ehdokasmainos

Kysely: Lapset eivät halua kuviaan someen ilman lupaa

Kuva: Lehtikuva
Girl plays on internet. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ
Lapset ja nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä.

Noin 60 prosenttia Lastensuojelun keskusliiton kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista on sitä mieltä, että heidän kuviensa tai tietojensa laittamisesta sosiaaliseen mediaan on aina kysyttävä lupa.

Vain noin kymmenen prosenttia vastaajista kertoi, että someen laitetuista tiedoista tai kuvista oli ollut heille haittaa. Yleisimpiä haittoja olivat vastaajien mukaan kiusaaminen, ulkonäön arvostelu ja kuvien väärinkäyttö.

Liiton viime vuoden lopussa toteuttamaan nettikyselyyn vastasi hieman alle 900 lasta ja nuorta. Vastaajien ikähaarukka on 13–17 vuotta. Somekanavista suosituimpia olivat vastaajien keskuudessa Facebook, Instagram ja Snapchat.

Aineiston mukaan lapset ja nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, sillä noin 85 prosenttia sanoi itse laittavansa tietojaan julkisesti nähtäville sosiaaliseen mediaan. Saman verran vastaajat kertoivat myös jonkun toisen laittaneen tietoja heistä julkisesti someen.

Vastaajista lähes puolet oli huolissaan siitä, millaisia kuvia tai tietoja heistä voidaan laittaa julkisuuteen. Vastaajat ajattelivat myös, että lapset ja nuoret eivät yleisesti ottaen tiedä riittävän hyvin, miten somessa tulee toimia ja että he voivat loukata toisia tahtomattaan.

Vanhempien sometaidot askarruttavat

Kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret eivät olleet täysin vakuuttuneita omien vanhempiensa taidoista toimia sosiaalisessa mediassa.

Lähes puolet vastaajista vähintään epäili aikuisten taitoja ja vain 13 prosenttia oli täysin sitä mieltä, että aikuiset osaavat toimia loukkaamatta lasten ja nuorten oikeuksia. Silti jopa 87 prosenttia vastaajista joka tapauksessa luotti jossain määrin siihen, että vanhemmat eivät julkaisisi lapsesta ja nuoresta sellaisia kuvia tai tietoja, jotka olisivat vastaajalle kiusallisia.

Kyselyssä ainoastaan 13 prosenttia vastaajista koki, että vanhemmat ovat hyvin perillä siitä, millaisista asioista lapset ja nuoret juttelevat some- ja foorumikeskusteluista.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

VR ei saanut haluamaansa sopimusta ministeriöltä

Kuva: Kari Hulkko

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR ovat sopineet junien velvoiteliikenteestä vuodelle 2017. VR olisi halunnut sopimuksen vuoden 2019 loppuun asti.

Ministeriön mukaan sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan, koska ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle.

Sopimus lisää kaukoliikenteeseen 80 junavuoroa ja Etelä-Suomen lähi- ja taajamajunaliikenteeseen 159 vuoroa viikossa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Työntekijän vesimelonin pihistäminen työpaikalta tuli kalliiksi – työnantajalle

Kuva: Wikimedia Commons
1200px-watermelon
Vesimelonilla voi joskus olla yllättävän korkea hinta.

Työntekijän epärehellisyys – tällä kertaa vesimelonin pihistäminen – voi joskus tulla kalliiksi työnantajalle. Riihimäen Prismassa viisi vuotta työskennellyt nainen oli ottanut vastaan asiakkaan palauttaman vesimelonin ja hunajamelonin puolikkaan. Hän ei kuitenkaan vienyt meloneita hävikkiin, vaan piti ne itsellään.

Poistumistarkastuksessa hän jäi kiinni ja sai potkut. Asiasta sukeutui pitkä oikeusjuttu, jonka nainen lopulta Korkeimmassa oikeudessa voitti. KKO määräsi osuuskaupan maksamaan naiselle kaikkinensa työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan. Lisäksi nainen sai lomapalkkaa ja irtisanomisajan palkkaa.

Korvausta alentavana seikkana KKO otti huomioon, että nainen oli pihistyksellään aiheuttanut työsopimuksen purun. KKO kuitenkin piti naisen saamia potkuja kohtuuttomina teon vähäisyyteen nähden.

 

Keskustelua aiheesta

“Päätoimittaja” Ilja Janitskinin MV-“lehdelle” tukea perussuomalaisten riveistä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten Järvenpään kaupunginvaltuutettu on järjestämässä tukimielenosoitusta rasistisista sisällöistä tunnetulle MV-lehdelle. Mielenosoitus on tarkoitus järjestää Helsingin Oikeustalolla samaan aikaan Ilja Janitskinin vangitsemisistunnon kanssa.

MV-lehti on poliisin mukaan julkaissut lukuisia juttuja, joiden epäillään olevan perättömiä, vääristeltyjä tai rikkovan tekijänoikeuksia.

Julkaisun päätoimittajaksi itseään kutsuvaa Ilja Janitskinia vaaditaan vangittavaksi poissaolevana Helsingin käräjäoikeudessa. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Kristiina Vainikka vahvistaa STT:lle, että hän on järjestämässä tukimielenosoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h?” — nyt tuli vastaus poliisikansanedustajan yllättävään heittoon nopeussääntöjen rikkomisesta

Kansanedustaja Tom Packalénin (ps.) mukaan nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittäviin ajokieltoihin määräämisen nousuun, koska ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa lisätty.

Packalén on tehnyt asian korjaamiseksi lakialoitteen. Ajokorttilain muutoksen myötä toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.

”Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, hän kirjoitti eilen lähettämässään tiedotteessa.

”Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, varsinaisessa lakialoitteessa lukee.

Packalén on poliisi. Demokraatti kysyi poliisihallituksen kantaa nimenomaan ohitustilanteiden ylinopeuksiin. Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueen päällikkö, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen luonnollisesti sanoo olevansa asiasta sillä linjalla, mitä laki sanoo.

– Tietysti jos lakia muutetaan, poliisihan valvoo sitä lakia, miten se on kirjoitettu. Ei tämä mikään mielipidekysymys ole, Holopainen jatkaa.

Hän lisää, että kansanedustajien tehtävä nostaa asioita esiin. Suomessa on sananvapaus ja kaikista asioista kannattaa keskustella.

Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille.

Voiko sitten ohitustilanteissa ajaa ylinopeutta?

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos ei pääse nopeusrajoituksen puitteissa ohi, silloin ei voi ohittaa. Lakiteknisesti ei ole mikään peruste, että kun ohitan, voi rikkoa lakia ja ajaa nopeammin.

Packalénin heitto mahtuu taatusti monen liikenteessä liikkuvan ajatteluun. Kun poliisiylitarkastaja Holopaiselle ehdottaa, että hänkin saattaa ajaa esimerkiksi 95 kilometriä tunnissa jonkun ohi, jos edessä oleva ajaa 80 kilometrin rajoituksella 75:tä, hän ei lähde tähän mukaan.

– Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille. Idea on se, että ihmisillä on turvallista.

Holopainen muistuttaa, että 1970-luvun vapaista rajoituksista luopuminen on näkynyt loukkantuneiden ja kuolleiden määrän huimassa putoamisessa.

– Tämä lainsäätäjän on otettava huomioon. Jos sääntelyä väljennetään, voi olla, että sillä on vaikutuksia tällaisiin asioihin.

Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan?

Holopainen pohtii myös, että mikäli nopeus saisi nousta ohittaessa yli rajoituksen, syntyisi käytännön ongelmia.

– Jos on satasen rajoitus, saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h vai saako vasenta kaistaa ajaa kilometritolkulla? Lainsäädännön pitää olla tarkkarajainen. Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan? Haasteita olisi, jos lakiin kirjoitettaisiin nopeusrajoitusten ylittäminen ohitustilanteissa, Holopainen muistuttaa.

– Entä jos itse olet vastaantuleva ja ohittaessa saisi ajaa kovempaa ja luotat, että kaikki ajavat satasta. Jos et tiedä, tuleeko vastaantuleva satasta vai kahtasataa, siinä tulee törmäys. Ovathan nämä aika hankalia asioita, hän jatkaa.

Holopainen kuitenkin muistuttaa, että poliisi ei lakeja säädä ja hänen mielipiteensä eivät ratkaise.

Packalénin lakialoite korosti myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.

”Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon”, hän totesi tiedotteessaan.

Tässä yhteydessä Samppa Holopainen nostaa esiin niin sanotun pakkotilan käsitteen. Se voi olla oikeuttamisperuste tuomioistuimen käyttämässä juridisessa harkinnassa. Toisin sanoen, tuomioistuin voi antaa esimerkiksi ylinopeuden anteeksi, jos on ajanut sitä vaikkapa harvaanasutulla alueella, jossa ambulanssia ei ole ollut nopeasti saatavilla, tarkoituksena auttaa vaarassa olevaa.

Keskustelua aiheesta

Suomen piilokorruptio herättää vakavia kysymyksiä — SDP:n Marin kuvailee kokoomuksen mallia

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marinin mukaan sote-uudistuksessa piilee rakenteellisen korruption vaara. Hallitus on linjannut, että iso osa julkisesta palvelutuotannosta on tulevaisuudessa yhtiöitettävä ja yksityisten terveysyritysten osuus palvelutuotannossa kasvaa merkittävästi.

— Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyy isot taloudelliset intressit siitä, mihin veronmaksajien rahoja tulevaisuudessa ohjautuu. On hyvin ongelmallista, että esimerkiksi keskeisiä kokoomusvaikuttajia on ajanut yksityisten terveysyritysten etujen mukaisia muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä ja tämän jälkeen samat henkilöt ovat siirtyneet näiden yritysten palkkalistoille, Marin sanoo.

Vaasan yliopiston professori Ari Salminen kutsui tänään Suomea piilokorruption maaksi. Hän peräänkuuluttaa eettistä arviointia sote-uudistuksesta.

Marin pitää ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kokoomuksen ministeriryhmän keskeinen erityisavustaja Joonas Turunen siirtyy terveysyritys Mehiläisen palvelukseen, vaikka on ollut keskeisesti mukana aikana, kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on valmisteltu. Marin huomauttaa, että Turunen on jo kolmas kokoomusvaikuttaja, joka siirtyy lyhyen ajan sisään yksityisen terveysyrityksen palkkalistoille.

— Näyttää siltä, että kokoomuksen malli on, että ensin kanavoidaan sote-uudistuksella veronmaksajien rahat yksityisille terveysfirmoille ja sen jälkeen siirrytään näiden firmojen palkkalistoille kuittaamaan tehdyn työn hedelmät. Tämä näyttää juuri sellaiselta piilokorruptiolta, jota vastaan nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävästi keinoja, Marin kommentoi.

Mehiläisellä, johon Turunen siirtyy, on tällä hetkellä miljoonariidat Suomen verottajan kanssa.