Lähes 40% hyväksyisi perustulon, vaikka verotus kiristyisi – tutkimusjohtaja kritisoi ”ilmaista” rahaa

Kuva: Lehtikuva

Suomalaisista 39 prosenttia hyväksyisi vähimmäistoimeentulon takaavan perustulon, vaikka se tarkoittaisi verojen kiristymistä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kyselystä. Selvityksen mukaan yhtä moni vastustaa laajaa perustuloa.

Laaja perustulo saa eniten kannatusta vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiltä. Vasemmistoliittoa äänestävistä 78 prosenttia kannattaa laajaa perustuloa, vihreiden äänestäjistä ideaan suhtautuu myönteisesti 63 prosenttia. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjistä yli 60 prosenttia torppaa laajan perustulon.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo huomauttaa kyselyjulkaisussa, että kysymysten muotoilu vaikuttaa vahvasti siihen, millainen lopputulos mielipidetutkimuksista saadaan.

– Kyselyssä perustuloon yhdistetään kaksi negatiivista tekijää. Kysymyksen muotoilussa perustulo jäisi matalaksi eikä ylittäisi vähimmäistoimeentuloa. Siitä huolimatta verotus kiristyisi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta kritisoi vastikkeetonta perustuloa.

– En pidä puhdasta perustuloa toteuttamiskelpoisena. Aktiivisuuteen velvoittavassa osallisuustulossa saattaisi olla huolellisesti suunniteltuna jopa järkeä, Maliranta sanoo Evan julkaisussa.

Suomalaisten työmoraali on kyselyn perusteella huipussaan.

Evan arvion mukaan ihmiset suhtautuvat perustuloon myönteisemmin, jos se mitoitetaan niin, että tuensaajan on tehtävä myös työtä. Vastaajista 50 hyväksyy ja 26 prosenttia torjuu tällaisen perustulon. Liki neljännes vastaajista ei osaa ottaa kysymykseen kantaa.

Kyselyn perusteella suomalaiset pitävät yhteiskunnan takaamaa perustoimeentuloa kovassa arvossa. Vastaajista 67 prosenttia sanoo, että suomalaisilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimeentuloon.

Suomalaisten työmoraali on kyselyn perusteella huipussaan. Vastaajista 81 prosenttia katsoo, että kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi.

Palkalla pitää vastaajien mielestä myös tulla toimeen. 72 prosenttia vastaajista piti epätoivottavana tilannetta, jossa riittävään toimeentuloon tarvitaan palkan lisäksi sosiaaliturvaa.

Selvityksen tiedot kerättiin osana Evan arvo- ja asennetutkimusta. Kyselyyn vastasi yli 2 000 ihmistä. Tiedot kerättiin jo tämän vuoden tammikuussa, virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT–ANTTI TUOMINEN

Kaupan alan neuvottelut jatkuvat maanantaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan alan työehtoneuvottelut jatkuvat maanantaina, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM. Neuvottelut katkesivat viime viikon perjantaina.

PAM ja työantajia edustava Kaupan liitto ovat pitäneet yhteyttä neuvottelujen katkeamisesta huolimatta.

– Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja työnantajaliiton kanssa, vaikka emme ole viikkoon käyneet varsinaisia neuvotteluja. Tavoitteenamme on löytää neuvotteluteitse ratkaisu, ja siksi on hyvä, että tapaamme maanantaina, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

PAMin mukaan neuvottelut olivat jo edenneet loppusuoralle, mutta rahaan liittyvät asiat tulivat esteeksi.

– Haemme ratkaisua, jolla kaupan työntekijät saavat asialliset palkankorotukset tilanteessa, jossa talous kasvaa ja yritykset menestyvät pääsääntöisesti hyvin, Selin sanoo.

Keskustelua aiheesta

Vihreiden kansanedustaja vaatii, että kokoomus kommentoi Suvi Lindéniin liittyvää tapausta: ”Olisi yleisen edun mukaista”

Kuva: Lehtikuva

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen katsoo tarpeelliseksi, että kokoomus ottaa julkisesti kantaa kokoomuksen entisen ministerin Suvi Lindénin toimien ympärillä käytyyn keskusteluun.

Parviainen kirjoittaa Twitter-tilillään.

”Olisi yleisen edun mukaista että myös kokoomus ottaisi Suvi Lindéniin liittyvään asiaan kantaa: kyseessä on kokoomuslainen ex-ministeri, joka matkusti kokoomuksen ehdokkaana olleen henkilön kanssa Ugandaan, jatkon tiedämme. Miten puolue näkee asian?”

Parviainen kirjoittaa, että kokoomus on yksi suurimmista puolueista. Hänen mukaansa puolueiden ja puoluejohtajien kantaa on kysytty vähemmästäkin.

