Kyytiä ruutuvihoille – Lipponen ja Rönnholm: ”Teknologiaa tulisi hyödyntää enemmän oppimisessa”

Kuva: Hemera
Peruskoululaiset käyttävät teknologiaa vapaa-ajallaan, joten sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin myös opetuksessa, Lipponen ja Rönnholm linjaavat.

Miksi peruskoulussa ja lukiossa eletään vielä ruutuvihkojen aikakautta, jossa luokkahuoneissa istutaan riveissä, kuunnellaan opettajan yksinpuhelua ja kopioidaan taululle kirjoitettuja muistiinpanoja?

Tätä kysyvät SDP:n entinen kansanedustaja, filosofian maisteri Päivi Lipponen ja opetusministeri Krista Kiurun (sd.) erityisavustajanakin toiminut valtiotieteen maisteri Antton Rönnholm Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisussaan.

He esittävät Pulpetista tablettiin -pamfletissaan konsteja, joilla suomalainen koulu saadaan edelläkävijäksi maailman muutoksessa.

Lipponen ja Rönnholm muistuttavat, että peruskoululaiset osaavat hakea tietoa sujuvasti verkosta ja heidän vapaa-aikansa kuluu sosiaalisessa mediassa.

– Usealla nuorella on kotona ja vapaa-ajalla käytössään älypuhelin ja tabletti. Teknologiaa tulisi hyödyntää enemmän oppimisessa eikä vain viihdekäytössä, he kirjoittavat.

He kuitenkin muistuttavat teknologian olevan lopulta vain väline, joka tarvitsee pedagogiikan ympärilleen ja herkkyyden tunnistaa, mitä taitoja nuori tarvitsee. Esimerkiksi lähdekritiikin taito uupuu monelta nuorelta.

Digiloikka on hallituksenkin toiveissa. Peruskoulun digiloikkaan panostetaan 40 miljoonaa euroa.

– Digiloikka on haastava ponnistus, mutta se tarvitsee ympärilleen oppimisen ekosysteemin, joka perustuu uudenlaiseen pedagogiikkaan, Lipponen ja Rönnholm korostavat.

Lipposen ja Rönnholmin teesit:

  • Jokaisella lapsella on oltava pääsy tiedon maailmaan ja taito toimia siellä.
  • Digitaalisessa oppimisympäristössä oppilas kohdataan yksilönä ja vahvistetaan oppilaan taitoa oppia, ja digitaalisen oppimisympäristön (koneet, ohjelmat, verkko) on oltava ajan tasalla.
  • Opettajien ammattitaitoa on päivitettävä säännöllisesti ja opettajan työtä on kehitettävä.
  • Suomella on oltava yhteinen strategia uudesta oppimisesta.
  • Vastuu oman osaamisen elinikäisestä päivittämisestä kuuluu ihmiselle itselleen, mutta sen mahdollistavan koulutusrakenteen luominen on yhteiskunnan vastuulla.
AVAINSANAT

Ehdokkaiden hankinnassa monta haastetta – peräti kolmannes kunnista pienentänyt valtuuston kokoa

Kunnanvaltuustojen paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa, peräti 43 paikkaa. Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä.

Kuntavaalien ehdokashakemukset on jätettävä kuntien vaalilautakunnille tänään. Ennakkotietojen mukaan ehdokashankinta olisi ollut haastavaa etenkin suurille puolueille.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom uskoo kuitenkin, että aika ”rajua pöhinää” ehdokashankinnassa on vielä aivan viime metreille. Siitä huolimatta on todennäköistä, että suuret puolueet eivät yllä aivan yhtä hyviin lukuihin kuin aiemmin.

Tähän on syynsä. Yksi on se, että kunnissa on vähennetty valtuustopaikkoja.

– Valtuustopaikkoja on 7 prosenttia vähemmän. Se automaattisesti vaikuttaa, koska puolue voi laittaa puolitoista kertaa valtuustokoon määrän maksimissaan ehdokkaita, Pekola-Sjöblom selvittää.

Peräti kolmasosa Manner-Suomen kunnista muutta valtuustokokoa kesäkuussa alkavaksi nelivuotiskaudeksi.

Ainoastaan Parkano ja Nakkila lisäävät valtuustopaikkojen määrää, kun peräti 94 pienentää valtuustokokoaan.

Valtuustojen pienenemiseen vaikuttaa  muun muassa uusi kuntalaki, joka antoi kunnille mahdollisuuden päättää valtuuston koosta entistä joustavammin. Myös kuntaliitokset muuttavat valtuustojen kokoa.

Pekola-Sjöblomin mukaan näyttää myös siltä, että maakuntahallinnon pystyttäminen vaikuttaa ihmisten halukkuuteen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Osa pyrkii nimenomaan maakuntavaltuustoon. Toisaalta voi olla myös niin, että osaa siirtymävaihe innostaa kuntapolitiikkaan.

