Esimerkiksi Hyvinvointiala HALI ry on tiukkasävyisessä lausunnossan katsonut, että työhyvinvointitoimintaa pitäisi rajata tiukemmin. Sen mielestä hallitus “uhkaa sekoittaa eläkejärjestelmän”.

Se toteaa, että Keva vertautuu työeläkevakuutusyhtiöihin, jolloin on loogista, että sille sallitaan samanlaiset mahdollisuudet työkyvyttömyysriskin hallintaan kuin työeläkeyhtiöille. Nyt näin ei kuitenkaan kävisi, vaan HALI ry:n mukaan esitysluonnos mahdollistaa Kevalle lähes rajattoman toimivallan työhyvinvointitoiminnassa ja “markkinahäiriköinnin vaara on ilmeinen”.

EK taasen toteaa omassa lausunnossaan, että koska Keva vertautuu työeläkevakuutusyhtiöihin, on luontevaa, että sille sallitaan samanlainen toiminta kuin työeläkeyhtiöille. Sen mukaan tästä ei kuitenkaan ole esityksessä kyse, vaan EK:n mukaan Kevalle esitetään selvästi työeläkeyhtiöitä laajempia ja epäselviä valtuuksia työkyvynhallintaan ja sen kehittämiseen.

Finanssivalvonnan työeläkeyhtiöille antamat työkyvyttömyysriskin hallintaa koskevat ohjeet vuodelta 2016 eivät koske Kevaa. Tällainen säännös onkin JUKOn mukaan tarpeellinen.

Helsingin Sanomien mukaan yksityiset eläkeyhtiöt, joihin siis Keva ei kuulu, ovat kalastelleet yrityksiä asiakkaikseen jakamalla vuosien aikana yhteensä satoja miljoonia euroja niiden työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tämän toiminnan Finanssivalvonta (Fiva) haluaisi kuriin lailla. Työeläkeyhtiöt taasen katsovat toimineensa toimilupiensa mukaisesti.

Kun Fiva otti kantaan hallituksen esitykseen laiksi Kevasta, se totesi tiukasti, että ”työhyvinvointitoiminta tulee joko lopettaa, tai termille ’työkyvyttömyysriskin hallinta’ on annettava määräykseen tai lakiin perustuva tarkka sisältö, jonka tulee rajoittua työkyvyttömyysmenon hillitsemiseen.”

Fiva valvoo yksityisten työeläkeyhtiöiden kilpailua. Jos työhyvinvointitoiminta tulisi Kevan lakisääteiseksi tehtäväksi, Fiva katsoo, että se olisi pakotettu ottamaan kantaa kilpailuoikeudellisessa mielessä myös Kevan toimintaan.

Finanssivalvonta ohjeisti yksityisten työeläkeyhtiöiden työhyvinvointitoimintaa vuonna 2016. Fivan mukaan ohjeistus on lopettanut ”summittaisen rahanjaon”, mutta ei ole estänyt kehittämästä mitä erilaisempia toimintamuotoja ”työkyvyttömyysriskin hallinnaksi” nimetyn toiminnan alle.

Fiva pelkää, että mikäli Kevan osalta lausunnolla olevan lakiesitys toteutuu ja työhyvinvointitoimintaa voidaan laajentaa, samantyyppinen ”avoin toimintasäännös” voisi tulla harkittavaksi yksityiselle puolellekin. Toisin sanoen se katsoo, että Keva-lailla olisi vaikutuksensa yksityiselle puolelle ja nämä vaikutukset eivät Fivan näkökulmasta olisi toivottavia.

Hallituksesta asiaa kommentoivat Demokraatille sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.)  yksityisten työeläkeyhtiöiden osalta ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) Kevaa-lain osalta.

Mattila kertoo pyytäneensä kokonaisuudesta selvitystä ja raportteja.

– Nyt käydään läpi, että mistä tässä on kysymys.

– Lähtökohtaisesti tietysti varmaan työhyvinvoinnilla tavoitellaan ihan hyvää paitsi, että yksilön jaksamista työelämässä, mutta varmaan työnantajilla on intressit, että heillä on hyvinvoivia työntekijöitä. Eläkejärjestelmän kestävyys on äärimmäisen tärkeätä, sitä pitää vaalia aina. Puhutaan järjestelmästä, jonka pitää kestää aikaa. Sitten sen pitää olla läpinäkyvä ja toimia eettisten periaatteiden pohjalta, mutta niin kuin sanoin, että nyt perehdyn asiaan.

Kuntaministeri Anu Vehviläisen näkemys on, ettei laki olisi laajentamassa Kevan toimintaa.

– Jos ymmärrän oikein, ei ole tarkoitus laajentaa Kevan toimialaa. Keva-lain osalta katson lausunnot tarkasti ja katson sitten, onko meillä syytä tarkentaa muotoilua.

– Kunhan minä nyt perehdyn siihen Fivan lausuntoon niin, että antaako se syytä tarkentaa sitä. Siitä ei ole kysymys, että Keva olisi lähdössä johonkin uusille tehtäväalueille, ministeri toistaa.