteellisesti eniten henkilöistä tehdyt hakukonehaut lisääntyivät toukokuussa edesmenneen presidentti Mauno Koiviston ja muusikko Alman kohdalla. Suomen googlatuin ihminen tänä vuonna on kuitenkin presidentti Sauli Niinistö.

Kaupallisista tuotteista haetuimmaksi nousivat fidget spinnerit eli sormihyrrät, jotka kasvattivat suosiotaan etenkin nuorison keskuudessa tänä vuonna. Viihdesarjan haetuimmaksi ylsi Tuntematon sotilas.

Googlen mukaan hakukoneelta kysyminen on lisääntynyt. Suomalaiset kysyivät Googlelta muun muassa elämän tarkoituksesta ja länsimetron valmistumisesta. ”Miten tehdä limaa” oli suosituin miten-kysymys.

Lasse Aapio poliisipäälliköksi Tallinnaan – pesti kestää yhden päivän

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsinki ja Tallinna kokeilevat poliisipäällikköjen vaihtoa, kertoo Helsingin poliisi. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio lähtee tänään iltapäivällä vuorokaudeksi tutustumaan Tallinnan poliisilaitokseen ja hänen kollegansa Kristian Jaani Viron pohjoisesta prefektuurista saapuu Helsinkiin.

Aapion mukaan vaihdon tarkoituksena on tutustua naapurimaan operatiiviseen poliisitoimintaan sekä pohtia yhteistyön tehostamista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vaasalaiskoulun opettaja hyllytetty häirintäepäilyjen takia

Kuva lavastettu.

Yksi opettaja on hyllytetty Vaasan ruotsinkielisessä normaalikoulussa eli Vasa övningsskolassa häirintäepäilyjen takia, kertoo henkilöstöjohtaja Mika Wulff Åbo Akademista, jonka alainen oppilaitos koulu on.

Selvitys asiassa alkoi, kun yli 200:n koulun entisen ja nykyisen oppilaan allekirjoittama häirinnän vastainen vetoomus julkaistiin marraskuun lopussa. Vetoomuksen nimettömissä kertomuksissa sanotaan joidenkin opettajien häirinneen seksuaalisesti.

Wulffin mukaan opettajaa kuultiin viime viikolla, jonka jälkeen hän siirtyi pois tehtävästään. Myös toista opettajaa on kuultu, mutta hän on jatkanut toimessaan.

Nyt koulu harkitsee, millainen seuraamus opettajalle tai opettajille on mahdollisesti luvassa. Wulffin mukaan päätös tulee ”mahdollisimman pian”.

Opettajan hyllyttämisestä kertoi aiemmin Svenska Yle.

 

 

 

Nyt on jo ulkonaliikkuminenkin vaarallista, lennot myöhässä, sähköt poikki, pelti rytisee, oksia lentää,puita kaatuu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Jalankulkjiloille keli alkaa olla vaarallista.

Junaliikenteen ongelmat Helsingistä Turkuun kulkevalla rantaradalla ovat väistymässä. Rataliikennekeskuksen mukaan Kauniaisissa on ilmeisesti puu oli kaatunut sähköradan rakenteisiin, minkä takia vain toinen raide oli käytössä Leppävaaran ja Espoon välillä.

Lähijunien liikenne rantaradalla on palautumassa normaaliksi, kertoo VR. Sähköratavaurio häiritsi aiemmin E-, Y- ja X-junien kulkua.

U-junat ovat kulkeneet normaalisti Helsingin ja Kirkkonummen välillä.

Aiemmin Rataliikennekeskus kertoi, että rantaradalla Inkoossa sattunut sähköratavaurio oli saatu korjattua.

Rantaradan kaukojunaliikenne katkesi osin, kun tykkylumi kaatoi Inkoossa puita sähköradan rakenteisiin.
Kaukojunia on korvattu busseilla Kirkkonummen ja Karjaan välillä. VR:n mukaan Helsingin ja Turun väliset junat ovat myöhässä. Ainakin yksi alkuillan vuoro on kokonaan peruttu ja toinen korvataan bussikuljetuksilla.

Nopeusrajoituksia laskettu

Ilmatieteen laitos varoittaa, että ajokeli on monin paikoin erittäin huono maan etelä- ja keskiosassa runsaan lumentulon takia. Päivän aikana on sattunut lukuisia liikenneonnettomuuksia, mutta vakavammilta turmilta on toistaiseksi vältytty.

Myös jalankulkijoita varoitettiin Etelä-Suomessa läntävien oksien ja kaatuvien puiden takia.

