Kysely: Sukupuolen moninaisuutta sekä syrjitään että tuetaan työelämässä

Sukupuolivähemmistöjen parissa toimivat järjestöt toteuttivat keväällä 2016 kyselyn, jossa selvitettiin sukupuolen moninaisuutta edustavien ihmisten syrjintäkokemuksia työelämässä.

Kyselyn tuloksista ilmeni, että Suomessa sukupuolen moninaisuutta edustavat ihmiset kokevat edelleen osin karkeaakin syrjintää. Toisaalta positiivisia kokemuksia raportoitiin enemmän kuin aiemmin.

Tulosten tulkintaan vaikuttaa jossain määrin se, että osa syrjintäkokemuksista on vanhempia kuin nykyinen sukupuolen moninaisuuden kattava tasa-arvolaki on ollut voimassa. Tasa-arvolain uudistuksessa 2015 lakiin otettiin mukaan myös kielto syrjinnästä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Kyselyn tarkoitukseni oli hankkia tietoa syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi sekä uusia hyviä käytäntöjä, joilla työelämää saataisiin tasa-arvoisemmaksi. Kyselyyn vastaajia oli 114, joista 81:lla on vähintään aavistus siitä, että heidän transtaustansa tiedetään työpaikalla.

Kysymysten ja raportin laadintaan ja osallistuivat Dreamwear Club, Trasek, Setan Transtukipiste, Setan transpoliittinen toimikunta ja tasa-arvovaltuutetun toimisto. Selvityksen tukena toimi myös vanhempi tutkija, dosentti, VTT Jukka Lehtonen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineesta.

Energiaa kuluu oman identiteetin työstämiseen.

Kyselyn mukaan sukupuolen moninaisuutta edustavien ihmisten työttömyysaste on muuta väestöä korkeampi ja pätkätöitä tehdään huomattavan paljon. Korkeakoulutustaustallakin ollaan usein koulutusta vastaamattomissa työtekijätason töissä.

Alhainen koulutusaste ja pelkkä lukio on huomattavan yleinen. Tämä saattaa liittyä siihen, että energiaa kuluu paljon oman identiteetin työstämiseen, mikä hidastaa jatkokouluttautumista.

Syrjintäkokemukset olivat muita alueita yleisempiä pienillä paikkakunnilla ja Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pätkätöissä, joissa työntekijän asema on muutenkin melko turvaton.

Toisaalta hyvin merkittävä osa vastaajista ei kokenut minkäänlaista syrjintää ja osa kertoi ongelmatilanteiden ratkenneen järjestelmällisellä toiminnalla. Monet myös kertoivat esimiehen tai kollegojen tukeneen heidän identiteettiään.

Huomionarvoista on se, että aiemmassa tutkimuksessa ovat nousseet esiin työpaikkojen onnistumiset ja voimauttava elementti varsin vähäisessä määrin. Ainakin joissakin vastauksissa näkyi uuden lain hengen mukainen syrjimättömyyden kulttuuri työpaikoilla.

Syrjintään voidaan oikeasti vaikuttaa.

EU-maiden tuloksiin vertailtaessa Suomen syrjintätilanne on kyselyn perusteella hieman parempi muiden EU-maiden keskimääräisen tasoon nähden.

– Syrjintä tai sukupuoli-identiteetin salailu kuluttaa suuresti henkistä energiaa ja aiheuttaa alhaista työhön sitoutumista ja sairaslomia. Se myös heikentää työssä viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden asemaa parantavat toimet vaikuttavat myös muiden työntekijöiden työn tekoon ja työssä viihtymiseen. Työpaikka, jossa tuetaan moninaisuutta, tukee työntekijöiden hyvinvointia ja sitä kautta myös työn tuottavuutta, kyselyn tehneitä järjestöjä edustava Anukatariina Solanen sanoo tiedotteessa.

Järjestöt painottavat, että kyselyssä esiin nousseet syrjintäkokemukset eivät ole missään muodossa hyväksyttäviä. Ne osoittavat, että lainsäädännön ohjausvaikutus ei ole onnistunut ainakaan toistaiseksi lopullisessa tavoitteessaan. Siksi syrjinnän juurimiseksi on tehtävä työtä yhä päättäväisemmin.

– Toisaalta osan vastaajista kertomat positiiviset kokemukset todistavat, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ei ole välttämätön osa työelämää, ja että syrjintään voidaan oikeasti vaikuttaa. Syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä pitää tiedottaa edelleen nykyistä tehokkaammin, Solanen sanoo.

MT: Suomen Yrittäjissä alkaa keskiviikkona yt-neuvottelut

Kuva: Kari Hulkko

Suomen Yrittäjät vie läpi enintään yhdeksää henkilöä koskevat yt-neuvottelut osana säästöohjelmaansa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Yt-neuvottelut alkavat keskiviikkona ja johtuvat lehden mukaan järjestön jäsenmäärän laskusta. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ollut viime vuosina noin 115 000.

Suomen Yrittäjien toimistossa on Brysselin toimisto mukaan lukien 71 työntekijää.

Säästöohjelmasta tiedotettiin jo viikko sitten.

 

Keskustelua aiheesta

Kunnilta peritty toimeentulotuki ruuhkauttaa edelleen Kelaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kelan valtuutetut korostavat, että sekä toimistoissa että puhelinpalvelussa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.
Valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoo, että etenkin kiireellisissä tapauksissa, kuten lääkeasioissa Kelaan täytyy saada yhteys.

