Politiikka
28.4.2016 14:33 ・ Päivitetty: 28.4.2016 14:35
Laittomat lakot vähenevät – “Tilastokeskus johtaa mediaa harhaan”
Laittomia lakkoja on entistä vähemmän. Seikan on havainnut palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta. Vaikka päinvastaista esimerkiksi Tilastokeskuksen ja työnantajien puheista saattaisikin luulla.
– Tämä kertoo siitä, että mitään tarvetta kiristää työrauhasäännöksiä tai nostaa lakkosakkojen määrää ei ole, sanoo palvelusektorin johtaja Kirvesniemi.
Tilastokeskus julkaisi tänään työtaistelutilaston, jonka mukaan työtaistelujen määrä on kasvanut.
– Tilastokeskus ei erittele laittomia ja laillisia lakkoja, vaan niputtaa kaikki työtaisteluiksi, ja se saattaa johtaa mediaa harhaan, sanoo palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.
Laittomien lakkojen eli työnantajien nostamien työrauhakanteiden määrä on vähentynyt selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tämä selviää työtuomioistuimen tilastoista. Vuonna 2015 vireille pantiin 62 haastetta, kun vuonna 2014 kanteita oli 72 ja vuonna 2013 peräti 107 tapausta.
– Tämä kertoo siitä, että mitään tarvetta kiristää työrauhasäännöksiä tai nostaa lakkosakkojen määrää ei ole, toteaa Pron Kirvesniemi.
– Oikeus osoittaa mieltä työtaistelutoimin kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin. Lakosta tulee laiton silloin kun työtaistelutoimi kohdistuu työehtosopimukseen sen voimassaoloaikana. Muut lakot ovat laillisia, sanoo palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Lisää aiheesta
Työrauhan rikkomisesta on määrätty sakot työehtosopimuslaissa. Myös työnantajat rikkovat joskus sovittuja sääntöjä ja lakia.
– Jos työnantaja rikkoo työsopimuslakia, korvaukset, joita työnantaja joutuu maksamaan, ovat hyvin pieniä verrattuna siihen vahinkoon, joka irtisanotulle aiheutuu, kun toimeentulo vaarantuu.
Myötämääräämislaki vähentäisi ulosmarsseja?
Suuri osa työrauhavelvoitetta rikkovista toimista eli niin sanotuista laittomista lakoista ovat vastatoimia työnantajan laki- tai sopimusrikkomuksiin.
Työrauhan rikkomisesta on määrätty sakot työehtosopimuslaissa. Myös työnantajat rikkovat joskus sovittuja sääntöjä ja lakia.
– Ruotsin tapainen myötämääräämislaki, jossa työntekijöillä olisi tulkintaetuoikeus, vähentäisi näitä lyhyitä ulosmarsseja todennäköisesti reilusti. Jos lyhyitä lakkoja halutaan vähentää, tämä olisi siihen todennäköisesti tehokas ja heikomman sopijaosapuolen suojaa vahvistava keino, jatkaa Kirvesniemi.
Toinen tavallinen sysäys lakkoon ovat yt- ja irtisanomisilmoituksista seuraavat ”surulakot”.
– Esimerkiksi voittoa tuottavissa ja osinkoa reilustikin maksavissa yrityksissä ne ovat erittäin ymmärrettäviä, huomauttaa Kirvesniemi.
Kaikissa työtaisteluissa on aina kaksi osapuolta. Lakot ovat lähtökohtaisesti heikomman sopijaosapuolen keino vahvemman pakottamiseksi neuvottelemaan ja sopimaan tärkeäksi koetusta asiasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.