Sisä-Suomen poliisi varoittaa, että tiet ovat Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa lumisia ja erittäin liukkaita. Lisäksi pöllyävä lumi heikentää näkyvyyttä. Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on tapahtunut useita onnettomuuksia.
Tieliikennekeskusten mukaan pääkaupunkiseudulla aamun työmatkaliikenne sujui hyvin. Huonontuvaan ajokeliin on varauduttu muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia osalla pääväylistä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sadealue liikkuu koilliseen päin ja illalla sateet tulevat näillä näkymin vetenä maan eteläosassa ja yöllä maan kaakkoisosassa. Etelässä lunta tulee kuitenkin niin paljon, ettei vesisade sulata sitä pois, mutta sohjoa ja loskaa syntyy.

Huomiseksi lumisadealue siirtyy maan pohjoisosiin.

Lentoja myöhässä ja peruttu

Sääolot aiheuttavat viivästyksiä myös Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteeseen, kertoo Finavia. Lentoasemalla on käytössä vain yksi kiitotie voimakkaan sivutuulen takia. Tavallisesti kiitoteitä on käytössä kolme.

Suuri osa lähtevistä ja saapuvista lennoista on myöhässä, ja joitain lentoja on jouduttu kokonaan perumaan.
Talvisää on aiheuttanut ongelmia myös Euroopan lentoliikenteeseen laajemmin. Muun muassa Amsterdamin kentällä puretaan edelleen jo viikonloppuna syntyneitä ruuhkia.

Pitkin päivää jatkuneen lumimyräkän jäljiltä yli 40 000 asiakasta oli ilman sähköjä kello 19:n aikaan illalla. Sähköttömät taloudet ovat pääasiassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Myös Itä-Suomessa on paikoin sähkökatkoksia.

Katkoksia on yli 50 kunnassa 12 yhtiön jakelualueilla.

Juttua päivitetty lähijunaliikenteen ja sähkökatkojen osalta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Maksajan paikalle ei ollut tunkua – Sopua Talvivaaran ympäristövahingoista ei löytynyt

Kuva: Lehtikuva
Talvivaaran ympäristösotkuille ei löytynyt maksajaa.

Talvivaaran ympäristövahinkojen sovittelumenettely päättyi tiistaina tuloksettomana Kainuun käräjäoikeudessa. Suurin toivein tammikuulla käynnistynyt prosessi törmäsi lopullisesti seinään, kun valtion taholta ilmoitettiin, ettei rahaa korvauksiin ministeriöiden budjeteista löydy.

Myöskään julkisselvittelyssä olevan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän kassassa eivät eurot kilise. Konkurssipesä oli kuitenkin ainoana vastaajana aktiivisesti mukana sovittelussa, mutta pelkkä hyvä tahto ei pitkälle kantanut. Myöskään nykyisin kaivoksen toimintaa pyörittävän Terrafamentaholta ei oltu valmiita istumaan maksajan paikalle.

– Valtion näkemys oli, ettei sillä ole oikeudellista eikä tarkoituksenmukaisesta perustaa mahdollisten sovintokorvausten maksamiseen. Kukaan ei tuonut mukanaan repullista rahaa, mikä olisi kovasti helpottanut sovun syntyä, sovintomenettelyä vetänyt käräjätuomari Kari Turtiainen kertoi.

Sopua oli hakemassa reilut 40 maanomistajaa, joiden kärsimät vahingot ovat luokkaa 12–13 miljoonaa euroa. Kaikki vahinkoa kärsineet eivät lähteneet mukaan sovintomenettelyyn.

Todellisia neuvotteluja ei syntynyt

Prosessin aikana käräjätuomari Kari Turtiainen kävi neuvotteluja eri osapuolten kesken, mutta saman pöydän ääreen ei prosessin aikana edes päästy. Ellei sellaiseksi lasketa tammikuista aloitusistuntoa ja tiistaina ollut lopetusta.
– Neuvottelut eivät edenneet edes niin pitkälle, että olisin välittänyt kantajien korvausvaatimukset vastaajille. Emme päässeet edes käymään varsinaisia sovintoneuvotteluja, harmitteli Turtiainen.
Maanomistajien taholta ilmaistiin turhautumista valtion ja nykyisin kaivoksen toimintaa pyörittävän Terrafamen suhtautumiseen. Yksityisten maanomistajien taholta tuotiin huoli kalliista oikeudenkäynneistä, kun korvauksia lähdetään peräämään riita-asiana.

– Aluehallintovirastoon valittaminen on halpa tie. Toivon, että haitankärsijät keskustelevat kaivoslain mahdollistamista menettelytavoista korvausten saamiseksi, paikalla ollut kaivosaktiivi Jari Natunen kannusti maanomistajia.

STT–PEKKA MOLIIS

Keskustelua aiheesta