Kotimaa

Kyselyn karu tulos: Lasinen lapsuus jättää pahat jäljet – häpeä, huono itsetunto, ei luottamusta tulevaan

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Millaisia tunteita nousee mieleen, kun nykyään aikuisiässä olevat muistelevat lapsuudenkotiaan, jossa käytettiin alkoholia? A-klinikkasäätiön kyselytutkimus kertoo, että yleisimmin esiin nousi häpeä. Tätä koki 76 prosenttia vastaajista, jotka kertoivat kärsineensä ylipäänsä viinanjuonnista lapsuudenkodissaan.

Häpeässä on se paha puoli, että se myös nostaa kynnystä hakeutua ammatillisen avun ja harrastusten piiriin. Suurin osa (62 %) haittoja kokeneista tunsi huonoa itsetuntoa. Myös luottamus tulevaisuutta kohtaan oli heikentynyt (62 %).

Kaikkiaan suomalaisista aikuisista 23 % kertoi kokeneensa lapsuudenkodissaan haittoja aikuisten alkoholinkäytöstä.

Yleisimpiä olivat kodin riitaisuus ja nimittely (usein tai joskus kokenut 83 %), yörauhan puute, perheen rutiinien kärsiminen ja henkinen painostaminen, kuten aikuisten mykkäkoulu ja eristäytyminen.

Puolet haittoja kokeneista kertoi myös, että lapsuudenkodissa esiintyi fyysistä kovakouraisuutta aikuisten kesken tai lapsia kohtaan. Materiaaliset puutteet olivat harvinaisempia.

Jokainen aikuinen voi olla myös naapuruston lapsille se mukava ja turvallinen tyyppi.

Monet tutkimukset osoittavat, että jo yksikin turvallinen aikuinen voi auttaa lasta selviytymään kasvuolojen vaikeuksista. Haittoja kokeneiden elämässä turvalliset aikuiset ja muut turvaavat tekijät olivat harvinaisempia kuin niillä, joiden kotona käytettiin alkoholia ilman lapsille aiheutuneita haittoja.

Haittoja kokeneilla oli harvemmin kotona aikaa ja huomiota antava, myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen kykenevä aikuinen. Kodin ulkopuolella turvallisia aikuiskontakteja oli haittoja kokeneilla (73 %) harvemmin kuin haittoja kokemattomilla (91 %).

– Kasvuolojensa ongelmiin syyttömiä lapsia on tuettava kaikin mahdollisin tavoin. Lasten ja perheiden peruspalvelujen tasosta ei saa tinkiä, A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Janne Takala päättelee tutkimuksen tuloksista.

Turvallinen aikuinen voi kuitenkin olla kuka vain: ”Jokainen aikuinen voi olla myös naapuruston lapsille se mukava ja turvallinen tyyppi.”

Valtaosa (74 %) haittoja kokemattomista oli asunut kodissa, jossa aikuiset kuitenkin käyttivät alkoholia. Tyypillistä oli, että lapsista pidettiin hyvää huolta kaikissa tilanteissa. Lapsilla oli mielekästä tekemistä ja tunnelma pysyi hyvänä, vaikka aikuiset käyttivät alkoholia.

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sen innoittamana tehdyn kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy kesällä 2016. Kyselyyn osallistui 1 038 18–65-vuotiasta vastaajaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat