–Tällä kaikkien oppositiopuolueiden yhteisellä lakialoitteella on 93 allekirjoittajaa. On todella ilo huomata, että myös yksi hallituspuolueiden edustaja on allekirjoittaneiden joukossa, lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Maria Guzenina sanoi eduskunnassa.

Demokraatti on uutisoinut aiemmin, että lakialoitteen on allekirjoittanut sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala.

– Vaikka tämän lakialoitteen käsittely osuu hankalasti aivan tähän vaalikauden loppuun, ei se tarkoita sitä, että se olisi mahdotonta saada käsiteltyä ajoissa. Eduskunta on ennenkin puurtanut tärkeissä asioissa nopealla aikataululla lakeja kuntoon. Tarvitaan vain tahtotilaa, Guzenina sanoi.

Hän totesi, että Ruotsin ja Norjan hoitoyksiköiden henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa on jopa 60 prosenttia korkeampi kuin Suomessa.

Guzenina oli peruspalveluministeri vuonna 2012, jolloin hän yritti ajaa 0,7:n hoitajamitoitusta lakiin.

– Jos pääministeripuolue kokoomus olisi vuonna 2012 suostunut kirjaamaan SDP:n ehdottaman vanhusten hoiva-asumisen minimihoitajamäärän lakiin, olisivatko vanhustemme asiat paremmin? Asiantuntijoiden mukaan olisivat. Omakin vastaukseni on: olisivat. Puolueeni sanoo ”olisivat”, ja tällä hetkellä koko oppositio sanoo ”olisivat”, ja on erittäin hyvä, että myöskin pääministeripuolue keskusta ja hallituspuolue siniset ovat kallistuneet tälle samalle kannalle, Guzenina sanoi.

Hän muistutti, että aikoinaan sitovaa henkilöstömitoitusta vastustettiin erityisesti juuri suurten yksityisten palveluntuottajien ja heidän etuaan ajavien taholta poikkeuksellisen voimakkaasti.

– Silloin moni oikeistopuolueissa uskoi ja vannoi yksityisten hoivapalveluiden nimiin. Niistä maalattiin kaunista kuvaa kodinomaisina, virikkeellisinä vanhusten viimeisten vuosien onneloina. Toki monet niistä olivat, toki olivat. Mutta niihin aikoihin alkoi myös tämä markkinatrendi, jossa suuret hoivayritykset ostivat pienet tarkoituksenaan vallata markkinat ja tehdä omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa, ja nykyään olemme tässä tilanteessa: meillä on Esperi not-Care, Mehiläinen, Attendo ja muut. Ne ajavat pääomasijoittajiensa asiaa.

– Kyllä tuntuu kummalta, että silloin vuonna 2012, ja nytkin edelleen, ihan älykkään oloiset ihmiset hokevat näiden yksityisten palveluntuottajien mantraa siitä, että henkilöstömitoitus ei ratkaise hoivan laatua, kunhan hoivalaitosten johtaminen on kunnossa, ja esitetään myös väitteitä, että henkilökunnan määrää on mahdoton saada nostettua, koska osaavaa henkilökuntaa ei ole olemassa.

Guzenina totesi, että viimeisimmän arvion mukaan  alalle koulutettuja, hoiva- ja hoitohenkilökuntaan koulutettuja, mutta muualle hakeutuneita on jo 30 000. Vuonna 2012 heitä oli 10 000.

– Eli tämä trendi on valtavan huolestuttava. Onko meillä varaa menettää näitä ihmisiä niistä ammateista, joihin heidät on koulutettu?

– Nyt pitää lopettaa selitykset siitä, miksi vanhustenhoidon ja ‑hoivan laatua ei muka pystytä parantamaan. Suomen pitää olla inhimillinen sivistysvaltio.