Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo, ettei Lääkäriliitto ole tehnyt mitään erillistä lausuntoa kannabislainsäädännöstä sen koommin kuin muihinkaan huumausaineisiin liittyen.

Lääkäriliitto ei ole myöskään viime vuosina selvittänyt jäsentensä kantoja kannabiksen laillistamiseen tai dekriminalisointiin.

Kati Myllymäki toteaa lääkärin etiikan lähtevän siitä, että hoidon pitää perustua lääketieteelliseen tutkimukseen, kliiniseen kokemukseen ja tutkittuun tietoon.

Myllymäki toteaa, että lääkekannabiksen tutkimustulokset osoittavat, että se on hyödyllinen tiettyjä harvoja tauteja hoidettaessa. On tutkimusnäyttöä, että hoito tehoaa MS-taudin hankalissa jäykkyys- eli spastisuusoireissa ja harvinaisissa lapsen epilepsiamuodoissa.

– Kaikissa muissa hoidoissa näyttö on vaihtelevaa, epämääräistä, heikkoa tai olematonta. Ja vaikkapa kivun hoitoon on tutkittuja, tehokkaita rekisteröityjä lääkevalmisteita.

Myllymäki painottaa, että kannabiksen lääkekäyttö ja toisaalta viihde- tai huumausainekäyttö ovat täysin eri asioita.

Jälkimmäisestä hän toteaa, ettei kukaan voi kiistää etteikö kannabiksen käytöstä olisi haittoja ja etteikö se aiheuttaisi riippuvuutta.

– Päihdeongelma on joka tapauksessa kasvava ja kannabiksella on suuri riski vakaviin mielenterveyshäiriöihin ja riski riippuvuuteen.

Myllymäkeä ei vakuuta kannabis- ja laillistamiskeskustelussa esiinnouseva argumentaatio, jossa muistutetaan alkoholin ja tupakankin laillisuudesta.

– Alkoholi ollut tuhansia vuosia käytössä kaikissa kulttuureissa, tupakka on tullut Eurooppaan suurin piirtein Kolumbuksen aikoina. Tokkopa saisivat nyt myyntilupia, mutta tällainen argumentaatio on minusta aika köyhää.

THL:stä on liputettu huumausaineiden käytön dekriminalisoinnin puolesta.

”THL ehdottaa, että huumepolitiikkaa kehitettäisiin niin, ettii huumeiden käyttöön puututtaisiin ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin jo yhteiskunnollista keskustelua jatkettaisiin käytön rangaistavuuden poistamiseksi kaikkien huumeiden osalta”, THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan allekirjoittamassa lausunnossa viime helmikuulta todetaan.

– Lääkäriliitto ei ole ottanut kantaa dekrimininalisointiin, Myllymäki toteaa.

– Totta kai me olemme sitä mieltä, olipa lääke-, alkoholi- tai peliriippuvuus, että kaikissa addiktioasioissa pitäisi olla paremmin hoitoa tarjolla. Se on fakta, että meidän hoitojärjestelmät eivät ole riittävät ja hoitoon pääsy on heikkoa, Myllymäki sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen sanoi Ilta-Sanomille, että huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamisen (dekriminalisointi) jälkeen pystyttäisiin puuttumaan aikaisemmin ongelmakäyttöön ja ehkäisemään ongelmien pahenemista.

Huumeongelmaisen hoidosta sanotaan myös käypähoitosuosituksesta seuraavasti: ”Kynnystä huumeongelman esiin ottamiselle saattaa nostaa se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Potilas ei usein uskalla kertoa huumeiden käytöstään lääkärille, eikä lääkäri aina saa ongelmaa selville edes kyselemällä.”

Kati Myllymäki muistuttaa tässä yhteydessä kuitenkin lääkärin vaitiolovelvollisuudesta.

– Terveydenhuollossa keskeistä on syrjimättömyys, hoidamme niin päihtyneet, narkomaanit kuin rikolliset. Lääkärin tehtävä ei ole olla tuomari. Pyrimme auttamaan kaikkia ilman mitään syrjimistä.

Myllymäki toteaa, että esimerkiksi päivystyspoliklinikoilla käy paljon päihtyneitä.

– Ei siellä mitään poliisille-pikavalintaa ole, että käräytettäisiin saman tien. On lainsäädäntö, milloin lääkäri voi vaitiolovelvollisuuden rikkoa ja silloin olisi kyse vakavasta rikoksesta. Omaan käyttöön pieni määrä ei ole sellainen vakava rikos, josta ilmoitettaisiin poliisille. Tavallistahan on se, että jos potilaalla on huumausaineita mukanaan, ne otetaan talteen ja toimitetaan sairaala-apteekkiin hävitettäväksi.

Sen sijaan jos potilaalla on mukanaan vaikkapa ampuma-aseita tai iso määrä huumeita, niistä on Myllymäen mukaan ilmoitettava poliisille.

Myllymäki toivoo myös, että huumeiden saatavuuteen liittyvässä keskustelussa pohdittaisiin enemmän sitä, mitä muutokset tarkoittaisivat väestötasolla.

– Lisäisikö se edelleen huumeiden käyttöä? Tietysti olemme nuorista hirveän huolissamme. Jos alkoholin tai kannabiksen käyttö alkaa nuorena, kehittyy riippuvuus, jää koulut ja ammatit ja syrjäytymisriski on iso. Emme halua menettää nuoria, Myllymäki sanoo.