ehdokasmainos

Lämpimiä kohtaamisia ja hauskoja hetkiä – katso kuvat Tampereen Demaritorin tunnelmista

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
1_Ilmari_1 kopio
SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen tervehti Demaritorille saapuneita tuttuja ja tuntemattomia.

Tampereen Koskikeskuksessa saattoi lauantaina törmätä paikallispoliitikkoihin ja valtakunnallisesti tuttuihin kasvoihin, kun Demaritori käynnisti sosialidemokraattien kuntavaalivalmistelut.

Torilla pääsi tutustumaan puolueen lisäksi järjestöjen toimintaan. Demaritorilla löytyi innostavia juttuja kaikille vauvasta vaariin, kun mukana olivat SDP:n lisäksi Nuoret kotkat, Demarinuoret, Demarinaiset, Työväen urheiluliitto TUL ja Eläkkeensaajien keskusliitto EKL.

Kamera tallensi hauskoja hetkiä ja lämpimiä kohtaamisia.

2_demaritori

Värikäs Demaritori valtasi Koskikeskuksen ytimen.

3_arjaojala_rinne2 kopio

Eläkkeensaajien keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Arja Ojalaa naurattaa, mutta pian hän vakavoituu keskustelemaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa ahdingosta, johon hallitus eläkeläisiä ajaa.

4_Demarinuoret_1 kopio

Demarinuoret ja Tampereen sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys järjestivät tietokilpailun, jossa kysyttiin muun muassa opetusministerin nimeä. Nuorten ja opiskelijoiden asioista Demaritorilla kertoivat Juho Haarakoski, Riku Kemppinen, Oscar Lindman ja Ida Piltonen.

5_Arian_kasvomaali kopio

Demarinuorten kojulla halukkaat saivat komeat kasvomaalaukset. 5-vuotias Arian ei ollut ainoa, joka kävi koristelemassa kasvonsa.

6_IlpoSirniö kopio

Tamperelainen kaupunginvaltuutettu Ilpo Sirniö uskoo muun muassa työttömyystilanteen puhuttavan kuntavaaleja kohti mentäessä. – On käännettävä kivet ja kannot, jotta löydämme konsteja työllistämiseen. Tarvitaan luovuutta! Olemme jumittuneet vanhoihin rakenteisiin, Sirniö sanoo.

7_2Ullakampman kopio

Ulla Kampman vaihtoi kuulumisia paikalle sattuneen Jukka Solinin kanssa. Kampman on toinen ehdokashankinnasta vastaava, joten hän kertoi saapuneensa Demaritorille myös ”kyttäämään” sopivia ehdokkaita SDP:lle.

7_piaviitanen_3 kopio

Terveisiä eduskunnasta ja Tampereen kaupunginvaltuustosta torille toi myös SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.

8_jukkaG kopio

Entinen opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) pääsi vastaamaan tilaisuuden juontaneen Kaisa Pennyn kiperiin kysymyksiin koulutusleikkauksista.

9_taikurimarko4 kopio

Taikuri Marko kokeilee, josko kaikki pallot pysyisivät ilmassa. Jos tarkkaan katsoo, saattaa pallottelun taustalla nähdä puhuttavan politiikkaa – SDP:n piirin toiminnanjohtaja Harri Sandell ja kansanedustaja Ilmari Nurminen ovat uppoutuneina keskusteluun.

10_taikurimarko6 kopio

Taikuri Markon show oli varsinainen vetonaula, jota jäivät seuraamaan niin lapset kuin lapsenmielisetkin. 5-vuotias Onni pääsi taikurin apuriksi.

Tampereen valtuuston demariryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi kaupunkilaisten tentissä.

Tampereen valtuuston demariryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi kaupunkilaisten tentissä.

12_reijoseppo kopio

Helsingistä saapunut puoluesihteeri Reijo Paananen vitsaili pitkän valtuustouran Tampereella tehneen Seppo Salmisen kanssa. Paanasen mielestä oli hienoa, että niin moni sd-järjestö saapui yhtä aikaa esittelemään toimintaansa Demaritorille.

13_nuoretkotkat_Paula kopio

Toimintaansa esittelemässä olivat myös Nuoret kotkat. 11-vuotias Paula Salonen kertoi Kaisa Pennylle suosittelevansa Kotkien toimintaa kaikille, jotka haluavat saada paljon uusia kavereita.

14sanna_kaarinanätynki kopio

Välillä pitää puhua muutakin kuin politiikkaa! SDP:n kansanedustaja Sanna Marin ja Kaarina Nätynki jakoivat virpomismuistojaan. Nätynki kertoo jo varautuneensa huomisten virpojien tuloon.

15_tuula_ilmapallot kopio

Demarinaisten ilmapallot olivat haluttua tavaraa. Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult jakoi ilmapalloja ahkeraan.

AVAINSANAT

Hurstin ruokajonoissa enemmistönä eläkeläiset

Kuka pitää yhteyttä vanhuksen ja hänen omaistensa välillä, jos vastuuhoitajaa ei ole, kysyy Arja Ojala.
Sosiaalineuvos Arja Ojala sanoo, että vähävaraisten ihmisten ruokakassin keventyminen syö myös hallituksen lupauksia työllistää.

Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtajan, Arja Ojalan mielestä nykyinen hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta pienituloisten asialla. Hallituksen suunnitelmista kärsii iso osa eläkeläisistä.

– Hurstin ruokajonoista suurimman joukon, 39 prosenttia, muodostavat eläkeläiset. Sitten tulevat työttömät, sosiaalineuvos sanoo.

Ojala arvioi hallituksen budjettiesitystä Hakametsän sosialidemokraattien Hakapirtillä järjestämässä tilaisuudessa.

Kilpailukykysopimuksen myötä hallitus lupaa budjettiesityksessään yli 500 miljoonan euron verokevennykset. Vähennykset koskevat paitsi palkansaajia myös eläkeläisiä. Vaikka päätös vaikuttaa hyvältä, Ojala ei sitä täysin allekirjoita.

– Suomessa on iso joukko pienituloisia eläkeläisiä, jotka eivät pysty maksamaan tuloveroa lainkaan. Eivät he silloin hyödy verokevennyksistäkään. Alle 750 euron kuukausituloilla sinnittelee 100 000 ihmistä.

Erittäin iso heikennys Ojalan mielestä on indeksiin sidottuihin tukiin kohdistuvat 200 miljoonan euron leikkaukset. Ne pienentävät kaikkiaan 30 eri tukea. Ratkaisu heikentää esimerkiksi kansan- ja takuueläkkettä sekä vammais- ja asumistukea.

– Lisäksi hallitus nostaa kiinteistöveroa 50 miljoonalla eurolla ja korottaa lämmityspolttoaineiden veroa. Päätökset rasittavat öljyllä lämmittävissä taloissa asuvia eläkeläisiä. Vuokrataloissa asuvat tekevät viisaasti, jos varautuvat vuokrankorotuksiin.

Diabeetikot kovilla

Hallitus jatkaa myös lääkekorvauksien leikkauksia. Tämä vaikuttaa erityisesti kakkostyypin diabeetikkojen elämään. Diabeetikkojen omavastuuosuus lääkkeiden hinnasta on putoamassa 100 prosentista 65 prosenttiin. Potilaiden lääkemenot nousevat 10 – 300 euroa vuodessa.

– Diabeteslääkkeitä käyttävistä puolet on yli 65-vuotiaita ja yksi kolmasosa yli 75-vuotiaita, Ojala toteaa.

Vammaisten tukien noin kuuden miljoonan euron leikkaukset heikentävät muun muassa kuljetusapua ja mahdollisuuksia käyttää avustajia. Sosiaalineuvos hämmästelee sitä, että mainittujen leikkausten vaikutuksista hallitus ei vaivautunut tekemään minkäänlaista arviointia.

