ehdokasmainos

“Läheskään kaikkea ei palkansaajien voimin ratkota” – STTK patistaa lopettamaan jahkailun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
32974281
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää huolestuttavana, että jatkoneuvotteluita jarrutellaan.

STTK:n hallitus on huolissaan jahkailusta, joka hidastaa kilpailukykysopimuksen alakohtaisten neuvotteluiden aloittamista. STTK:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen jo helmikuun lopulla ja liitot ovat puheenjohtaja Antti Palolan mukaan valmiita aloittamaan soveltamisneuvottelut.

– Alun perinkin tiukka aikataulu käy jahkailun myötä haastavammaksi, sillä tavoite on, että keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta kesän alussa, Palola sanoo tiedotteessa.

STTK hämmästelee erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton jarruttelua alakohtaisten neuvotteluiden aloittamisessa.

– EK on ilmoittanut olevansa tyytymätön sopimuksen kattavuuteen ennen kuin mikään ala on edes ehtinyt istua neuvottelupöytään. EK:n hallitus on hyväksynyt esityksen kilpailukykysopimukseksi, joten johdonmukaista olisi, että myös sen liitot kiirehtisivät alakohtaisia neuvotteluja, Palola sanoo.

Palola on tyytyväinen maan hallituksen rakentavaan otteeseen kilpailukykysopimuksen saamiseksi maaliin.

– Hallitus on alkukankeutensa jälkeen osoittanut, että se ymmärtää neuvotellun ratkaisun vaikeuden palkansaajille ja tullut vastaan monille palkansaajille keskeisissä kysymyksissä, Palola kiittää.

Yritysten on hillittävä osinkoilottelua, toteutettava pitkän tähtäimen investointeja kotimaassa ja työllistettävä rohkeammin.

Nyt alakohtaisissa neuvotteluissa liitoilla on Palolan mukaan mahdollisuus viedä neuvotteluratkaisussa sovitut linjaukset parhaaksi katsomallaan tavalla osaksi työ- ja virkaehtosopimuksia.

Palola painottaa, että vaikka neuvotteluratkaisu saavutettiin, kilpailukykysopimus on STTK-laisille liitoille kipeä asia. Se osoittaa palkansaajien kyvyn kantaa vastuuta Suomen tilanteesta.

– Vaihtoehdot kilpailukykysopimukselle olisivat vieläkin rankempia. Palkansaajien kannalta olennaista on, että pakkolaeista on nyt luovuttu kokonaan ja paikallisen sopimisen linjaukset on sovittu kilpailukykysopimuksessa.

STTK:n puheenjohtaja korostaa, että kilpailukykysopimus ei yksin pelasta Suomen taloutta eikä tulevaisuutta.

– Nollakorotukset, vuosittaisen työajan pidentäminen ja orastava Suomen malli ovat kuitenkin keskeisiä elementtejä yritysten näkökulmasta. Läheskään kaikkea ei palkansaajien voimin kuitenkaan ratkota, Palola sanoo.

– Hallituksen on keskityttävä viemään läpi keskeisiä rakenneuudistuksia. Yritysten on hillittävä osinkoilottelua, toteutettava pitkän tähtäimen investointeja kotimaassa ja työllistettävä rohkeammin, hän esittää.

Piispa Askola Ylelle: Kiristynyt lainsäädäntö sivistysvaltiolle sopimaton

Kuva: Kari Hulkko
irja-askola

Helsingin piispa Irja Askola ottaa Ylen haastattelussa tiukasti kantaa Suomen turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Askolan mukaan kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville eikä tämä periaate ole myytävissä.

– Maamme kiristynyt lainsäädäntö on inhimillisesti kohtuuton ja sivistysvaltiolle sopimaton. Tässä tilanteessa on haettava viisaita, luovia ratkaisuja sekä lähdettävä dialogiin päättäjien kanssa, Askola sanoo Ylelle.

Askola tarkentaa lausuntoaan Demokraatille ja kertoo viitanneensa muun muassa perheiden yhdistämiseen ja lasten säilöönottoon.

– Perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen ei ole inhimillistä eikä viisasta edes oman yhteiskuntamme kannalta. Tuloraja muodostaa ison palkkavaatimuksen jo suomalaisellekin, saati sitten pakolaiselle, jonka työllistyminen on hankalaa.

Myös lasten säilöönotto ja lasten ihmisoikeuksien ohentaminen hipovat Askolan mukaan sietorajoja. Lisäksi oikeusavustajien vähentäminen vaarantaa hänen mukaansa ihmisoikeusperiaatteitamme ja pakolaisten lähtömaiden turvallisuuskriteereiden määrittely tarvitsee suurempaa asiantuntijatarkastelua.

– Haluan kuitenkin korostaa, että Migrin ja vastaanottokeskusten työntekijät ovat suuren paineen alla. Heitä ei kannata syyllistää. Nyt me tarvitsemme kansalaisten mielipiteitä ja poliittista tahtoa siitä, minkälaista Suomea me rakennamme. Asiantuntijoiden mukaan tämä pakolaisaalto on ollut vasta pieni puro. Siksi meillä on nyt hyvä oppimisjakso siihen, miten solidaarisuutemme kasvaa ja miten se viisaasti kanavoidaan. Ilman lainsäädännön uudistumista se ei onnistu, mutta ei myöskään ilman kansalaisten myötätuntoa ja arkitekoja, Askola sanoo Demokraatille.