”Jos Lindenillä ei ole enää mitään tekemistä kokoomuksen kanssa niin sekin hyvä tehdä selväksi väärinkäsitysten ja leimojen välttämiseksi. Kommentoinnin ei tarvitse olla syyllistävä tai syyllistyvä.”

Kokoomuksesta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen on sanonut odottavansa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

SDP suhtautuu myönteisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen ja näkee, että Suomi hyötyy sen syventämisestä

Kuva: Thinkstock

SDP:n mukaan sekä pohjoismainen että EU-yhteistyö, Naton kumppanuus ja kahdenvälinen yhteistyö tukevat ja täydentävät omaa puolustustamme. SDP suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämiseen.

SDP:n puoluehallituksen mukaan on mietittävä, mitä Suomi painottaa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössään. Hankkeissa mukana oleminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyödyt, mahdolliset huolenaiheet ja erityisesti rahalliset vaikutukset punnitaan tarkasti.

”Lissabonin sopimukseen perustuva pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) on uusi elementti EU:n puolustusyhteistyössä. SDP näkee, että PRY vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja voi parhaimmillaan tuoda lisäarvoa Suomelle, kuten osaamista ja kustannustehokkuutta. Materiaalihankkeiden hyödyntäminen, siviilikriisinhallinnan kehittäminen, teollinen yhteistyö ja tutkimushankkeiden rahoitus ovat kaikki Suomen kannalta myönteisiä ja tavoittelemisen arvoisia.”

SDP:n puoluehallituksen mielestä yhteistyön tulee palvella Suomen oman puolustuksen tarpeita. Konkreettisten hankkeiden on oltava riittävän isoja, jolloin niiden toteuttaminen eurooppalaisen yhteistyön kautta tuo lisäarvoa.

”PRY käynnistyi 25 unionimaan voimin. Puolustusyhteistyön ei pidä luoda uusia jakolinjoja EU:n sisällä, mutta PRY:ssä on mahdollista edetä myös pienemmissä ryhmissä, silloin kun se on jonkin hankkeen kohdalla luontevaa. Nyt käynnistetty yhteistyö ei merkitse EU-armeijan luomista tai komentovallan luovuttamista kansallisen päätäntävallan ulkopuolelle. Suomi on jatkossakin vastuussa oman alueensa puolustamisesta viime kädessä itse.”

Huomionarvoista on SDP:n mukaan, että puolustus tuodaan nyt ensimmäistä kertaa osaksi EU:n budjettia.

”Suomen puolustusbudjetti on viime vuosina ollut tiukka, vaikka sitä on turvallisuustilanteen muutoksesta johtuen tilapäisesti nostettu. Puolustusvoimien isot strategiset hankkeet tulevat lähivuosina rasittamaan kansantalouttamme huomattavasti. On varmistettava, että EU-puolustusyhteistyö ei heikennä eduskunnan budjettivaltaa.”

EU:hun kohdistuu SDP:n puoluehallituksen mukaan voimakkaasti odotuksia, että se vahvistaisi rooliaan globaaleissa kysymyksissä ja kriisinhallinnassa sekä lisäisi vastuuta omasta puolustuksestaan.

”EU:n keinovalikoima ei rajoitu sotilaallisiin kykyihin, minkä vuoksi se on luonteva toimija ja kumppani monessa kehityspolitiikkaa ja diplomatiaa vaativassa kysymyksessä. Samalla kun PRY:tä kehitetään uutena instrumenttina, on olemassa olevien yhteensopivuutta parannettava ja esimerkiksi taisteluosastojen taakanjako uudistettava. On taloudellisesti viisasta, että suorituskykyjä pyritään saamaan joko edullisemmin tai suorituskykyisemmin – parhaassa tapauksessa sekä-että.”

SDP:n lähtökohta on, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittiset kehittämisratkaisut tehdään kansallisesti mahdollisimman laajalla yhteistyöllä.

”Tämä edellyttää sitä, että eduskuntaa informoidaan hyvissä ajoin ja että eduskunnalla on mahdollisuus ilmaista asiallisen harkinnan jälkeen oma kantansa esimerkiksi pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeisiin.”

SDP ei voi hyväksyä, että hallitus tuo merkittäviä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan ratkaisuja kiirehtimismenettelyllä eduskuntaan.

”Hallituksella on velvollisuus toimittaa koko ajan tietoa EU-asioiden valmistelusta, myös ja nimenomaan silloin kun lopullista kantaa ei ole EU:ssa eikä Suomessa vielä muodostettu. Aikaa esimerkiksi PRY-kannan huolelliseen valmisteluun olisi ollut jo pitempään. SDP peräänkuuluttaa hallituksen tahtoa ja vaatii, että eduskunta on mukana Suomen Eurooppa-politiikan valmistelussa perustuslain edellyttämällä tavalla.”

Keskustelua aiheesta

SDP:n Tuppurainen varoittaa Suomen hallitusta vaitonaisuudesta: ”Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on huolestunut hallituksen hiljaisuudesta keskusteluissa Euroopan unionin kehittämisestä.

Tuppurainen pitää vahingollisena hallituksen passiivisuutta osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Hän muistuttaa, että juuri nyt unionissa on pöydällä monia myös Suomelle erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista.

”EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin kehityksestä. Esiin nousevat avaukset unionin institutionaalisista kysymyksistä. Yksi ajankohtaisista ehdotuksista on Ranskan presidentti Macronin avaus komission kokoonpanon pienentämisestä 15 komissaariin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa. Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista, Tuppurainen painottaa tiedotteessaan.

Tuppurainen muistuttaa, että ilman aktiivista osallistumista unionin kehittämisestä käytäviin keskusteluihin Suomen näkökulmat eivät tule kuulluiksi. Hyvissä ajoin toimimalla voidaan hakea laajempaa tukea Suomen tavoitteille. Tuppurainen uskoo, että Suomen ajatukset saavat vastakaikua myös muilta jäsenvaltioilta.

Tuppurainen kiirehtii hallitusta ottamaan myös opposition mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluihin. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden toukokuussa esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nyt on varauduttava siihen, että neuvotteluja voidaan käydä vielä Suomen puheenjohtajuuskaudellakin, jota edeltävät keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia.

─ Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä voivat olla auki vielä uuden hallituksen aloittaessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomella on hyvissä ajoin yhteisesti määritellyt tavoitteet EU-budjetista tulevalle rahoituskehyskaudelle. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mikä on Suomen linja rahoituskehysneuvotteluihin. Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia, Tuppurainen jatkaa.

Tuppurainen korostaa, että rahoituskehysneuvottelujen suhteen on hyvä seurata Saksan tilannetta. Saksassa hallitusneuvottelutulos on vielä epävarma, mutta mikäli uusi hallitus lähtee toteuttamaan hallitussopimusta, merkitsisi se EU-budjetin kasvattamista, eikä Suomi voi asiaa suorilta käsin sivuuttaa.

─ Hallituksen on pystyttävä turvaamaan rahoituskehysneuvotteluissa Suomen harvaan asutuille alueille tärkeä EU:n rakennerahastosta saatava rahoitustuki, joka on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille merkittävä osa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Raippamalli vasta alkusoittoa: Nyt halutaan puuttua ”työttömyyden kovaan ytimeen”, ja väitteen mukaan ”viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen talouskasvun nopein vaihe on tällä erää ohi, arvioivat Palvelualojen työnantajat Paltan ekonomistit.

Heidön mukaansa kasvu jatkuu edelleen nopeana yksityisillä palvelutoimialoilla.Talouden vetovastuu siirtyy taas takaisin kuluttajalle. Paltan ekonomistit ennustavat, että työvoiman saatavuus hidastaa talouskasvua jo tänä vuonna.

– Työllisyyden kasvattaminen ei ole enää kysynnästä kiinni. Ongelma on työvoiman tarjonnassa. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä pitäisi työllisiä saada 180 000 lisää. Se onnistuu vain puuttumalla työttömyyden kovaan ytimeen. Kaikki työ pitää tehdä kannattavaksi uudistamalla sosiaaliturva kokonaan. Viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä, sanoo Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Avain on Paltan mukaan tässä: Rakennetyöttömyyttä on purettava niin, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan työelämään. Onnistuminen edellyttää elinkeinorakenteen muutosta ja matalapalkkaisemman työn kannattavuuden parantamista työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaistarkastelulla.

– Aktiivimalli on vastustuksesta huolimatta vasta liikkuvan työllisyystavoitteen välietappi. Rakennetyöttömyys pitää puolittaa, muuten kestävää työllisyyden tasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Työvoima ei riitä.

Yksityisille palvelualoille on syntynyt 2000-luvulla yli 290 000 työpaikkaa. Kaikista Suomen työllisistä 85 prosenttia toimii jo nyt erilaisissa palvelutehtävissä.

– Palvelualojen kasvun esteiden poistaminen sataa kaikkien toimialojen ja koko Suomen laariin. Digitaloudessa toimialarajat hämärtyvät, minkä vuoksi tarvitaan toimialaneutraaleja ratkaisuja, arvioi Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Varpen mukaan palvelujen kasvuvauhdin ja uusien työpaikkojen syntyminen turvataan vauhdittamalla toimenpiteitä, joilla nopeutetaan elinkeinorakenteen muutosta.

–Tämä edellyttää, että otetaan ensimmäisten joukossa käyttöön uusin teknologia ja luodaan Suomeen paras mahdollinen digi-infra keinoälyn ja tuetun todellisuuden sovelluksille. Työvoiman osaamisen turvaamiseksi on huolehdittava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista.