Laadullakin voi kilpailuttaa

Esa Kanervan mielestä kilpailuttamisessa ei ratkaise ainoastaan palvelun hinta vaan ennenkaikkea sen laatu.

Tampereen kaupunginvaltuusto teki kesäkuussa 2016 Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen hankintapäätöksen ja hyväksyi sen toteutussopimuksen. Päätöksestä tehtiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitus. Valittajat vaativat päätöksen kumoamista.

Valitusta jatkettiin Korkeimpaa hallinto-oikeuteen, joka totesi:

”Tampereen kaupunginvaltuuston päätös on hallinto-oikeuden päätöksessä todetun mukaisesti koskenut jakamatonta sopimuskokonaisuutta, jonka osat eivät olleet erotettavissa toisistaan, ja joka on kuulunut kokonaisuudessaan hankintalainsäädännön soveltamisalaan. Hankintalain mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolain käyttölain nojalla.”

Maanantaina, 11. syyskuuta, Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa kriittisimmät äänet kaipailivat asian käsittelyä kuntalain mukaan. Perustelut sille, minkä lain piiriin asia kuuluu, ei selvinnyt maallikolle. Kun kuntalain mukaan ei kuitenkaan menty, arvostelijat väittivät kuntalain rapautuvan, taustavaikuttajien roolin jäävän pimentoon ja prosessin kätkeytyvän oikeusoppineiden sanahelinän taakse.

Perustelut eivät kuulostaneet juridiikalta. Kaupungissa vähemmistön harrastamalta politiikalta kyllä. Kaiken lisäksi ihmisten aliarvioimiselta – loukkaavilta. Ikään kuin enemmistön jatkuvasti parantamat ihmisten elinolosuhteet eivät näkyisi  eivätkä tuntuisi missään.

Hintaan keskittyneestä kilpailusta huonot tulokset

Valtuutettu Esa Kanervan (sd) mielestä hankintojen valmistelu vaatii toki monipuolista osaamista. Pelkkään hintaan tuijottaminen kilpailutuksessa vie huonoihin tuloksiin.

­- Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnat ovat niin monimutkaisia, että niissä ei pelkästään tavaranhankintalogiikalla ja juristerialla pärjää. Hankinnoissa pitää olla mukana ammattilaisia, ja onnistuminen edellyttää muun muassa palvelun tarpeen ja vaikuttavuuden ymmärtämistä.

– Hankinnat vaativat osaamista ja työtä ennen kilpailutusta ja sen jälkeenkin. Myös palvelujen laadulla, ei pelkästään hinnalla, voidaan kilpailuttaa.

Kanervan mielestä työllistämisehdon ja –edellytysten käyttäminen kaikissa niissä kilpailutuksissa, joissa se suinkin on mahdollista, on pormestariohjelman mukaista. Samoin kuin se, että mietitään palveluverkkoa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen näkökulmasta.

– Hankintaosaaminen on tiimityötä, joka vaatii johtamistaitoja. Se on substanssi- eli asiaosaamista hankittavasta palvelusta, yhteistyötaitoja ja talousosaamista, ja tietysti sen lisäksi juridiikan hallintaa.

Tietoa kuntalaisille lisätään

Valtuuston esityslistalla  ei ollut  juuri muita kuin oikeuslaitoksen  päätöksiä ja valtuustoaloitteisiin annettuja vastauksia.

Valtuutettu Aila Dündar-Järvisen (sd.) tekemässä aloitteessa esitettiin, että nykyiset ao. pykälät saatettaisiin kaupungin konserniohjeessa vastaamaan uutta kuntalakia, kaupunki ottaisi käyttöön valtuuston iltakoulut ja julkiset kuntalaistilaisuudet. Tavoiteena olisi nimenomaan kaupunkikonsernin yhtiöiden ajankohtaisista asioista tiedottaminen.

Toisessa Dündar – Järvisen valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunginvaltuustolle tuodaan ”reaaliaikaisesti ja säännöllisesti tiedoksi kaikki asiat koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehitystä”.

Asiasta käydyn keskustelun kuittasivat konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja pormestari Lauri Lyly (sd.). Yli-Rajala kertoi esimerkiksi Ratikka-allianssin kanssa kaupungin sopineen tiedon vaihdosta. Se toimii jo kaupunginhallituksen osalta.

Lylyn ja Yli-Rajalan mukaan tiedot saadaan myös valtuutetuille. Kaupunki kehittää edelleen jo varsin monipuolista viestintäänsä myös suoraa kaupunkilaisille.