Kuntaliitto julkaisee torstaina tietoja kyselystä, jossa selvitettiin syitä kuntavaaleihin osallistumiselle. Suurin syy siihen, että ehdokkaaksi ei lähdetä, ovat henkilökohtaiset syyt eli esimerkiksi perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittaminen.

Suomessa valtuutetulla menee keskimäärin 8 ja puoli tuntia aikaa luottamustehtävänsä hoitamiseen.

EK ehdottaa: Vanhempainrahakausi lähes tasan vanhempien kesken

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ehdottaa, että vanhempainrahakausi jaettaisiin lähes tasan vanhempien kesken. Näin lastenhoidon päävastuu ei jäisi naisille. EK myös ehdottaa, että vanhempainrahakautta pidennettäisiin kuukaudella.

Ehdotuksessa ansiosidonnaista vanhempainrahakautta pidennettäisiin 13,6 kuukauteen niin, että äidin osuus olisi 7 kuukautta ja isän osuus 6 kuukautta ja 18 päivää. Yksinhuoltaja olisi oikeutettu pitämään koko vanhempainvapaan.

EK:n mukaan sen kotihoidontuen mallissa säästyy rahaa, koska sen enimmäiskestoa lyhennetään kolmesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Kotihoidontuesta tulevat säästöt EK käyttäisi kokonaisuudessa päivähoidon saatavuuden ja laadun parantamiseen.

Johtaja Ilkka Oksalan mukaan päivähoitopaikkoja on lisättävä runsaasti, jotta perheiden arjesta tulee nykyistä sujuvampaa. Uutta perhevapaamallia kannattavat EK:ssa sekä miesvaltainen teollisuus- että naisvaltainen palveluala. Oksalan mukaan maan hallituksen tulisi aloittaa perhevapaajärjestelmän muutosten valmistelu tällä vaalikaudella.

AVAINSANAT

”Ketään ei jätetä Suomessa heitteille” – Kelan entinen pääjohtaja: Toimeentulotuen siirto valmisteltiin niin hyvin kuin pystyttiin

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson

Kelan vuoden vaihteessa eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Liisa Hyssälä toivoo perustoimeentulon vuoksi ruuhkautuneelle Kelalle ymmärrystä.

– Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle valmisteltiin niin hyvin kuin pystyttiin ja niillä tiedoilla, jotka olivat olemassa, Hyssälä sanoo.

Hän kertoo olevansa Kelan päivittäisistä tapahtumista julkisuuden tietojen varassa ja sanoo lukeneensa lehdestä, että perustoimeentulotuessa on ollut aikaisemmin paljon alikäyttöä. Asiointimäärä on kasvanut Kela-siirtymän jälkeen 57 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Kunnilla on vielä mahdollisuus antaa tukea ja sitä mahdollisuutta voi harkinnan mukaan käyttää.

– Jos 57 prosenttia pitää paikkansa, tilanne on yllättänyt. Kunnat eivät ole ”markkinoineet” tukia ihmisille. Siinä on saattanut olla stigma, ja nyt hakeminen on helpompaa.

Hyssälän mukaan ihmiset ovat tottuneet hakemaan kaikkia Kelan etuuksia luontevasti. Myös sähköisen hakemisen mukaantulo on Hyssälän mukaan luultavasti lisännyt toimeentulotukihakemuksia.

– Kaikissa kunnissa ei ole tällaista helppoutta ollut.

Hyssälän mukaan laki mahdollista edelleen toimeentulotuen hakemisen myös kunnilta.

– Ketään ei jätetä Suomessa heitteille eikä saa jättää. Kunnilla on vielä mahdollisuus antaa tukea ja sitä mahdollisuutta voi harkinnan mukaan käyttää.

Nyt on hyvät saumat vaikka kultaan! – Pärmäkoski iskee minuutti Björgenin perään – katse Lahteen klo 13.45

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Hopeaa jo hiihtänyt Krista Pärmäkoski starttaa tänään kympin perinteiselle kullankimallus silmissään.

Krista Pärmäkoskella on tänään mahdollisuus nostaa suomalainen naishiihto kultakantaan ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Pärmäkoski on yksi suosikeista iltapäivällä kisattavassa 10 kilometrin kilpailussa.

Suomalaisnainen on hiihtänyt henkilökohtaisen kilpailun MM- tai olympiakultaa viimeksi vuonna 2009 Tshekin Liberecissä, jossa Aino-Kaisa Saarinen voitti kympin. Matka hiihdettiin silloin perinteisellä hiihtotavalla, kuten tänään Lahdessa.

Pärmäkoskella on monta kovaa kantoa kaskessa pluskelissä hiihdettävässä kisassa. Kisan suurin suosikki lienee Norjan Marit Björgen, joka voitti jo viime lauantain yhdistelmäkilpailun kukistettuaan Pärmäkosken loppuvedossa. Runsas viikko sitten Björgen päihitti Pärmäkosken kympillä lähes puolellatoista minuutilla Otepäässä, jonne suomalaishiihtäjä oli tullut suoraan vuoristoleiriltä.

Björgen kaikkien aikojen hiihtäjä

Björgen on miehet mukaan lukien kaikkien aikojen menestynein arvokisahiihtäjä 33 olympia- ja MM-mitalillaan. Niistä vain kaksi tullut perinteisen kympiltä: vuoden 2011 MM-voitto Oslosta ja 2006 olympiahopea Torinosta.

Pärmäkosken paras perinteisen kympin arvokisasija on viides tila MM-2011 Oslosta. Hän on pitänyt kympin mitalia kauden päätavoitteenaan viime keväästä asti, jolloin hän aloitti harjoituskauden MM-kautta varten.

Pärmäkoski starttaa kympille hyvissä takaa-ajoasemissa minuutin Björgenin perään. Pärmäkoski lähtee ladulle kello 14.13 numerolla 56.

Vaikka Pärmäkoski on ennakkoon Suomen kuumin nimi kisassa, matkan muutkin suomalaiset ovat pitäneet kymppiä MM-Lahden tärkeimpänä kisanaan. Heistä ensimmäisenä matkaan lähtee Laura Mononen numerolla 34. Kerttu Niskasen numero on 36, ja Anne Kyllösen 40.
Kilpailu alkaa kello 13.45.

STT, Lahti

Feministisellä puolueella ehdokkaita 9 kunnassa – pappi Haka Kekäläinen vaikuttui puolueohjelmasta

Kuva: Johannes Ijäs
Feministisen puolueen kuntavaaliehdokkaat esittäytyivät tänään Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Haka Kekäläinen kuvassa toisena vasemmalta lukien.

Feministinen puolue julkaisi kuntavaaliohjelmansa tänään. Puolue asettaa 40 ehdokasta yhdeksässä kunnassa. Kunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lohja, Porvoo, Taivassalo ja Riihimäki. Esimerkiksi Tampereella on vain yksi ehdokas.

Puoluestatuksen feministinen puolue sai tammikuussa, joten kovin kauan sillä ei ole ollut mahdollista kuntavaaliehdokkaita hakea.

Puolueen varapuheenjohtaja Katriina Rosavaara kertoi tänään Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että puolueen ehdokkaiden keski-ikä on 37 vuotta. Viime kuntavaaleissa kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 49 vuotta.

Feministinen puolue pyrkii muun muassa pakolaisten ja paperittomien aseman parantamiseen.

– Oleskeluluvan saaneille tarvitaan kuntapaikkoja, mutta kuntien on huolehdittava myös paperittomista. Auttamalla ihmisiä osallisiksi yhteiskunnasta ehkäisemme syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia, puolueen puheenjohtaja Katju Aro sanoo.

Puolue esittää subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista kaikkiin kuntiin ja kokonaan maksutonta päivähoitoa. Se tavoittelee myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja edullista julkista liikennettä.

Kuvitelma miesten syrjinnästä.

Yksi Feministisen puolueen Helsingin 24 kuntavaaliehdokkaasta on luterilaisen kirkon pastori Haka Kekäläinen, 54. Kekäläinen on myös opettaja. Hän kertoo toimineensa viimeiset 30 vuotta kouluväkivaltaa vastaan.

Nyt hän haluaa vaikuttaa sen estämiseen rakenteellisesti, kuntavaalien kautta. Myös ikäihmiset on Kekäläiselle keskeinen ryhmä, jonka etuja hän tahtoo edistää.

Kekäläinen kertoo, että Feministinen puolue on ensimmäinen puolue, jonka jäsen hän on. Aiemmin hän on ollut kaksi kertaa kuntavaaleissa ehdolla sitoutumattomana kristillisdemokraattien ja keskustan listoilta. Sydämeltään hän luonnehtii olevansa punavihreä.

Hän luki Feministisen puolueen puolueohjelman sattumalta.

– Se tuntui omalta, kuin olisin sen itse kirjoittanut.

Kekäläinen sanoo aina tehneensä työtä tasa-arvon puolesta. Siksi seurakuntalaisetkin ovat pitäneet ymmärrettävänä, että hän on valinnnut Feministisen puolueen – joskaan kukaan ei ole osannut arvata valintaa ensimmäisellä tai toisella yrittämälläkään.

– Eiväthän ihmiset edes tiedä, että on 16 puoluetta, Kekäläinen sanoo.

Hän uskoo, että monella miehellä on kuvitelma, että Feministinen puolue on miehiä syrjivä.

– Se ei ole sitä, vaan se on tasa-arvoa edistävä, Kekäläinen sanoo.

Helsingissä Feministinen puolue tavoittelee yhtä valtuustopaikkaa.

Keskustelua aiheesta