Lääkekustannukset nousivat – Diabetesliitto huolestunut: Moni jättänyt lääkkeensä ostamatta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Diabetesliiton mukaan pyrkimys säästää lääkemenoja vähentämällä diabeteslääkkeiden korvaustasoa voi käydä yhteiskunnalle kalliiksi. Liiton mukaan vaara on, että lääkkeitä jää hankkimatta ja hoitotasapaino heikkenee.

Kakkostyypin eli niin kutsutun aikuisiän diabeteksen hoitoon käytettäviä lääkkeitä osti tämän vuoden alussa 2 000 ihmistä vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, kertoo lääkekorvauksia maksava Kansaneläkelaitos (Kela). Lääkkeitä osti tammi-maaliskuussa 239 000 ihmistä.

Lääkkeitä puolestaan rynnittiin ostamaan viime vuoden lopulla. Syys-joulukuussa lääkekustannukset nousivat lähes kolme miljoonaa euroa korkeammiksi verrattuna vuotta aiempaan.

Syy löytyy lääkekorvausmuutoksista, jotka tulivat voimaan tammikuussa. Kakkostyypin diabeteksen lääkekorvaukset siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan, jolloin korvausprosentti putosi sadasta 65:een. Insuliinien korvaus säilyi ennallaan.

Kela pyrkii leikkaamaan taudin lääkekorvauksista tänä vuonna 20 miljoonaa.

Lääkekorvausmuutoksen on epäilty vähentävän varsinkin pienituloisten lääkkeenostajien määrää. Siksi seuranta on tarkkaa ja sitä on edellyttänyt myös sosiaali- ja terveysvaliokunta.

– Koska lääkkeitä ostettiin paljon koteihin viime vuoden lopulla, emme pysty vielä sanomaan, onko kyseessä se, että lääkkeitä ei alkuvuodesta ole vielä tarvinnut ostaa vai onko osa lääkkeiden käyttäjistä joutunut jättämään lääkkeet ostamatta korvausmuutoksen vuoksi, tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen Kelasta sanoo.

Kakkostyypin diabeteslääkkeiden kustannukset olivat tammi-huhtikuussa 35 miljoonaa euroa, kun ne aiempina vuosina samalla ajanjaksolla ovat olleet 31–36 miljoonaa euroa.

Liitto: Lähes joka kolmas jättänyt lääkkeitä ostamatta.

Diabetesliiton tänä vuonna teettämään kyselyyn vastanneista, kakkostyypin diabetesta sairastavista lähes joka kolmas on kertonut, etteivät heidän rahansa riitä kaikkiin lääkkeisiin. Kyselyyn on vastannut reilut 300 ihmistä. Kyselyn tulos on suuntaa antava, sillä Suomessa tautia sairastaa yli 300 000 ihmistä.

Liiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo sanoo, ettei tulos yllätä häntä.

– Vastaukset antavat erittäin huolestuttavan, joskin odotetun viestin. Lisäksi he, jotka kärsivät muutoksesta, ovat jo ennestään hyvin vaikeassa tilanteessa, usein työelämän ulkopuolella, Vuorisalo kommentoi.

Kustannukset nousseet tasaisesti.

Kelan mukaan diabeteslääkkeiden kustannukset ovat olleet kasvussa jo jonkin aikaa. Taustalla on potilaiden määrän lisääntymisen lisäksi hoitojen uusiutuminen.

Viime vuonna kakkostyypin diabeteslääkkeiden kustannukset olivat 118 miljoonaa euroa. Lääkkeistä maksettiin korvausta 108 miljoonaa euroa, ja korvauksia sai 309 000 ihmistä.

Toissa vuonna kustannukset olivat 110 miljoonaa euroa, korvaukset 101 miljoonaa euroa ja korvauksen saajia 303 000.