Keskustelua aiheesta

Tampere palkitsi pitkäaikaisimman kaupunginjohtajansa Jarmo Rantasen

Jarmo Rantasta (toinen oik) on juhlittu aikaisemminkin. Tässä hänet kukitetaan alkukesästä työnsä päättäneen vanhan valtuustoryhmän viimeisessä kokouksessa.

Tampereen palkinto myönnettiin tänä vuonna ministeri Jarmo Rantaselle. Palkinto luovutettiin Tampereen pitkäaikaisimmalle kaupunginjohtajalle Tampereen päivän vieton yhteydessä sunnuntaina 1. lokakuuta 2017.

Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain Tampereen päivän yhteydessä yhden tai useamman henkilön Tampereen palkinnolla. Perusteena ovat merkittävät ansiot Tampereen kaupungin hyväksi. Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja tähän mennessä sen on saanut 75 henkilöä. Palkintona luovutetaan taiteilija Markku Salon teos Tammerkosken kuohu.

Ministeri Jarmo Rantanen aloitti Tampereen viidentenä kaupunginjohtajana vuonna 1985. Hän on sekä Suomen isojen kaupunkien että Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja. Hänen kautensa päättyi vuoden 2006 lopulla kestäen yli 20 vuotta. Tästä ajasta Rantanen toimi neljä vuotta sisäasiainministerinä Harri Holkerin hallituksessa.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Jarmo Rantasen toimiessa kaupunginjohtajana Tampere kävi läpi monia vaiheita, uudistui ja kehittyi. Tampereen elinkeinoelämä koki perusteellisen rakennemuutoksen, kun Tampere uudistui suurteollisuuteen nojaavasta kaupungista uuden teknologian, tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainväliseksi kaupungiksi. Rantanen vaikutti myös Tampere-talon rakentamiseen ja Nokian tuotekehitysyksikön perustamiseen Tampereelle 1980-luvun lopulla.

Ansiomitalit itsenäisyyden eteen tehdystä työstä

Tampereen kaupunki myönsi myös neljä Tampereen kaupungin 1. luokan kultaista ansiomitalia.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen kaupunki haluaa kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita itsenäisyytemme eteen tehdystä työstä myöntämällä ansiomitalit sotaveteraani Kaarle Matti Anttilalle sekä lotta Aida Yli-Orvolalle.

Ansiomitali myönnettiin myös Honkalamedia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Honkalalle, joka on perustanut Suomen suurimmaksi rekrytointi- ja koulutustapahtumaksi kasvaneen Rekrytorin. Vuonna 2008 alkunsa saanut tapahtuma on vuosien mittaan kerännyt yli 100 000 kävijää.

Rekrytorilla kohtaavat työnhakijat ja työnantajien avoimet työpaikat. Tänä syksynä Rekrytori teki jälleen historiaa houkuttelemalla arviolta 17 000 kävijää yhden päivän aikana Tullintorilla järjestettyyn tapahtumaan.

Moomin Characters -yhtiön taiteellinen johtaja Sophia Jansson palkittiin ansiomitalilla hänen ansioistaan tamperelaisen kulttuurielämän hyväksi. Jansson on muumien luojan Tove Janssonin veljen tytär.

 

Keskustelua aiheesta

SDP haluaa varmistaa Tampere3:n aloituksen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen Tampere3-hankkeen käynnistymisen varmistamiseksi vuonna 2018.

Eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron määrärahaa hankkeen käynnistämiseen ja tukemiseen. SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tyytyväisiä Tampere3:n nostamisesta yhdeksi puolueen ensi vuoden koulutuspoliittisten tavoitteiden kärjistä.

– On tärkeää, että Tampere3-hanke saa riittävät resurssit käyttöönsä heti alussa. Näin taataan valtakunnallisesti merkittävän korkeakoulufuusion onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla alusta lähtien. Suomi saadaan nousuun panostamalla nuoriin, koulutukseen ja tutkimukseen, sanoo ex-opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Yhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3:n tavoitteena on luoda tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.

– Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle.

– Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY:n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin. Osaamisen uudistaminen ja hyödyntäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen edellyttävät kuitenkin uudenlaisia rakenteita.

– Perinteiset korkeakoulujen erillisyyteen perustuvat rakenteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla uuden tiedon tuottamisessa, tieteen ja tutkimuksen harjoittamisessa tai tutkimustulosten hyödyntämisessä.

Keskustelua aiheesta