Kela on jo lisännyt toimeentulotuen kanssa työskentelevien määrää esimerkiksi jatkamalla määräaikaisten työsuhteita. Kela palkkaa myös lisää hakemusten käsittelijöitä.

– Saimme arvion, minkä mukaan ruuhka hellittäisi kuukauden sisällä, Sarkomaa kertoo.

Lain mukaan hakemus pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä.

Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet, koska perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen piti valtuutetuille tilannekatsauksen asiasta tiistaina.

Keskustelua aiheesta

Ministeri Vehviläinen: Komiteatyöskentelyyn palaamista pohditaan työryhmässä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo asettaneensa vuosi sitten työryhmän, joka pohtii muun muassa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn ottamista uudelleen käyttöön lainvalmistelussa. Työryhmän tuloksia kuullaan Vehviläisen mukaan maaliskuun lopulla.

Ministerin mukaan voi kuitenkin olla, että komiteatyöskentely ei istu nykyiseen työhön sellaisessa roolissa kuin se ennen on ollut.

Keskusta, SDP ja RKP ottaisivat komiteat uudelleen käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävissä ja kauaskantoisissa hankkeissa. Komiteatyössä kuullaan laajasti eri asiantuntijoita ja viiteryhmiä.

Komiteatyö edellyttää puolueiden mielestä kussakin hankkeessa huolellista esiselvitystä. RKP:n mielestä tärkeää olisi, että esitysten tasa-arvoa koskevat, taloudelliset, kielelliset ja muut merkittävät vaikutukset arvioidaan kunnolla jo aikaisessa valmisteluvaiheessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa myös kuulla, mitä työryhmä komiteoihin palaamisesta ehdottaa.

– Sen jälkeen sitten tehdään päätöksiä, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Kokoomuksen Häkkänen haluaa selvityksen perustuslain roolista lainvalmistelussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen käytti tiistaina eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Hallituksen pitäisi teettää riippumaton selvitys perutuslain roolin vahvistamisesta lainvalmistelussa, ehdottaa kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen. Hän piti kokoomuksen ryhmäpuheen lainvalmistelun laatua koskeneessa keskustelussa tiistaina eduskunnassa.

– Oikeusministeriön tulisi teettää riippumaton selvitys, jossa arvioidaan perustuslain roolia nykyisessä lainvalmistelussa ja miten sitä voidaan parantaa eri keinoin. Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana on tarvetta korostaa. Selvityksessä tulisi keskittyä erityisesti oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen työnjaon päällekkäisyyksiin, Häkkänen sanoo.

Lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

Hän muistuttaa, että vaikka lainvalmisteluvaiheeseen tarvitaan lisää panostuksia, niin perustuslain tulkinnasta päättää viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta. Häkkänen korostaa, että perustuslakivaliokunta on ollut yksimielinen kannanotoissaan ja tämä osoittaa, että puoluepolitiikka on saatu pidettyä sivussa perustuslain tulkinnasta.

– On pidettävä kirkkaana mielessä valtioneuvoston ja eduskunnan eri roolit. Lainsäädäntöesitysten perustuslain mukaisuuden päättää tässä maassa vasta eduskunnan perustuslakivaliokunta. Tämä tulisi muistaa erityisesti uusien ilmiöiden ja välttämättömien rakenneuudistusten yhteydessä, joissa monesti perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainvalmistelijoille.

Häkkäsen mukaan lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

– Hallituksen on uskallettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perustuslakivaliokunnan linjattavaksi. Tämä vahvistaa oikeusvaltiota suojaavan perustuslain valvonnan uskottavuutta ja pitää perustuslain rajat selkeinä, Häkkänen muistuttaa.

”Sivistyskunnassa tarvitaan sosialidemokraattista ääntä” – Mikko Salmi ehdolle kuntavaaleihin Ouluun

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi lähtee SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin Oulussa. Hän on istunut Oulun kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa aikaisemminkin mutta luopui luottamustehtävästä tultuaan valituksi päätoimittajaksi.

– Silloin kun minut valittiin tiesin, että lehdessä on edessä isot mullistukset kuten siirtyminen uutislehdestä viikkolehteen. Siinä saumassa oli hyvin tärkeää, että kaikki fokus oli Demokraatissa. Nyt lehden arki mahdollistaa sen, että pystyn osallistumaan täysipainoisesti valtuustotyöskentelyyn Oulussa, Salmi sanoo.

Hän kertoo lähteneensä ehdolle SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen toivomuksesta. Päätös syntyi maanantaina.

Kaupunginvaltuustoissa tarvitaan kaikki voimat vastustamaan eriarvoistumista.

– Eilen otettiin vaalikuva ja allekirjoitin ehdokassitoumuksen. Ajattelen, että kannustan omalla esimerkilläni ihmisiä, jotka kokevat paloa oman kotikaupunkinsa asioiden edistämiseen. Tuleva kunta on sivistyskunta ja me olemme sivistyspuolue, siellä tarvitaan sosialidemokraattista ääntä.

Salmi uskoo, että SDP:llä on mahdollisuus erittäin hyvään vaalitulokseen.

– Haluan olla siinä omalla pienellä panoksellani mukana. Tilanteessa, jossa Suomi on luisumassa entistä eriarvoisempaan suuntaan, tarvitaan kaikki voimat kaupunginvaltuustoihin ympäri Suomen vastustamaan tätä kehitystä.

Salmi sai vuonna 2012 kuntavaaleissa Oulussa 812 ääntä.

Hän kertoo vetäytyvänsä kolumnien kirjoittamisesta Demokraatti-lehteen maaliskuun alusta vaaleihin asti.

Keskustelua aiheesta