Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Lääkäri, älä tee näin… – Ensimmäiset ohjeet valmisteilla Suomeen

Turhat antibioottikuurit, ylilääkitseminen, hyödyttömät polvileikkaukset. Terveydenhuollossa toteutettavat tarpeettomat tai jopa haitalliset toimenpiteet ovat puhuttaneet niin alan ammattilaisia kuin potilaitakin viime aikoina.

Suomalaislääkärit ovat nyt saamassa avukseen uudet suositukset hoitotavoista päättämiseen. Niillä pyritään vähentämään hoitoja, jotka eivät ole vaikuttavia, joiden hyöty suhteessa riskeihin on epäedullinen tai jotka eivät ole kustannustehokkaita vaihtoehtoihin verrattuna.

Vielä vailla virallista nimeä olevia “älä tee” -ohjeita valmistellaan Lääkäriseura Duodecimissa, joka vastaa myös Käypä hoito -suosituksista.

– Käypä hoito -suosituksista löytyy ohjeita vältettävistä toimenpiteistä, mutta ne koko lailla uppoavat suositusten sisään ja niitä voi olla vaikea sieltä hahmottaa, kertoo Käypä hoito -päätoimittaja dosentti Jorma Komulainen.

– Tarkoituksena on nyt nostaa esille hoitoja, joista tutkimusnäyttö selvästi osoittaa, että näin ei kannata tehdä.

Antibiootteja määrätään koko ajan liikaa.

Tarpeettomille tai tehottomille hoidoille on monia syitä, kuten esimerkiksi tutkimustiedon päivittyminen käytäntöjä nopeammin, lääkäreiden halu tarjota mahdollisimman kattavaa hoitoa tai yksinkertaisesti piintyneet tavat.

Lisää aiheesta

– Esimerkiksi virustauteihin määrätään koko ajan antibioottilääkkeitä, vaikka suositukset selvästi sanovat, että älä tee näin. Tämänkaltaisiin ongelmiin pitää yrittää vastata muilla tavoin kuin suosituksilla.

Maailmalla listauksia terveydenhoidossa vältettävistä toimista on koottu eri tavoin. Komulaisen mukaan Yhdysvalloissa suosituksia ovat koonneet pitkälti erikoislääkäriyhdistykset. Britanniassa käytettävästä do-not-do -ohjeistuksesta taas vastaa hoitosuositusorganisaatio NICE.

Britanniassa lista suosituksista julkaistiin vuonna 2010, osana pyrkimyksiä parantaa julkisen terveydenhuollon laatua ilman isoja investointeja. NICE:n edustaja kertoo STT:lle, että ei ole tiedossa, kuinka laajalti brittilääkärit käyttävät suosituksia tai miten ne ovat konkreettisesti vaikuttaneet hoitoon. Hän kuitenkin lisää, että terveydenhuollon parissa työskenteleviltä saadun palautteen perusteella suositukset on koettu hyödyllisiksi.

Yksityiskohtia kritisoidaan edelleen.

Kun ensimmäisiä Käypä hoito -suosituksia julkistettiin Suomessa noin parikymmentä vuotta sitten, lääkärikunta ei suhtautunut niihin pelkästään myönteisesti, Komulainen muistelee. Vielä 2000-luvun alussa suosituksia kritisoitiin hänen mukaansa aika paljon.

– Yksityiskohtia kritisoidaan edelleen, mutta nyt suositukset on laajalti hyväksytty ammattikunnan keskuudessa ja kysyttäessä lääkärit kertovat, että suositukset todella vaikuttavat hoitopäätöksiin, Komulainen sanoo.

Hän odottaa, että tulevat “älä tee” -suositukset herättävät nekin aluksi keskustelua. Hänen mukaansa keskustelua kuunnellaan tarkasti ja siihen myös reagoidaan tarpeen mukaan.

Entä kuinka nopeasti uudet suositukset todella vaikuttavat hoitopäätöksiin?

– Se on hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Joidenkin lääketieteessä tehtyjen havaintojen vieminen käytännön työhön vie useita vuosia, toiset taas omaksutaan käytännössä saman tien.

Uusista suosituksista kertoi syyskuussa Lääkärilehti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE