Sosiaaliturva- ja vakuutusosaston etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho ja SAK:n asiantuntija Riitta Työläjärvi kertovat kumpikin Demokraatille, että alustava ratkaisumalli asiaan on saatu hahmoteltua nopeasti. Konsensuksen allekirjoittaa myös EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.

– Tuntuivat suhteellisen yksimieliseltä, Siika-aho summaa työmarkkinaosapuolten näkemyksiä.

Nyt selvittelyssä on kuitenkin se, olisivatko kaavailtu väliaikainen lainsäädäntö toteuttamiskelpoinen.

Ministeriössä selvitellään nyt mallia, jossa tartuntatautipäivärahan ehtona ei olisi karanteeni tai eristys, vaan sen voisi saada myös ilman niitä lievemmällä edellytyksellä. Tällainen voisi olla esimerkiksi covid-positiivisuuden toteaminen.

Tällä hetkellä tartuntatautilääkärien työ on hyvin ruuhkautunutta ja apu olisi tämän vuoksi tarpeen. Myös Kelassa tartuntatautipäivärahan hakemusten käsittely on ruuhkautunut, Demokraatti uutisoi eilen.

– Poikkeuksellissa tilanteessa rinnalle yritetään löytää työelämän toimivuuden turvaamiseksi sekä oikeuksien ja velvollisuuksien turvaamiseksi mallia, Siika-aho summaa.

Asiasta voitaisiin säätää sairausvakuutuslaissa ja kytköksiä muutoksilla voisi olla myös esimerkiksi työsopimuslakiin.

Karanteeniin ja eristykseen määrääminen ja sitä kautta saatavat tartuntatautipäivärahat pysyisivät silti yhä voimassa mahdollisen väliaikaisen lainsäädännön ohella.

Tartuntatautipäivärahaa pitää tällä hetkellä hakea kahden kuukauden kuluessa siitä, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään.

Riitta Työläjärvi kertoo, että nyt kaavailussa kuitenkin on, että tartuntatautipäivärahan hakuaika pitenisi neljään kuukauteen.

– Ei tulisi menetyksiä, vaan työnantajat ja työntekijät, joilla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, saisivat sen.

– Katsotaan onko mahdollista, työmarkkinaosapuolilta tuli 4 kuukauden toive, Siika-aho toteaa.

Jos henkilö saisi tartuntatautipäivärahaa ilman karanteenia tai eristystä, tällöin häntä eivät voisi koskea myöskään tartuntatautilain mukaiset sanktiot, jos hän rikkoisi määräyksiä. Mikäli tartuntatautipäivärahaa saisi koronan perusteella ilman karanteenia tai eristystä, päivärahan saajaa voitaisiin korkeintaan velvoittaa toimimaan vastuullisesti.

– Tartuntojen leviämisen estämiseksi valmistelijat vahvasti suosittelevat kontaktien välttämistä tartuntatautipäivärahan maksamisen ajalta, Työläjärvi toteaa esimerkinomaisesti.

Tällä hetkellä tilanne on käytännössä se, että karanteeni ja eristys ovat ehtineet jo päättyä, kun päätös tartuntatautipäivärahan maksamisesta saapuu.

Liisa Siika-aho ei vielä uskalla sanoa, koska hallituksen lakiesitys asiasta voisi olla valmis eikä varmuudella edes sitä, onnistuuko haasteisen lainsäädännön valmistelu.

Sekä Työläjärvi että Siika-aho pitäisivät onnistumista tärkeänä, sillä kyse on myös työntekijöiden ja työnantajan yhdenvertaisuudesta suhteessa mahdollisuuteen hakea tartuntatautipäivärahaa ja saada ansionmenetyksestä korvaus. Tällä hetkellä kaikkialla Suomessa ei esimerkiksi pääse yhtä helposti koronatestiin ja tartuntatautilääkärien työ on ruuhkautunut. Myös Kelassa jaetaan huoli siitä, että kaikki eivät ole yhdenvertaisessa asemassa suhteessa sieltä haettavaan etuuteen.

– Jollain alueella pääset testiin ja saat todistuksen karanteenista tai eristyksestä ja saat päivärahan tai toimeentulon, toisilla alueilla se ei toimi ollenkaan. Se on kohtuutonta työntekijöitä ajatellen, Riitta Työläjärvi toteaa.

Hän toivoo, että väliaikainen laki etenisi nopeasti ja eduskunta kävisi käsittelemässä sen jo ennen istuntovapaan päättymistä.