Suomen luterilaiset piispat ottivat lauantaina Yle Uutisissa kantaa muun muassa siihen pitäisikö kirkon tarjota turvaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille. Enemmistö piispoista katsoi, ettei kirkko voi kääntää selkäänsä apua tarvitseville.

Keskustelua aiheesta

Pk-seudun haave mureni – Espoon kaupunginjohtaja: “Sotesta uhkaa tulla katastrofi”

Hallitus tiedotti lauantaina iltapäivällä, että pääkaupunkiseudun kaupunkien haaveet omasta, erillisestä sote-alueesta voidaan haudata. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on pettynyt ratkaisuun.

– Olen pahoillani siitä, että kaupunkien yhteinen ehdotus ei edennyt. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitusten yksimielinen esitys erillisratkaisuksi sisältää hallitun rakenteen seudun palvelutuotannon uudistumiseen.

– Ihmettelen, miten kevyesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erilaisiin olosuhteisiin suhtaudutaan. Uusimaa on yli 20 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat. Sote- ja maakuntauudistuksesta uhkaa tulla tälle seudulle hallinnollinen ja taloudellinen katastrofi, jos pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osaamista ja alueen erityistuntemusta ei hyödynnetä, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä.

– Vastuuministerit pyysivät sotesta erillisratkaisua, ja nyt sitä ei voitu hyväksyä, koska se on erillisratkaisu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa ei Mäkelän mukaan huomioida kasvukuntien tarpeita.

– Pidän kestämättömänä tilannetta, jossa hallituksen kasvutavoitteista ja maahanmuutosta vastuuta ottavat kaupungit velkaantuvat voimakkaasti, samalla kun joutuvat rahoittamaan muita Suomen kuntia. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen haasteet ovat pääkaupunkiseudulla moninkertaiset muuhun maahan verrattuna. Uudistuksen taloudelliset ja palvelutason heikkenemisen riskit koskevat näin ollen lähes neljännestä koko maan väestöstä

Ulkomisteriö: Hollanti pahoitteli Suomelle tietovuotoa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Presidentti Niinistön info BUK-ohjuksen koeräjäytyksistä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö 30.9. Buk-ohjuksen koeräjäytykseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa.

Hollannin ulkoministeri Bert Koenders on pahoitellut sitä, että Hollannista on vuodettu julkisuuteen salaisia tietoja Suomen osuudesta malesialaiskoneen alasampumista koskevassa rikostutkinnassa.

Asiasta kertoo ulkoministeriö Twitterissä. Suomen ulkoministeri Timo Soini (ps.) keskusteli asiasta Koendersin kanssa puhelimitse eilen.

Hollantilainen De Telegraaf -lehti uutisoi tiistaina, että Suomessa on tehty venäläisen Buk-ohjuksen räjäytystesti osana rikostutkintaa. Kansainvälinen tutkintaryhmä kertoi väliraportissaan todisteiden osoittavan, että kone tuhottiin Buk-ohjuksella.

AVAINSANAT

Hallitus torppasi pk-seudun oman sote-ratkaisun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
sote-2

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on sanonut ei Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten haaveille omasta sote-alueesta. Valtioneuvosto tiedotti asiasta hetki sitten.

Hallitus perustelee ratkaisuaan perustuslain 19 §:n tulkinnalla ja toteaa, ettei erillisratkaisulle ole sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta riittäviä perusteita.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat esittivät elokuun lopulla pääkaupunkiseudulle omaa sote-aluetta, joka järjestäisi seudun perustason palvelut.

Libera kiittelee kokoomuksen “pyöröovesta” älähtänyttä vasemmistoa – “Täsmälleen oikein”

Kuva: Lehtikuva
mehilainenlk2301411

Ajatushautomo Liberan johtaja Heikki Pursiainen pitää hyvänä, että vasemmistopoliitikot ovat kiinnittäneet huomiota politiikasta terveysbisnekseen siirtyneiden kokoomuslaisten toimintaan. Aiheesta blogissaan kirjoittavan Pursiaisen mukaan maailmalla on paljon kansalaisjärjestöjä, jotka seuraavat lobbaamista ja yritysten poliittista vaikutusvaltaa.

– Tällaisen toiminnan tehostaminen Suomessa voisi olla hyödyllistä.

Siirtyjien kokoomustoverit ja itse pyöröovessa pyörähdelleet entiset poliitikot ovat Pursiaisen mukaan vähätelleet ongelmaa.

– On kuultu some-jeesustelua siitä, miten kateelliset epäilijät pyrkivät estämään hyödyllisen sektorien välisen liikkuvuuden. Vähättely on aika valitettavaa, koska kansalaisilla on aidosti syytä olla huolissaan pyörövi-ilmiöstä. Asian ottaminen puheeksi polittisessa debatissa on täsmälleen oikein, Pursiainen kirjoittaa blogissaan.

Pursiaisen mukaan paras keino varmistaa tulevien sote-hankintojen asianmukaisuus on pyrkiä tekemään ne läpinäkyvästi ja hyvin.

– Hankintamekanismien tulee olla sellaisia, että tehokkain tuottaja valitaan ja lobbareiden vaikutusmahdollisuudet ovat mahdollisimman pienet.

– Sote-uudistuksen eteneminen näyttää, käykö näin. Toistaiseksi tilanne ei näytä erityisen lupaavalta. Joka tapauksessa pyöröovi-ilmiö on aito ongelma, jota ei tule vähätellä. Siitä puhuminen ei ole kateutta tai yritys estää ihmisten hyödyllistä urakiertoa.