”Laiton anniskelu rehottaa” – hallituspuolueen edustaja jättää lakialoitteen

Alkoholilain kononaisuudistus nytkähti eilen askeleen eteenpäin. Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkosen mielestä peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.), että listalla on positiivisiakin sääntelynpurkuehdotuksia erityisesti liittyen ravintoloita kurittavaan sääntelyyn.

– Merkittävimmät tarvittavat uudistukset, kuitenkin loistavat vielä poissaolollaan. Yksi näistä liittyy verotukseen ja anniskelun arvonlisäveroon. Ravintola-anniskelu on vähentynyt jatkuvasti kuluneiden vuosien aikana. Toistuvilla alkoholiveronkorotuksilla ja raskaalla sääntelyllä kotimaisten ravintoloiden kustannukset on ajettu korkeiksi ja toimintaympäristö miltei mahdottomaksi.

Pelkonen sanoo, että alkoholin kulutus on siirtynyt koteihin ja muihin valvomattomiin tiloihin.

– Myös laiton anniskelu rehottaa. Matkustajatuonti on jo lähes kaksinkertaista ravintolamyyntiin verrattuna. Suomelta jää saamatta merkittävä määrä verotuloja. Haitat kuitenkin hoidetaan ja maksetaan Suomessa.

Pelkonen huomauttaa, että Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan anniskelu työllistää alkoholin vähittäismyyntiin verrattuna nelinkertaisesti ja 35 kertaa niin paljon kuin alkoholin hankinta matkustajalaivoilta ja että anniskelusta saatavat verotulot ovat alkoholin vähittäismyyntiin verrattuna kolminkertaiset. Anniskeluravintolat tuottavat vuodessa valtiolle noin 1.4 miljardin euron verotulot.

– Lainsäätäjien tulisi olla avarakatseisia ja nähdä ravintola-ala hyödyllisenä elinkeinotoimintana sekä iloisuutta ja sosiaalista kulttuuria edistävänä tekijänä yhteiskunnassa. Anniskelu on sosiaalinen ja valvottu tapa nauttia alkoholia. Osana alkoholilain kokonaisuudistusta anniskelun arvonlisävero tulee alentaa ruuan alvin tasolle. Jätän asiasta tänään lakialoitteen.

”Yksi hattu ei sovi kaikille” – ministereiltä monia keinoja karsia seksuaalista häirintää

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kuvassa (vasemmalta) ministerit Anneli Saarikko, Jari Lindström ja Pirkko Mattila.

Työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää pyritään karsimaan tietoa lisäämällä, kertovat asiasta vastaavat ministerit. Käytännön työvälineeksi kaavaillaan jo käynnissä olevaa Työelämä 2020 -hanketta.

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan hankkeessa on hyvä verkosto, jota kautta pystytään jalkauttamaan ratkaisuvaihtoehtoja työpaikoille. Ratkaisuissa täytyy kuitenkin huomioida toimialakohtaiset ja työpaikkakohtaiset erot.

– Tavallaan yksi hattu ei sovi kaikille, vaan silloin pitäisi miettiä, miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista työpaikkatasolla.

Lindströmin mukaan ministereiden ja työmarkkinajärjestöjen keskusteluissa arvioitiin tänään, että työpaikkojen seksuaalinen häirintä on ennen kaikkea asenneongelma.

– Moni totesi, ettei tämä ole niinkään lainopillinen tai lainsäädännöllinen ongelma.

Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, ettei asioita nykyisin aina uskalleta viedä eteenpäin, vaikka ongelmia olisikin.

– Myös tietoisuus on aika lailla puutteellista siitä, että miten voi toimia, jos kohtaa tällaisia ongelmia, Lindström sanoi.

Ehdotuksia tehtiin huoneentauluista ja häirintäyhdyshenkilöistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Anneli Saarikko (kesk.) kertoi, että keskusteluissa pohdittiin myös, pitäisikö verbaalinen häirintä kieltää rikoslaissa. Päähenki keskustelussa oli, ettei asiaa voi ratkaista lainsäädännöllä, vaan pikemmin informaatiolla ja työpaikkojen sopimiskulttuurin kautta.

Saarikko kertoi, että konkreettisia ehdotuksia tehtiin muun muassa huoneentauluista ja häirintäyhdyshenkilöistä.

