Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Lähiaikoina politiikassa näkyy entistä enemmän pikkutrumpeja ja orbaneita

Käsite ”post-fact society”, totuudenjälkeinen yhteiskunta, on noussut voimalla aikaamme kuvaavaksi termiksi. Se on tullut todeksi vaaleissa ja äänestyksissä, joiden keskustelua ovat leimanneet tosiasioista piittaamattomuus, suoranaiset valheet ja räävittömyys.

Epätodennäköinen on toteutunut Ison-Britannian brexitissä ja Yhdysvaltain vaaleissa. Tosiasiat työnnettiin sivuun myös Unkarin maahanmuuttoa koskevassa äänestyksessä, jossa maan hallitus jakoi häikälemättömästi manipuloivaa propagandaa.

Yllätystuloksia on selitetty muun muassa ”norsukäyrällä”, joka osoittaa, ettei kehittyneiden teollisuusmaiden keski- ja työväenluokka ole kyennyt entiseen tapaan parantamaan asemaansa.

Perinteisiä teollisia työpaikkoja on siirtynyt kehittyviin maihin. Aiemmin kukoistaneet teollisuuspaikkakunnat ränsistyvät. Turhautumista ei helpota, että samaan aikaan köyhyys on vähentynyt maailmassa ja digitaalisen ajan älylaitteet ovat tulleet jokamiehen ulottuville.

Vaalianalyysi Yhdysvaltain presidentinvaaleista on vielä kesken. Selvää on, että demokraattien duunariäänestäjiä siirtyi demokraateilta Trumpin taakse. Välttämättä ei ollut kuitenkaan kyse köyhien protestista, vaan voittajaa kannattaneiden arvellaan keskimäärin olleen hyvätuloisempia kuin Clintonin äänestäjien. Trumpia tukivat ihmiset, jotka kokivat elämäntapansa ja arvojensa olevan uhattuina ja näkivät nyt tilaisuuden revanssiin.

Populististen liikkeiden nousu, gallupien kaatuminen ja faktojen halveksunta haastaa vakavasti maltilliset poliittiset liikkeet. Jos ne eivät pysty vahvistamaan uskottavuuttaan kansalaisten silmissä ja tarjoamaan heille tulevaisuuden toivoa, seuraukset voivat olla kohtalokkaat.

Faktojen vähättelyn rinnalla näkyy toinen kehityskulku. Sen myötä vasemmisto vasemmistolaistuu ja oikeisto oikeistolaistuu.

Vaikka tiedämme, ettei historia sellaisenaan toista itseään, nykyisessä kehityksessä voi vaivatta havaita piirteitä, jotka ovat tuttuja viime vuosisadan alkupuoliskolta.

Faktojen vähättelyn rinnalla näkyy toinen kehityskulku. Sen myötä vasemmisto vasemmistolaistuu ja oikeisto oikeistolaistuu. Merkkejä siitä on nähtävissä Suomessakin. Viimeksi niitä on selvitelty Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimuksessa ”Miksi hallitukset kompuroivat?”.

Tässä ajatuspaja e2:n julkaisussa käy ilmi, että vasemmisto-oiikeisto-jako on syventynyt meillä erityisesti viime eduskuntavaalien jälkeen. Monissa Euroopan sosialidemokraattisissa puolueissa on nähtävissä pyrkimys löytää vasemmistolainen identiteetti uudelleen. Kolmas tie ei ole enää huudossa.

Lähiaikoina politiikassa näkyy varmaan entistä enemmän pikkutrumpeja ja orbaneita. Ihmisten voimattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen on kyettävä vastaamaan, mutta houkutuksista huolimatta sitä ei pitäisi tehdä helpomman kautta. Linjausten taustalle tarvitaan nyt entistä enemmän kunnollista tutkimustietoa – ja kunnollista dialogia kansalaisten kanssa. Heitä ei saa pitää enää vain päätösten kohteina, vaalikarjana.

Brittiläinen tieteenfilosofi Stephen Toulmin on todennut: ”Ne, jotka kieltäytyvät ajattelemasta tulevaisuutta johdonmukaisesti, jäävät vastaavasti alttiiksi vain pahemmalle ja jättävät kentän vapaaksi epärealistisille, irrationaalisille profeetoille.” Toulminin mukaan tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta se ei voi olla syy luopua suurten linjojen hahmottamisesta.

Juuri nyt on aika luopua kvartaalipolitiikasta. Kun gallupitkin mittaavat tilanteita epätarkasti, niihin tuijottamista kannattaa vähentää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE