Lähes 40% hyväksyisi perustulon, vaikka verotus kiristyisi – tutkimusjohtaja kritisoi ”ilmaista” rahaa

Kuva: Lehtikuva

Suomalaisista 39 prosenttia hyväksyisi vähimmäistoimeentulon takaavan perustulon, vaikka se tarkoittaisi verojen kiristymistä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kyselystä. Selvityksen mukaan yhtä moni vastustaa laajaa perustuloa.

Laaja perustulo saa eniten kannatusta vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiltä. Vasemmistoliittoa äänestävistä 78 prosenttia kannattaa laajaa perustuloa, vihreiden äänestäjistä ideaan suhtautuu myönteisesti 63 prosenttia. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjistä yli 60 prosenttia torppaa laajan perustulon.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo huomauttaa kyselyjulkaisussa, että kysymysten muotoilu vaikuttaa vahvasti siihen, millainen lopputulos mielipidetutkimuksista saadaan.

– Kyselyssä perustuloon yhdistetään kaksi negatiivista tekijää. Kysymyksen muotoilussa perustulo jäisi matalaksi eikä ylittäisi vähimmäistoimeentuloa. Siitä huolimatta verotus kiristyisi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta kritisoi vastikkeetonta perustuloa.

– En pidä puhdasta perustuloa toteuttamiskelpoisena. Aktiivisuuteen velvoittavassa osallisuustulossa saattaisi olla huolellisesti suunniteltuna jopa järkeä, Maliranta sanoo Evan julkaisussa.

Suomalaisten työmoraali on kyselyn perusteella huipussaan.

Evan arvion mukaan ihmiset suhtautuvat perustuloon myönteisemmin, jos se mitoitetaan niin, että tuensaajan on tehtävä myös työtä. Vastaajista 50 hyväksyy ja 26 prosenttia torjuu tällaisen perustulon. Liki neljännes vastaajista ei osaa ottaa kysymykseen kantaa.

Kyselyn perusteella suomalaiset pitävät yhteiskunnan takaamaa perustoimeentuloa kovassa arvossa. Vastaajista 67 prosenttia sanoo, että suomalaisilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimeentuloon.

Suomalaisten työmoraali on kyselyn perusteella huipussaan. Vastaajista 81 prosenttia katsoo, että kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi.

Palkalla pitää vastaajien mielestä myös tulla toimeen. 72 prosenttia vastaajista piti epätoivottavana tilannetta, jossa riittävään toimeentuloon tarvitaan palkan lisäksi sosiaaliturvaa.

Selvityksen tiedot kerättiin osana Evan arvo- ja asennetutkimusta. Kyselyyn vastasi yli 2 000 ihmistä. Tiedot kerättiin jo tämän vuoden tammikuussa, virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT–ANTTI TUOMINEN

HS-gallup: Kokoomus ykkönen, SDP toinen,vihreät kolmas – keskusta syöksyy yhä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n Antti Rinne mietteliäänä: kannatuksen kasvu näyttää pysähtyneen.

Kokoomus pitää kiinni asemastaan Suomen kannatetuimpana puolueena, ilmenee hetki sitten julkaistusta HS-gallupista.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kokoomus saisi 22,2 prosenttia äänistä. Kokoomuksen kannatus on suurempi kuin kertaakaan aiemmin tänä vuonna.

Toiseksi eniten ääniä saisi SDP, jota kannatti 19 prosenttia suomalaisista. SDP:n syksyn ajan jatkanut kasvu pysähtyi, mutta puolueen kannatus pysyi samoissa lukemissa kuin kuukausi sitten, HS kirjoittaa verkkosivuillaan.

Vihreiden kannatus hupeni hieman, mutta vihreät piti paikkansa puolueista kolmanneksi suosituimpana. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, vihreille menisi 15,4 prosenttia äänistä.

Vihreiden suosio nousi jyrkästi kesällä ja oli ylimmillään elokuussa 17,5 prosenttia. Kesän jälkeisestä alamäestä huolimatta vihreiden kannatus on merkittävästi suurempaa kuin vielä alkuvuodesta.

Keskustan kannatuksen pitkään kestänyt alamäki jatkui. Keskusta oli mielipidemittauksessa neljänneksi suosituin puolue 14,8 prosentin kannatuksellaan.

Vuosi sitten samaan aikaan keskustaa kannatettiin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt. Keskustaa kannatettiin näin vähän viimeksi syksyllä 2011.

Vasemmistoliiton kannatus jatkoi maltillista nousua. Puolueen kannatus oli 9,3 prosenttia.

Perussuomalaisia kannatetaan hieman aikaisempaa vähemmän. Kuukaudessa perussuomalaisten kannatus väheni 0,7 prosenttia. Heitä äänestäisi nyt 8 prosenttia suomalaisista.

Perussuomalaisista kesällä irtautuneiden sinisten kannatus on pysynyt ennallaan ja hyvin pienenä. Sinisiä äänestäisi 1,6 prosenttia suomalaisista, HS kertoo.

HS-gallupin teki tutkimusyritys Kantar TNS Helsingin Sanomien tilauksesta. 

Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2 356 henkilöä. Otos edustaa Suomen äänestysikäistä väestöä mutta ei Ahvenanmaalla asuvia. 

Kantar TNS keräsi aineiston 14.11.–10.12.2017. 

Suurimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttia suuntaansa. 

 

AVAINSANAT

Teemu Hankamäki Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajaksi

Ylempien toimihenkilöiden puheenjohtaja Teemu Hankamäki tulee Tekniikan Akateemisista.

Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN valitsi syyskokouksessaan uuden hallituksen kaudelle 2018-2019. Puheenjohtajaksi valittiin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki Tekniikan akateemiset TEKistä.

Hänellä on pitkä kokemus korkeakoulutettujen työmarkkinaedunvalvonnasta ja viimeisen kolmen vuoden aikana hän on toiminut myös YTN:n pääsihteerinä oman toimensa ohella.

– Puheenjohtajana haluan vaikuttaa osaltani siihen, että YTN on tunnettu ja vaikuttava työmarkkinajärjestö, sanoo Hankamäki. – Ensimmäisenä tehtävänä on kuitenkin varmistaa meneillään olevan työehtosopimuskierroksen loppuun saattaminen ylempien toimihenkilöiden kannalta menestyksellisesti, Hankamäki jatkaa.

Ylempien toimihenkilöiden osalta uusia työehtosopimuksia on syksyn mittaan solmittu muun muassa teknologiateollisuuteen, kemianteollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle sekä arkkitehtisuunnittelualalle. Neuvottelut ovat kesken rahoitusalalla, jossa parhaillaan on myös voimassa ylityökielto. Muutamilla sopimusaloilla, kuten energiateollisuudessa, neuvotteluja käydään alkuvuodesta.

AVAINSANAT

STTK päätti: puheenjohtajan palkka on 15 000 e/kk – päälle auto- ja puhelinetu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Antti Palolan eilen jatkokaudelle valinnut STTK päätti tänään muustakin. STTK:n hallituksen järjestäytymiskokous valitsi varapuheenjohtajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mutta sitten järjestö päätti ja samantien julkaisi puheenjohtajansa työsuhde-edut palkkoineen.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Millariikka Rytkönen (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer) ja Maija Pihlajamäki (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty).

Hallitus päätti puheenjohtaja Antti Palolan työsuhteen ehdoista. Palkka on 15 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajalla on puhelin- ja autoetu. Hänellä ei ole lisäeläkettä ja eläkeikä on voimassa olevien eläkelakien mukainen.

Kyse on jo toisesta kerrasta, kun STTK päättää julkisesti puheenjohtajansa palkasta. Muut keskusjärjestöt eivät tiettävästi ole julkaisseet johtajiensa palkkoja.

Puolueiden naisjohtajat ”unohtivat” Jäätteenmäen – haastavat etsimään naisia puhemiehistöön

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Puhemies Maria Lohela joutuu luopumaan paikastaan, kun helmikuun alussa käydään puhemiehistön vaalit.

Eduskuntapuolueiden ja -ryhmien naisjohtajat haastavat kokoomuksen, keskustan ja SDP:n etsimään naisia ehdokkaikseen puhemiehistöön.

– Kaikista ryhmistä löytyy päteviä ja kokeneita naisedustajia, jotka olisivat erinomaisia puhemiehiä tai varapuhemiehiä, he muistuttavat vetoomuksessaan.

Naisjohtajat laskevat, että Suomen 110-vuotisen valtiopäivien historiassa on ollut vain kaksi naista puhemiehenä tarkoittaen nähtävästi Riitta Uosukaista (kok.) ja nykyistä puhemiestä Maria Lohelaa (sin.). Kuitenkin myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) toimi puhemiehenä 25.3.–16.4.2003.

”Unohdus” lienee tahallinen, sillä Jäätteenmäki toimi puhemiehenä hallituksen muodostamisen ajan, joten häntä ei lasketa varsinaisesti puhemiestilastoihin.

Eduskunnan varapuhemiehinä naisia on ollut sentään jokunen. Ensimmäisenä varapuhemiehenä ovat toimineet Pirkko Työläjärvi (sd.), Elsi Hetemäki-Olander (kok.), Saara-Maria Paakkinen (sd.), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Jutta Urpilainen (sd.).

Toisen varapuhemiehen paikalla ovat olleet Anna-Liisa Linkola (kok.), Ritva Laurila (kok.), Riitta Uosukainen (kok.), Kerttu Törnqvist (sd.), Tarja Filatov (sd.) ja Paula Risikko (kok.).

Naiset ovat pärjänneet erinomaisesti johtotehtävissä.

Puhemiehistöön tulee automaattisesti muutoksia helmikuun alussa. Puhemiehen paikka siirtyy kokoomukselle, ensimmäinen varapuhemiehen paikka säilyy keskustalla ja toisen varapuhemiehen paikan saa SDP. Muutokset johtuvat siitä, että ryhmien kokojärjestys meni uusiksi, kun sinisten eduskuntaryhmä erkaantui kesällä perussuomalaisista.

Naisjohtajat muistuttavat, että naisia on politiikan johtopaikoilla vähän myös Suomessa.

– Suurin este naisten nousulle on, ettei heitä aseteta edes ehdokkaiksi. Kun he tämän kynnyksen ovat ylittäneet, ovat naiset pärjänneet erinomaisesti valituissa johtotehtävissä.

Uusin tasa-arvoindeksikään ei helli Suomea: asema on heikentynyt erityisesti naispäättäjien määrän takia.

– Tällä hetkellä meillä on presidenttinä mies, pääministerinä mies, ja valtaosa ministereistä on miehiä, myös kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien johtajat ovat miehiä. Maria Lohela puhemiehenä on ollut ainoa poikkeus tämän hetkisessä poliittisen johtopaikkojen miesrivistössä.

Ensimmäisenä varapuhemiehenä toimii tällä hetkellä Mauri Pekkarinen (kesk.) ja toisena varapuhemiehenä Arto Satonen (kok.).

Haasteen ovat allekirjoittaneet eduskuntaryhmien puheenjohtajat Leena Meri (ps.), Krista Mikkonen (vihr.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä puolueiden puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Lisäksi allekirjoittajina ovat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Elsi Katainen (kesk.), Sari Raassina (kok.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Suna Kymäläinen (sd.), Tiina Elovaara (sin.), Heli Järvinen (vihr.), Mikaela Nylander (r.) ja Päivi Räsänen (kd.).

Juttua täsmennetty klo 16.37: Otsikossa ”unohtivat” on laitettu lainausmerkkeihin. Tekstissä täsmennetään, että hallituksen muodostamisen ajan puhemiehenä toiminut ei pääse varsinaisiin puhemiestilastoihin. Jäätteenmäki toimi puhemiehenä juuri hallitusta muodostettaessa.

Heinäluoma jyrähti keskustalle: ”Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (kuva 11.12.).

Budjetin palautekeskustelu on juuri alkanut eduskunnassa. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käynnistyi debatti, jossa nousivat esiin muun muassa hallituksen perusturvaleikkaukset ja indeksijäädytykset.

Siinä SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma siteerasi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kaikkosta, joka on kysellyt, voiko olla niin, että mummo joutuu miettimään, riittävätkö rahat ruokaan vai lääkkeisiin.

Kaikkonen on todennut, että talouden kasvun pitäisi näkyä myös perusturvan varassa elävien ihmisten arjessa.

– Kun kuuntelin keskustan puheenvuoroja täällä, jouduin miettimään, että mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos. Kun teidän puheet muuttuvat kokonaan. Täällä te kerrotte, että kaikki on kunnossa. Sitten salin ulkopuolella kyllä pitää perusturvaa parantaa, kun talous kasvaa, Heinäluoma jyrisi.

– Meillä on keskustajohtoinen hallitus, joka leikkaa perusturvaa talouden kasvaessa! Julkisen sektorien ahkerien naisten ja miesten lomarahoja leikataan myös ensi vuonna. Miten tämä mahtuu arvoisa keskusta teidän aatemaailmaanne? hän jatkoi.

”Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi.”

Demokraatti uutisoi eilen, että keskustassa on halua miettiä uudelleen työttömiä, eläkeläisiä ja vähäosaisia rokottavia indeksijäädytyksiä vuoden 2019 osalta. Kokoomuslainen valtionvarainministeri Petteri Orpo ei sen sijaan olisi tälle lämpenemässä.

SDP on pitkään vaatinut indeksileikkausten perumista.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) kysyi keskustelun aikana Sipilältä, tulevatko indeksijäädytykset sittenkin uudelleen arvioitavaksi.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo on ehdottanut 5-vuotiaiden varhaiskavatuksen tekemistä osittain maksuttomaksi.

– Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi, Essayah sanoi.

Hän mainitsi myös keskustan varapuheenjohtajien Katri Kulmunin ja Antti Kurvisen puheet siitä, että perusturvan varassa olevien ihmisten asemaa voisi sittenkin parantaa. Essayah kysyi hallituksen linjan perään, varhaiskasvatukset vai indeksikorotukset.

Sipilä: Keskustelu on sallittu.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vastannut suoraan kysymykseen. Hän sanoi, että 10 miljardin kestävyysvajeen taklaamisesta pidetään kiinni. Sipilä kuitenkin lisäsi, että siitä keskustelu on sallittu, mikä on ensi vuonna mahdollinen pieni liikkumavara.

Orpo sanoi, että kun hän pohti varhaiskasvatuksen maksuttomuutta, että kyse oli ennen kaikkea seuraavan vaalikauden asioista. Hän jatkoi, että kyseisessä Ylen Ykkösaamussa oli pohdittu seuraavan sadan vuoden merkittäviä uudistuksia ja Orpon mukaan kannattaa panostaa lapsiin.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen ja sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kritisoivat eilen voimakkaasti Petteri Orpon ulostuloa muun muassa siitä, että tämä on ilmoittanut, ettei jakovaraa ole ja heti perään nostaa esiin 70 miljoonan euron panostuksen varhaiskasvatukseen.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavan, keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen kommentoi eilen Orpon lausuntoja Demokraatille.