Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Kysely: Sukupuolen moninaisuutta sekä syrjitään että tuetaan työelämässä

Sukupuolivähemmistöjen parissa toimivat järjestöt toteuttivat keväällä 2016 kyselyn, jossa selvitettiin sukupuolen moninaisuutta edustavien ihmisten syrjintäkokemuksia työelämässä.

Kyselyn tuloksista ilmeni, että Suomessa sukupuolen moninaisuutta edustavat ihmiset kokevat edelleen osin karkeaakin syrjintää. Toisaalta positiivisia kokemuksia raportoitiin enemmän kuin aiemmin.

Tulosten tulkintaan vaikuttaa jossain määrin se, että osa syrjintäkokemuksista on vanhempia kuin nykyinen sukupuolen moninaisuuden kattava tasa-arvolaki on ollut voimassa. Tasa-arvolain uudistuksessa 2015 lakiin otettiin mukaan myös kielto syrjinnästä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Kyselyn tarkoitukseni oli hankkia tietoa syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi sekä uusia hyviä käytäntöjä, joilla työelämää saataisiin tasa-arvoisemmaksi. Kyselyyn vastaajia oli 114, joista 81:lla on vähintään aavistus siitä, että heidän transtaustansa tiedetään työpaikalla.

Kysymysten ja raportin laadintaan ja osallistuivat Dreamwear Club, Trasek, Setan Transtukipiste, Setan transpoliittinen toimikunta ja tasa-arvovaltuutetun toimisto. Selvityksen tukena toimi myös vanhempi tutkija, dosentti, VTT Jukka Lehtonen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineesta.

Energiaa kuluu oman identiteetin työstämiseen.

Kyselyn mukaan sukupuolen moninaisuutta edustavien ihmisten työttömyysaste on muuta väestöä korkeampi ja pätkätöitä tehdään huomattavan paljon. Korkeakoulutustaustallakin ollaan usein koulutusta vastaamattomissa työtekijätason töissä.

Alhainen koulutusaste ja pelkkä lukio on huomattavan yleinen. Tämä saattaa liittyä siihen, että energiaa kuluu paljon oman identiteetin työstämiseen, mikä hidastaa jatkokouluttautumista.

Syrjintäkokemukset olivat muita alueita yleisempiä pienillä paikkakunnilla ja Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pätkätöissä, joissa työntekijän asema on muutenkin melko turvaton.

Toisaalta hyvin merkittävä osa vastaajista ei kokenut minkäänlaista syrjintää ja osa kertoi ongelmatilanteiden ratkenneen järjestelmällisellä toiminnalla. Monet myös kertoivat esimiehen tai kollegojen tukeneen heidän identiteettiään.

Huomionarvoista on se, että aiemmassa tutkimuksessa ovat nousseet esiin työpaikkojen onnistumiset ja voimauttava elementti varsin vähäisessä määrin. Ainakin joissakin vastauksissa näkyi uuden lain hengen mukainen syrjimättömyyden kulttuuri työpaikoilla.

Syrjintään voidaan oikeasti vaikuttaa.

EU-maiden tuloksiin vertailtaessa Suomen syrjintätilanne on kyselyn perusteella hieman parempi muiden EU-maiden keskimääräisen tasoon nähden.

– Syrjintä tai sukupuoli-identiteetin salailu kuluttaa suuresti henkistä energiaa ja aiheuttaa alhaista työhön sitoutumista ja sairaslomia. Se myös heikentää työssä viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden asemaa parantavat toimet vaikuttavat myös muiden työntekijöiden työn tekoon ja työssä viihtymiseen. Työpaikka, jossa tuetaan moninaisuutta, tukee työntekijöiden hyvinvointia ja sitä kautta myös työn tuottavuutta, kyselyn tehneitä järjestöjä edustava Anukatariina Solanen sanoo tiedotteessa.

Järjestöt painottavat, että kyselyssä esiin nousseet syrjintäkokemukset eivät ole missään muodossa hyväksyttäviä. Ne osoittavat, että lainsäädännön ohjausvaikutus ei ole onnistunut ainakaan toistaiseksi lopullisessa tavoitteessaan. Siksi syrjinnän juurimiseksi on tehtävä työtä yhä päättäväisemmin.

– Toisaalta osan vastaajista kertomat positiiviset kokemukset todistavat, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ei ole välttämätön osa työelämää, ja että syrjintään voidaan oikeasti vaikuttaa. Syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä pitää tiedottaa edelleen nykyistä tehokkaammin, Solanen sanoo.

Oikeusministeriö päättää oikeuskanslerin sijaistamisesta ensi kuussa – ”Virasto säilyy ratkaisukykyisenä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeuskanslerin sijaistamisjärjestelyistä aiotaan päättää kesäkuussa, kertoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Seuraajaksi nimitetty Tuomas Pöysti (kuvassa) aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, koska hän valmistelee tämän vuoden ajan sote-uudistusta.

Kansliapäällikkö Välimaa vakuuttaa, että Oikeuskanslerinvirasto säilytetään ratkaisukykyisenä myös sijaistusjärjestelyjen ajan ja että laissa säädetyt tehtävät hoidetaan.

– Oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin sijaisjärjestelyitä on tehty aikaisemminkin, eikä tämä ole ainoa kerta, viestittää Välimaa sähköpostitse STT:lle.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Kaikkonen: Alkoholilain sorvaaminen jatkuu hallituspuolueissa tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hallituspuolueet aikovat ratkoa kiistaa alkoholilain muuttamisesta seuraavan kerran tiistaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:lle, että jatkoaskelia tarkastelevat tuolloin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Kaikkonen ei osannut lauantaina arvioida, tuleeko keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvotteluissa valmista jo tiistain aikana.

Alkoholilain uudistuksen jälkeen ruokakaupoissa saisi muun muassa myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia sekä niin sanottuja limuviinoja, mikä on aiheuttanut vastustusta päähallituspuolue keskustan sisällä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että ratkaisu alkoholilakikiistassa pitää löytää ensi viikolla.

– Kyllä tämä pitää ensi viikolla ratkaista. Se on selvä asia, linjasi Sipilä.

Sipilä ei suoraan vastannut Ylen ohjelmassa kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

– Hallituksen esitys on ollut lausunnoilla, ja lausunnoilta on tullut kovaakin palautetta, sanoi Sipilä Ylellä.

Kovalla palautteella Sipilä viittasi kritiikkiä saaneeseen linjaukseen, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Muutoksen myötä ruokakaupoissa voisi myydä vahvempia nelos- eli A-oluita sekä niin sanottuja limuviinoja.

Juttua on täydennetty klo 15:59.

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun toimittaja Jari Korkin haastattelussa Helsingissä tänään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.