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinki-Vantaa tähyilee ”maagiseen rajaan” vuonna 2019

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Helsinki-Vantaalla saavutettiin 13. joulukuuta 2017 noin kello 16 tärkeä raja, kun lentoaseman matkustajamäärä kipusi silloin jo 18 miljoonaan.

– Helsinki-Vantaa kasvaa nyt ripeästi. Lentoaseman läpi kulkee vuosittain yli kolminkertainen määrä matkustajia Suomen väkilukuun verrattuna. Tällä vauhdilla 20 miljoonan maaginen raja menee rikki jo vuonna 2019, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Matkustajamäärien kasvu on ollut Finavian tiedotteen mukaan ennakoitua voimakkaampaa.

Noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Suurin kasvu tulee Euroopan ja Aasian välisestä matkustuksesta, erityisesti Kiinan-lennoista. Yhä useampi ulkomainen turisti valitsee matkakohteekseen Suomen ja vierailee joko pääkaupunkiseudulla tai lentää Lappiin.

Haapasaari on tyytyväinen siihen, että Finavian kehitysohjelma on edennyt aikataulussaan.

– Olemme saaneet Helsinki-Vantaalle lisää matkustajatilaa ja lentoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria suunnitelmien mukaan.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen ja laajentamiseen 900 miljoonaa euroa. Tavoitteena on entisestään vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vakuuttava petkuttaja haali itselleen pankkitunnuksia puhelimitse, kertoo poliisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankin työntekijänä esiintynyt huijari on onnistunut saamaan ihmisiltä pankkitietoja puhelimitse Savonlinnassa. Tapauksesta varoittaa huijausta tutkiva Itä-Suomen poliisi.

Mies on tiedustellut puhelimessa pankkitunnuksia ja avainlukulistan koodeja. Uhrien kertoman mukaan huijari on esiintynyt todella vakuuttavasti.

Poliisi korostaa, että omia pankkitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimen välityksellä. Esimerkiksi pankit itse eivät tiedustele asiakkaidensa avainlukuja tai pankkitunnuksia puhelimitse.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kovaa vauhtia poliisia karkuun henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui törmättyään rekkaan

Poliisin takaa-ajama henkilöauto törmäsi rekkaan Helsingissä Kehä I:llä sunnuntaiaamuna. Kovaa vauhtia henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui turmassa, jonka jälkeen Kehä I oli suljettuna turmapaikalla idän suuntaan tunteja.

Onnettomuus sattui Pukinmäen liittymän lähellä noin kello 5.30. Rekan kuljettaja ei saanut tilanteessa vammoja.

Poliisi kertoi STT:lle, että takaa-ajo alkoi Kustaa Vaasan tieltä, kun henkilöauton kuljettaja ei ollut noudattanut poliisin pysähtymiskehotusta. Tilanne Kehä I:llä oli vaarallinen, sillä pakenija ajoi karkuun lännen suuntaan itään vievillä kaistoilla.

Kehä I saatiin avattua liikenteelle idän suuntaan vasta aamuyhdeksän tienoilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Valtakunnallisessa potilastietojärjestelmässä vasta kolmannes yksityisistä terveydenhuollon palveluntuottajista

Kuva: Thinkstock

Vasta noin kolmannes yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajista on mukana potilastiedon arkistossa. Lännen Median mukaan noin 6 000 yksityistä palveluntuottajaa on liittynyt valtakunnallisen Kanta-palvelun potilastiedon arkiston käyttäjäksi, kun palveluntuottajia on yli 20 000.

Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL patistavat nopeampaan liittymistahtiin. Potilastiedon arkiston käyttöönotto on tehtävä ennemmin tai myöhemmin sote-uudistuksen takia.

Lännen Median mukaan takarajaa liittymiselle on vaikea antaa, koska lakisääteinen takaraja umpeutui jo syyskuussa 2015. THL:n erikoissuunnittelija Päivi Achte kertoo, että yksityisille palveluntuottajille tarkoitetut potilastietojärjestelmät eivät silloin olleet vielä kaikilta osin valmiina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta