“Laiha ja omituinen kompromissi” – Helsingin demarit tyrmäävät kansliapäällikön ylivallan

Kuva: Jukka-Pekka Flander
pajamäki
Osku Pajamäki korostaa, etteivät sosialidemokraatit vastusta pormestarimallia sinänsä.

Helsingin sosialidemokraattinen ryhmä kaipaa lisää demokratiaa pormestarimalliin. Helsingin valtuusto käsittelee tänään kiisteltyä kaupungin uutta johtamisjärjestelmää.

Demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki ihmetteli, miten “laiha ja omituinen kompromissi” järjestelmästä tuli monimutkaisen pelin jälkeen.

Esitetyssä mallissa on hänen mielestään jäljellä vain heikko side tavoitteeseen, että kunnallisvaalitulos heijastuu kaupunginjohtoon.

– Kaikki muu onkin sitten sanahelinää. Voi kai aika objektiivisen varovaisestikin arvioiden sanoa, että demokraattinen päätöksenteko ja vaikuttavuus eivät parane, ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli ei kasva, Pajamäki teilasi SDP:n ryhmäpuheessa esityksen.

Hän kummeksui, miten demokratia toteutuu ja vaikuttavuus paranee, jos nykyiset 30 lauta- ja johtokuntaa karsitaan neljään sekä muutamaan jaostoon. Pajamäki korosti, ettei SDP:llä ole mitään sitä vastaan, että kaupungin poliittiselle johtamiselle saadaan kasvot ja vastuu – tulos tai ulos. Eli pormestarimalli.

Sosialidemokraatit kritisoivat sitä, että kaikki absoluuttinen valta on kasattu kansliapäällikölle.

– Ja tätä esittelyvaltaa todella riittää. Kansliapäällikkö toimii kaikkien neljän toimialajohtajan hallinnollisena sekä substanssi esimiehenä ja hän esittelee kaikkien toimialojen kaikki asiat kaupunginhallitukselle.

Varovaisestikin arvioiden voi kai sanoa, että demokraattinen päätöksenteko ja vaikuttavuus eivät parane.

Pajamäki näkee, että kaupunginvaltuuston rooliksi jää vain nimittää puolueiden välisten neuvottelujen jälkeen pormestari ja apulaispormestarit, jotka sitten käyttävät saamaansa asemavaltaa lautakuntien puheenjohtajina, kaupunginhallituksen jäseninä sekä valtuutettuina.

– Heidänkin valtansa on kuitenkin erittäin rajattu, sillä esittelyoikeutta tai valmisteluvastuuta heillä ei ole, hän huomautti.

Malli on Pajamäen mukaan käsittämättömän huono apulaispormestareiden näkökulmasta.

– Tämä on malli, jossa todellinen valta keskitetään suoraan ja liki jakamattomasti kansliapäällikölle. Hämmästelen, jos tämä todella on valtuuston käsitys siitä, kuinka kunnallisvaalitulos parhaiten heijastuu kaupungin johtoon? Näin olisi vain, jos kansliapäällikkö valittaisiin suoralla kansanvaalilla.

SDP esitti, että kaupunginhallituksessa esittelijöinä toimivat asioiden valmistelusta vastaavat toimialajohtajat, jolloin apulaispormestarit ovat heidän esimiehiään substanssiasioissa. Kansliapäällikkö esittelee vain kanslian asiat.

Demareiden mallin mukaan, mikäli pormestari tai apulaispormestari ei hyväksy alaisensa toimialajohtajan esitystä tai –lautakunnan päätöstä, hän tekee kaupunginhallituksessa vastaesityksen. Sen enemmistö muuttaa päätöksen haluamaansa muotoon. Pormestarin esittelylle tai pormestariston esittelyluvalle ei ole tarvetta.

– Toivon, että valtuusto ei vie läpi keskeneräistä ehdotusta. Tämän jälkeen kaupungin organisaation mylläys ei enää tänne ennen vaaleja tule, Osku Pajamäki vetosi.

OAJ supistaisi tuntuvasti ammatillista ja aineenopettajakoulutusta

Kuva: Getty Images
amis

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen supistaisi tuntuvasti ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävän koulutuksen määrää jo ensi vuodesta lähtien. Luukkainen karsisi nykyiset yli 1 600 koulutuspaikkaa 1 100 koulutuspaikkaan kolmena vuotena peräkkäin, minkä jälkeen tarvetta voitaisiin tarkastella uudelleen.

Opettajien peruskoulutuksesta vapautuvat resurssit Luukkainen haluaa ohjata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan ammatillisten opettajien muuntokoulutukseen, erikoistumiskoulutuksiin ja muuhun ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Opettajankoulutuksen pitää Luukkaisen mukaan vastata ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin ja kaikkien ammatillisten opettajien muuttuneeseen työtilanteeseen ja työnkuviin.

–  Opettajankoulutukseen pääsyssä etusija tulisi antaa niille hakijoille, jotka jo toimivat opettajina, mutta joilta puuttuvat pedagogiset opinnot. Ammatillisista opettajista noin kolmella neljästä on kelpoisuus tehtäväänsä ja kelpoisten osuutta pitää pystyä nostamaan, Luukkainen toteaa.

Luukkainen vähentäisi myös yliopistojen aineenopettajakoulutusta.

– Aloituspaikkoja pitäisi karsia sadoilla vuosittain, erityisesti humanistisilta aloilta, joilta on vaikein työllistyä. Esimerkiksi heinäkuussa aineenopettajista oli työttöminä 12,5 prosenttia.

 Hallitus aikoo leikata ammatillista koulutusta 190 miljoonalla eurolla. OAJ erittäin huolissaan myös leikkauksen työllisyysvaikutuksista.

– Jos koko leikkaus tehtäisiin henkilöstömenoista, vaarassa olisi jopa 3 800 oppilaitosten työpaikkaa. Myös ammattikorkeakoulutuksessa on tehty ja tehdään henkilöstöresursseihin kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstömenot ovat oppilaitosten suurin menoerä, joten henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä. Aikuiskoulutuksessa opettajien työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia. Leikkausta pitääkin lykätä ja kohtuullistaa.

Luukkainen huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten yhdistäminen ja yksikkökoon kasvaminen sekä ainevalikoiman supistuminen vähentävät opettajien työpaikkoja myös yleissivistävässä koulutuksessa.

Olli Luukkainen puhui tänään Vapaan sivistystyön päivillä Kuopiossa.

Järjestöt: Hallitus ei saa jälleen laiminlyödä väkivaltaa kokeneita

vakivaltaaihekuva154161

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Siitä huolimatta Suomi on laiminlyönyt jo aivan liian pitkään velvollisuuttaan suojella ja tukea väkivaltaa kokeneita naisia. Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus korjata tämä epäkohta, järjestöt muistuttavat.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto, Naisten Linja ry ja Ensi- ja turvakotien liitto vaativat hallitukselta konkreettisia toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut kumppaninsa tekemää väkivaltaa. Samaan aikaan turvakotipaikkoja ei ole läheskään riittävästi turvaa tarvitseville.

Viime vuonna turvakoteihin yhteyttä ottaneista 1200 ei saanut turvakotipaikkaa tilanpuutteen vuoksi.

– On katastrofi, että väkivaltaa pakeneville ihmisille ei löydy heidän kipeästi tarvitsemaansa apua hädän hetkellä. Kynnys avun hakemiselle väkivaltatilanteissa on muutenkin korkea, Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen sanoo.

Järjestöjen mukaan turvakotipaikkoja tarvittaisiin Suomeen vähintään 500, kun niitä on nyt alle 120. Turvakotiverkosto ei ole myöskään maantieteellisesti kattava – joillakin paikkakunnilla lähin turvakoti voi olla satojen kilometrien päässä.

Kattavaa turvakotiverkostoa varten tarvittaisiin THL:n arvion mukaan vuosittain noin 40 miljoonan euron rahoitus. Viime vuonna turvakotien ylläpitoon oli varattu 11,5 miljoonan euroa. Valtiovarainministeriö ehdottaa ensi vuodelle kahden miljoonan euron määrärahalisäystä, joka on täysin riittämätön. Monet väkivaltaa kokeneet tulevat jäämään ilman heille kuuluvaa turvaa jatkossakin.

Ettei tämä ollut jälleen tyhjää puhetta.

Järjestöt kirjoittavat, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja silloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo vaativat talvella yhteisessä kannanotossaan nollalinjaa naisten häirinnälle turvapaikanhakijoihin liittyneen keskustelun yhteydessä. Samalla he tunnustivat, että naisiin kohdistuvan väkivalta on Suomessa laajempi ongelma, jonka korjaamiseksi tarvitaan palveluita, kuten turvakotipaikkoja.

– Nyt ministereillä on mahdollisuus osoittaa, ettei tämä ollut jälleen kerran vain tyhjää puhetta. Naisiin kohdistuva väkivalta ei katoa suomalaisesta yhteiskunnasta kauniilla juhlapuheilla, vaan väkivallan vähentämiseksi tarvitaan palveluja ja resursseja, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen sanoo.

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan yli 55 000 suomalaisnaista oli kokenut seksuaalista väkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut ovat kuitenkin järjestöjen mukaan täysin riittämättömät. Varsinaisia raiskauskriisikeskuksia on yksi, vaikka niitä tarvittaisiin 13.

Lisäksi niiden mukaan tarvitaan matalan kynnyksen palvelupisteitä, joihin voisi tulla kuka tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut ilman ajanvarausta tai sosiaaliturvatunnusta. Valtakunnallisen ja ympärivuorokautisen puhelimen jatkuva, riittävä rahoitus on myös turvattava.

– Turvakotien lisäksi tarvitsemme kipeästi resursseja palveluihin, joihin on helppo tulla ja apua saa nopeasti, mutta myös riittävän pitkään. Väkivallasta selviytyminen vie aikaa. Tarvitaan päätöksiä ja panostusta, suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Ensimmäinen Euroopan laajuinen, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan keskittyvä ihmisoikeussopimus eli Istanbulin sopimus astui voimaan Suomessa elokuussa 2015. Järjestöt toteavat, että sopimuksen täysimittainen täytäntöönpano vaatisi Suomelta viimein uskottavia panostuksia.

Sopimuksen toimeenpano kunnianhimoisesti vaatii selkeän toiminta- ja rahoitussuunnitelman ja toimintaa tulee seurata ja arvioida. Tähän tarvitaan riittävästi henkilöstöresursseja.

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan runsaan kahden miljardin euron kustannukset vuodessa.

HS: Rehn ajaa budjettiriihessä Guggenheimia Helsinkiin

Kuva: Jari Soini
rehn-olli

Helsingin Sanomat kertoo, että elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ajaa budjettiriihessä aktiivisesti Guggenheim-museota Helsinkiin.

Rehn katsoo, että valtio voisi jakaa neljän vuoden aikana Guggenheimille noin 40 miljoonaa euroa.

Lehti yhdistää museokeskusteluun liikennekaaren taksiuudistukseen. Perussuomalaisille saattaisi sopia taksilupien höllentäminen pääkaupunkiseudulla, mikäli lupajärjestely on ja pysyy maaseudulla.

Tällainen taksipäätös puolestaan saattaisi muuttaa perussuomalaisten kielteistä kantaa valtion rahan antamiseksi Guggenheimille.

LM:n kysely: Rinne sai suurimman kannatuksen SDP:n puheenjohtajaksi

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen
35574102
Antti Rinne SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunnan ja puoluejohdon kesäkokouksessa Kuopiossa 10. elokuuta 2016.

Lännen Media kysyi demarijärjestöjen ja -yhdistysten johtohenkilöiltä, ketä he kannattavat puolueensa puheenjohtajaksi.

Nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne sai kyselyssä 45 prosentin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman 24,5 prosentin henkilökohtaisen suosion. Jos he kävisivät kaksinkamppailua puheenjohtajuudesta, Rinne voittaisi kyselyn mukaan Lindtmanin prosentein 54,4–45,6.

Kansanedustaja Timo Harakka saa LM-kyselyssä 10,7 %, varapuheenjohtaja Sanna Marin 5,2 %, kansanedustaja Tytti Tuppurainen 4,9 % ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri 4,3 % ja vaihtoehto joku muu 5,5 % äänistä.

Lännen Median kyselyyn 19.8.–25.8. vastasi 380 demarivaikuttajaa. Heistä 19,7 % toimii ensisijaisesti jonkin SDP:n piirin piirihallituksessa, 62,1 % SDP:n paikallisosaston, kunnallisjärjestön tai jonkin muun puolueen järjestön puheenjohtajana ja 18,2 % jossain muussa keskeisessä luottamustehtävässä sdp:ssä.

Kysely lähetettiin 950 demarivaikuttajalle. Vastausprosentti oli 40,0.

Kyselyssä oli myös avoimet vastaukset, joissa vastaajat saivat kuvata henkilöitä. Puheenjohtaja Rinteelle tuli kritiikkiä esiintymistaidoista, mutta kiitosta muun muassa rauhallisuudesta ja aitoudesta.

Rinne on sanonut kertovansa marraskuussa, pyrkiikö hän jatkamaan puolueensa johdossa. Kukaan muu ei ole ainakaan toistaiseksi ilmoittanut haastavansa häntä.

Puoluekokous pidetään Lahdessa 2017.

Citygroup: Trumpin valintaa saattaa seurata globaali taantuma

Kuva: Getty Images / AFP
35855875
Donald Trump piti eilen puhetta Manchersterissa, New Hampshiressa.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi voisi johtaa globaaliin taantumaan, varoittaa pankkijätti Citigroup. Yhdysvaltain suurimpiin pankkeihin lukeutuva investointipankki julkisti arvionsa torstaina.

Trumpin voitto voisi arvion mukaan laskea globaalia bruttokansantuotteen kasvua jopa 0,8 prosenttiyksikköä muun muassa epävarmuuden lisääntymisen takia.

Hillary Clintonin voitto sen sijaan saattaisi Citigroupin mukaan johtaa suurempaan poliittiseen jatkuvuuteen ja sitä myöten suurempaan varmuuteen markkinoilla.

Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter sanoi, että marraskuun presidentinvaalit ovat suuri epävarmuuden aihe maailmantaloudelle.

Presidentinvaalien kampanja sai torstaina entistäkin synkempiä sävyjä. Sekä Clinton että Trump syyttivät toisiaan rasismista. Clintonin mukaan Trump flirttailee rasismin ja vainoharhaisten ajatusten kanssa.

Trump puolestaan väitti, että Clinton on rasisti ja että Bill ja Hillary Clintonin säätiö on “rikollinen hanke”.

New York Times -lehti arvioi torstaina, että republikaanien ehdokkaalla Trumpilla on 12 prosentin mahdollisuus voittaa demokraattipuolueen Clinton presidentinvaaleissa.

AVAINSANAT