– Tämä palaa sellaisiin sydämen sivistyksen teemoihin, mitä ei ihan sellaisenaan sana sanasta voi lakiin kirjoittaa. Plus täydennettynä sillä, että tämän ääressä ollaan myös sen inhimillisen tosiasian kanssa tekemisissä, että se, minkä kokee häirinnäksi, toinen ei välttämättä koe.

Saarikon mukaan seksuaalinen häirintä otetaan lisäksi erityiseksi tarkasteluteemaksi hallituksen tasa-arvosuunnitelman puoliväliraportissa. Hallituksen on tarkoitus tehdä puolivälitarkistus tasa-arvosuunnitelman toteutumasta tammikuussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoi, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.

– Siihen liittyviä työkaluja on olemassa, Mattila muistutti.

STT–LIISA KUJALA

Tuula Haatainen tiedustelulaista: Kiirehtimisen sijaan tarvitaan huolellista lainvalmistelua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

SPD:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haataisen ensimmäinen reaktio Helsingin Sanomien viikonlopun artikkeliin oli huomio, että kyseessä on vakava tapaus: Puolustusvoimista on karannut korkean turvallisuusluokituksen saaneita asiakirjoja.

Looginen seuraus tästä on Haataisen mukaan poliisitutkinta, kuka on vuodon takana ja toisaalta myös siitä, onko käytetty tietoa, jota ei olisi voinut julkistaa.

Haatainen toteaa, että tapahtumien laillisuuteen ei voi pelkästään julkisuudessa olleiden tietojen valossa ottaa kantaa.

Hän painottaa pitävänsä myös tiedotusvälineiden sananvapautta erittäin tärkeänä asiana.

– Se pitää arvoida erikseen. Sitäkään en lähde tuomaroimaan, mutta se on selvitettävä. Korostan, että lehdistönvapaus on oikeusvaltioon kuuluvaa ja sitä pitää myös kunnoittaa. Arviointi jää nyt poliisille ja viime kädesssä tuomioistuimelle.

Helsingin Sanomien kohu-uutinen käsitteli Puolustusvoimien Viestikoelaitosta.

”Nyt ei pidä sotkea näitä asioita”.

Haatainen toivoo poliisin ja viranomaisten toimintaan työrauhaa.

Haatainen korostaa, että kun tähän on tartuttu voimakkaasti aina istuvaa presidenttiä myöten, niin toivon, että nyt ei unohdeta tulossa olevan tiedustelulainsäädännön huolellista valmistelua ja asiantuntijoiden kuulemista.
Tiedustelulainsäädäntö tarvitsee huolellista valmistelua ja että ihmisten yksityisyydensuoja turvataan.

– Nyt ei pidä sotkea näitä asioita. Tiedustelulainsäädäntö ja erityisesti sen valvonta, joka on lainsäädääntöön kytköksissä, pitää hyvin harkiten ja huolella valmistella. Siinä on kuitenkin kysymys yksilön oikeusturvasta ja ihmisten perustuslaillisista oikeuksista. Tämä tapaus ei minusta aiheuta, että sitä erityisellä ryminällä pitäisi tehdä, Haatainen toppuuttelee tiedustelulainsäädännön kiirehtijöitä.

– Laki pitää tehdä harkiten ja huolella. Ja minä olen sitä mieltä, että lainsäädäntö tarvitaan, Haatainen täsmentää.

– Valvonnan pitää olla parlamentaarista ja kriteerien selvät sen osalta, miten ja millä tavalla tiedustelutietoa saa ja ketkä siitä vastaavat. Lainsäädännön täsmentämistarvetta on, Haatainen jatkaa.

Keskustelua aiheesta

Lääketoimitusten takkuilun tulos? – Oriolan toimitusjohtaja lähtee heti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Lääketoimitusongelmien kanssa kamppailleen Oriolan toimitusjohtaja Eero Hautaniemi (kuvassa) jättää tehtävänsä heti. Uutena toimitusjohtajana aloittaa Robert W. Andersson viimeistään maaliskuun alussa.

Oriola on antanut myös tulosvaroituksen. Jatkuvien toimintojen oikaistun liikevoiton arvioidaan jäävän tänä vuonna noin 40 miljoonaan. Viime vuonna se oli noin 60 miljoonaa.

Toimitusongelmat näkyivät jo heinä–syyskuun liikevoitossa, joka oli 9,7 miljoonaa euroon, kun vuotta aiemmin se oli 16,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 1,4 prosenttia. Viime vuonna vastaavaan aikaan liikevoitto kasvoi 4,7 prosenttia.

Lääketoimituksissa oli katkoja, sillä uusi järjestelmä osoittautui vialliseksi.

– Uuden järjestelmän käyttöönotto oli odottamattoman vaikeaa, ja vaati suuria ponnistuksia nostaa toimituskyky takaisin normaalille tasolle, yhtiön toimitusjohtaja Eero Hautaniemi sanoi tiedotteessa loakuun puolivälissä.

Syyskuun ensimmäisellä viikolla lääkkeistä pystyttiin toimittamaan normaalisti vain 72 prosenttia. Kuun loppuun mennessä 95 prosenttia lääkkeistä toimitettiin apteekkeihin luvatussa 24 tunnissa. Lokakuussa lääkkeiden jakelu on toiminut normaalisti, Oriola kertoi tuolloin.

 

”Ristiriitaiselta tuntuu” – AL: Lääkärikansanedustaja hoivasi eduskunnassa alkoholimyrkytystä saanutta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin apuun eduskunnan istuntosalista torstai-iltana, kun toisaalla eduskunnassa epäiltiin alkoholimyrkytystä pikkujoulujen yhteydessä. Tapauksesta kertoi maanantaina Aamulehti.

Lehden mukaan perussuomalaisia edustava henkilö oli oksennellut eduskunnan käytävälle eikä pysynyt pystyssä. Kyse ei ollut kansanedustajasta.

Räsänen oli alkoholilakia käsittelevässä istunnossa, kun hänet pyydettiin lääkärinä arvioimaan henkilön vointia.

– Kyllähän se tosi ristiriitaiselta tuntuu, että eduskunnassa on käynnissä keskustelu, jossa alkoholin haitoista puhutaan, ja samaan aikaan talossa tapahtuu näin, sanoi Räsänen Aamulehdelle.

Lehden mukaan vahvassa humalatilassa ollutta kansanedustaja Teuvo Hakkaraista (ps.) oli pyydetty poistumaan potilaan luota, kun tätä kannettiin ambulanssiin.

”Tämä on täysin kohtuuton härski vedätys” – Rinne tylyttää hallituksen pulla-mallia: Leipokaa uusi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

– Minulle on aivan käsittämätöntä se, että hallituksessa näyttää olevan ajattelutapa, että työttömät ovat laiskoja ja saamattomia ja eivät halua hakea töitä. Vielä käsittämättömämpää on, että tämän ihmiskuvan pohjalta rakennetaan tällaisia rangaistusmalleja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Hän kommentoi hallituksen ajamaa työttömien aktiivimallia, joka leikkaa miltei 5 prosenttia työttömyysturvasta, jos mallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty. Rinne muistuttaa, että työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja toimenpiteistä uupuu rahoja.

– Tuntuu monessa suhteessa kohtuuttomalta, että täällä nämä isopalkkaiset ministerit sanovat, että eihän se nyt ole iso leikkaus tämä 5%:n leikkaus. Jos katsoo tonnin tuloista, se on viisikymppiä pois rahaa. Se on erittäin iso leikkaus työttömien ihmisten arkeen. Ja monet työttömät eivät saa, jos ajattelee peruspäivärahallakin olevia ihmisiä, eivät saa sen suuruista päivärahaa laisinkaan. Tämä on ihan uskomaton tämä hallituksen halu kyykyttää köyhiä ihmisiä, Rinne paukuttaa.

”Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta.”

Hän toteaa, että SDP taistelee ryhmänä, että malli saataisiin kaadettua. Äänestys on eduskunnassa huomenna.

– Pitää muistaa, että meillä on se 35 kansanedustajaa vaan. Sillä ei pysty kaatamaan, jos ei hallituspuolueistakin löydy ihmisiä, joilla on sydäntä ajatella asiaa ihmisten kannalta, hän lisää.

Rinne kutsuu työttömien aktiivimallia ”täysin kohtuuttomaksi härskiksi vedätykseksi”. Hän viittaa työministeri  Jari Lindströmin (sin.) ”kivi pullassa” -puheisiin.

Lindström on kutsunut aktiivimallia työllisyyspoliittisten toimien joukossa kiveksi pullassa.

– Kun ministeri Lindström sanoo, että tämä on osa jotakin pakettia, kivi pullassa siinä paketissa. Minusta ei pidä lähteä syömään sellaista pullaa, jossa on kiviä. Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta tai leipoa sellainen pulla, mihin ei tule kiviä, Rinne sanoo.