Ojalakaan ei hyväksy hallituksen aikomusta vähentää vanhustenhoidon henkilömitoitusta 0,5:stä 0,4 hoitajaan vanhusta kohden. Hallituksen säästötavoite on 70 miljoonaa euroa. Henkilöstön vähentäminen saattaa hänen mukaansa merkitä hoitajien irtisanomisia

– Vastuutyöntekijän poistaminen vanhuspalvelulaista ja näin ollen arkipäivän askareista on järjetöntä. Kyse on työntekijästä, joka tietää vanhuksen asiat, ja johon vanhuksen omaiset voivat olla yhteydessä. Lisäksi vastuutyöntekijä huolehtii siitä, että vanhus saa ne palvelut, jotka hänelle on luvattu.

Köyhyysrajalle lisää väkeä

Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) laskelmien mukaan hallituksen päätösten myötä takuueläkkeellä olevan eläkeläisen ostovoima heikkenee ensi vuonna kaksi prosenttia, työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima 1,8 prosenttia ja keskimääräistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavan ostovoima saman verran.

Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyisi 0,4 prosenttia. Myös 3 300 ja 2 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ostovoima nousisi hieman (0,2 % ja 0,1 %).

Edellä mainitut esimerkit ovat yksityiseltä sektorilta. Sen sijaan julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenee, koska heiltä leikataan noin kolmannes lomarahoista.

Suunnitellut leikkaukset laskevat sosiaalitukien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan tukien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015–2019, jos indeksileikkaukset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti.

Ojala sanoo, että 5 000 ihmistä putoaa köyhyysrajan alapuolelle ja samalla suuri joukko ihmisiä tipahtaa köyhyysrajan tuntumaan.

– Suomi on sitoutunut vähentämään vuoteen 2020 mennessä köyhyysrajan lähellä elävien ihmisten määrää. Hallituksen toimin tähän päämäärään ei päästä. Odotettavissa on EU:lta moitteita maallemme.

Tampereen plussat ja miinukset

Tampereen vanhuspalveluista Ojala antaa kiitosta asunto- ja geriatrisille palveluille. Ne ovat hyvällä tasolla. Kiitosta kaupunki saa myös siitä, että palvelut ovat saatavilla ajoissa. Palvelutaloihinkin pääsee. Sairaalahoitoon turvautuvien on sen sijaan hankala päästä takaisin kotiin palvelutaloon.

Miinusta vanhusneuvoston puheenjohtajan mielestä sen sijaan merkitsevät hoitajien vaihtuvuus ja asiakasmaksujen korottaminen. Palvelut ovat myös pirstaloituneet. Ongelmaa lisää Tampereen kaupungin jatkuva organisaation uudistaminen.

Ojala korostaa, että tiedot ovat kaupungin vanhusasiamiehen kynästä lähteneestä yhteenvedosta.

Keskustelua aiheesta

Monipuolinen ehdokasjoukko yksi avain vaalivoittoon

wp_20160917_008
Puoluesihteeri Reijo Paananen (oik) ehti risteilyn aikana vaihtaa mielipiteitä monissa pöydissä.

SDP:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan onnistuneesta vaalityöstä tehdään merkittävä osa ehdokasasettelussa. Ehdokkaiden on oltava kaikenikäisiä, miehiä ja naisia, eri aloilla työskenteleviä, opiskelijoita ja eläkeläisiä ja niin edelleen. Siten Tampereella kuten muissakin kunnissa on pyrittävä monipuoliseen ehdokasjoukkoon.

Paananen innosti tamperelaisia sosialidemokraatteja vaalityöhön lauantaina Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön risteilyllä Pyhäjärvellä. Hän kertoi ensimmäiseksi terveisiä Huippuvuorilta, missä hän oli tavannut pohjoismaisten veljespuolueiden puoluesihteereitä.

Paananen kertoi Norjan veljespuolueen kannatuksen olevan 37,5 prosentin luokkaa ja haastoi risteilyväkeä ottamaan tavoitteeksi saman suuruisen kannatuksen ensi kevään kunnallisvaaleissa.

Puoluesihteerin mukaan SDP:llä on eväät voittaa kunnallisvaalit ja nousta maan suurimaksi puolueeksi. Jo gallupien kannatusluvut antavat tästä osviittaa. Lisäksi puolueella on Sipilän hallituksen ohjelmalle ja budjettiesitykselle uskottavat vaihtoehdot. Tämä myönnetään vihdoin myös maan tiedotusvälineissä.

Työtä riittää

Paananen korosti, että kunnista löytyy aluehallintouudistuksen jälkeenkin useita tärkeitä tehtäviä.

– Niihin jäävät kaikki elinvoimaan kuuluvat asiat ja niistä päättäminen. Esimerkiksi kaavoituksella voidaan tukea kuntien elinkeinojen kehittymistä. Hallitus kyllä huolehtii isoista yrityksistä, mutta kuka kantaa huolta työllistävistä pk-yrityksistä?

Puoluesihteerin mukaan valtuutetut päättävät jatkossakin myös koulutukseen ja sivistykseen liittyvistä asioista. Näilläkin tekijöillä on vaikutuksensa paitsi elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyteen myös kuntalaisten aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Niinpä ehdokkaiden joukkoon on saatava edelleen kuntien parhaat voimat. Puoluesihteeri ei hyväksy esimerkiksi sitä, että kuntavaalien ehdokkuudesta kieltäydytään ajatellen asemia tulevissa maakuntavaaleissa.

Selkeä sanoma

Paanasen mukaan vaaleissa menestyminen edellyttää myös ohjelmaa, jonka kaikki ymmärtävät.

– Kun puhumme vaikkapa vientivetoisesta kasvustrategiasta, meidän pitää selittää, mitä se tarkoittaa; suomentaa, suomentaa ja suomentaa.

Vaikka päämäärä onkin kunnallisvaalien voittamisessa, tuleviakaan vaaleja ei tyystin voi unohtaa.

– Meillä on vaalikentillä kokenutta porukkaa. Silti ihmisten kanssa keskustellessamme meidän on haettava joukkoomme uusia aktiiveja.

– Tässäkin työssä auttaa, kun mietimme, miten ohjelmassamme ja ohjelmastamme näkyy se, että ihmisilllä on hyvä olla. Vaaleissa voimme osoittaa, että liikkeemme on elävä.

Työtä ja toimeentuloa

Risteilyllä mukana ollut Seppo Tuovinen piti hyvänä,että puoluesihteeri avasi vaalityön arkea ja painotti viestien selkeyttä.

– Poliitikkojen kieli on uusliberalistista, mistä tavallinen duunari ei ymmärrä mitään. Kun uusliberalistinen talousmalli hallitsee ajatuksiamme, leimaa se kieltäkin.

Tuovinen toivoo SDP:n vaaliohjelmiin viestiä siitä, miten Suomi nostetaan suosta.

– Hallituksen leikkauspolitiikka vie ihmisiltä tulevaisuuden. Ihmiset tarvitsevat työtä ja toimeentuloa. Palkkojen on oltava sopimusten mukaisia.

Matalapalkka-aloista seuraa Suomen kahtiajakautuminen, mikä puolestaan ajaa maan ongelmiin.

– Kannan huolta myös nuorista. Kaikilla heistä ei ole työtä, ei toimeentuloa, ei tulevaisuutta, ei mitään.

Keskustelua aiheesta

Valtuutettujen uskoa ratikkaan vahvistettiin

Kuva: Tampereen kaupunki
raitiovaunupaasikivenkadulla
Ratikkahankkeen alkuperäisistä laskelmista kohonneet kustannukset saattavat koitua hankkeen kompastuskiveksi.

Tampereen kaupungin virkamiehet ja kaupungin ulkopuoliset asiantuntijat esittelivät maanantaina 12. syyskuuta kaupunginvaltuutetuille raitiotien toteteuttamissuunnitelmaa ja arvioivat sen vaikutuksia ennen valtuuston varsinaisen kokouksen alkua.

Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat noin viikko sitten. Asiantuntijoiden kertomat asiat eivät siten olleet enää kaikilta osin tuoreita vaan osin tuttuakin asiaa. Kun raitiotiehankkeen kustannukset osoittautuivat aikaisemmin arvioitua suuremmiksi, maanantain tilaisuudessa painotettiin myös hyötyjen olevan aiemmin arvioitua merkittävimpiä.

Raitiotien infrastruktuurin ja varikon rakentamisen kokonaiskustannus osan 1 eli Hervanta – keskusta – Tays -osuudelta on 238,8 miljoonaa euroa. Osan 2 eli Keskusta – Hiedanranta – Lentävänniemi -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 44,1 miljoonaa euroa. Yhteensä 283 miljoonaa euroa.

Yleissuunnitelmavaihetta korkeampi hinta johtuu useista tekijöistä, kuten arvioitua suuremmista johtosiirroista ja suunnitelmien muutoksista. Hanke on myös osittain laajentunut muun muassa katuverkon töiden osalta.

Kapunginvaltuuston enemmistö on ilmaissut valmiutensa raitiotien rakentamiseen, mikäli kustannukset pysyvät 250 miljoonassa eurossa. Valtiolta ei liene lisää rahaaa tiedossa. EU:n puoleenkin on kaiketi turha kääntyä. Sen sijaa unionin investointipankkiirit voivat lainahanoja avata.

Säästöjä ja tuloja

Johtaja Mikko Nurminen Tapereen kaupungin konsernihallinnosta painotti hankkeen hyötyjä. Raitiotieverkon läheiset alueet ovat haluttuja. Tontit voidaan rakentaa tiiviisti ja rakennukset saattavat olla tavallista korkeampia. Nämä seikat johtavat säästöihin kaupungin infrastruktuurin rakentamisessa.

Valtion investointituen lisäksi vaadittava Tampereen kaupungin oma panos palautuu asiantuntujoiden mukaan kaksinkertaisena lisääntyvien lipputulojen, maan arvonnousun, maankäytön tehostumisen ja verotulojen kasvun vuoksi.

Raitiotien toteuttamisen kiinteistötaloudelliset hyödyt kaupungille ovat noin 128 miljoonaa euroa. Maankäytön tehostumisesta arvioidaan lähivuosikymmeninä saatavan hyötyä noin 115 miljoonaa euroa.

Raitiotien on laskettu lisäävän joukkoliikennematkojen määrää. Lipputulot kasvavat 30 vuoden tarkastelujaksolla 114 miljoonaa euroa vertailuvaihtoehtoon verrattuna. Raitiotiejärjestelmä parantaa joukkoliikenteen käyttötaloutta lipputulojen kasvun ja suuremman kalustokoon ansiosta noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Raitiotien rakentaminen luo myös työpaikkoja. Osa liittyy suoraan raitiotien infraan, mutta sen ohessa joudutaan tekemään myös muita rakennustöitä. Merkittävin näistä lienee Tammerkosken sillan uusiminen. Raitiotien rakentaminen tuottaa kaupungille verotuloja 7 miljoonaa euroa rakennusvuosina 2017-2021. Muun rakentamisen myötä tulevat vaikutukset ovat suurempia.

Turvallisuus paranee

Nurmisen mukan raitiotie parantaa liikenneturvallisuutta. Raitiotie vähentää enemmän henkilöautojen käyttämistä kuin bussiliikenne. Turvallisuutta lisää myös vaihtojen väheneminen. Bussiliikenteen matkustajista 22 prosenttia vaihtaa matkansa aikana kulkupeliä, raitiovaunuilla kulkevista vastaava prosenttiluku on 15.

Kun Raitiotielle suunnitellulla reitillä liikkuu nyt päivittäin 40 000 ihmistä eli joka yhdestoista kaupunkilainen, vuonna 2025 määrä nousee 55 000 matkustajaan. Eli joka yhdeksäs matkustaja on raitiotievaunussa.

Raitiotien varteen rakentaminen takaa asuntoja hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien läheisyyteen. Raitiotien rakentaminen ei toki merkitsisi sitä, etteikö bussiliikennettäkin kehitettäisi. Se on välttämätöntä jo siksi, että ihmisiä voidaan kerätä laajemmalta alueelta ratiovaunujen matkustajiksi. Raitiotie mahdollistaa Hiedanrannan uuden kaupunginosan rakentamisen jopa 25 000 asukkaalle. Pelkästään Hiedanrannasta raitiotie toisi kaupungille lähes 50 miljoonan euron hyödyn.

Raitiotien arvioidaan lisäävän matka‐aikojen luotettavuutta. Näkövammaisille, liikuntaesteisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville raitiovaunu on helpompi käyttää kuin bussi. Esteettömästi toteutetut pysäkit ja raitiotiekalusto edistävät kaikkien raitiotien käyttäjien turvallisuutta ja matkustusmukavuutta.

Ympäristökin hyötyy

Nurminen korosti myös raitiotien ympäristöystävällisyyttä. Se aiheuttaa busseja vähemmän pölya. Hervannan varikkoalueella mahdollisesti asuvien liito-oravienkin kanssa on mahdollista tulla toimeen.

Lisäksi raitiotie vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Raitiotievaihtoehdossa hiukkas‐, typpioksidi‐ ja hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin bussivaihtoehdossa. Raitiotievaihtoehdossa ilmanlaadun on arvioitu paranevan keskeisillä pääkatuosuuksilla keskustassa sekä Hervannassa.

Nurmisen mukaan raitiotie on Tampereelle selkeä imagohyöty. Tampere profiloituu eurooppalaisena raideliikennekaupunkina, jonka eri kohteet ovat paikallisille ja vieraille helposti saavutettavissa. Vaunuista, pysäkeistä ja koko järjestelmästä voidaan kehittää alusta älykkäille palveluille, taiteelle sekä kaupunkikulttuurille ja tapahtumille. Raitiotien rakentamisessa huomioidaan myös sitä sivuavat kulttuuriympäristöt.

Raitiotieradan ensimmäisen osan (Hervanta – Keskusta – Tays) rakentaminen kestää noin neljä vuotta. Rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Raitiotieliikenne keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle pyritään aloittamaan vuonna 2021.

Kaupunginvaltuusto käsittelee raitiotien rakentamista kokouksessaan 24. lokakuuta 2016.

www.tampere.fi/raitiotie

AVAINSANAT

Pohjolan kotilinnassa Tampereella käynnistellään arkielämää

Kuva: Heikki Näreikkö
WP_20160823_009
Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovskin vastaukset tyydyttivät kuulijoita.

Tampereen Kotilinnasäätiön uusimman asuinkiinteistön Pohjolan kotilinnan asuttaminen on loppusuoralla. Muuttojen myötä remonttimiehet ovat viimeistelleet kiinteistöä ja asuntoja. Talon väki on käynnistellyt uusia toimintoja. Alkysyksyn asukaskokouksessakin valmistauduttiin arkipäivän elämään. Kotilinnansäätiön uusi toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski esikuntineen sai vastattavakseen useita asukkaiden kysymyksiä.

Pohjolan kotilinnan liki sata senioreille tarkoitettua vuokra-asuntoa sijaisevat Pohjolankadulla Tammelan kaupunginosassa. Tontilla sijaitseva Haarlan vanha tehdaskiinteistö on kunnostettu asunnoiksi. Useassa eri käytössä ollut rakennus pitää sisällään 20 asuntoa ja uudisrakennus 76. Tammelan päivä- ja palvelukeskus on sekin muuttanut kiinteistöön. Sen tarjoamat pelvelut ovat senioriasuntojen asukkaiden käytettävissä.

Kaikkien asukkaiden iloksi tiloissa on jo kesän aikana järjestetty muun muassa konsertteja, karaokea ja yhteislaulutilaisuuksia. Ohjaajien opastuksella on tehty käsitöitä. Ravintolapalveluiden lisäksi asukkaiden käytössä on myös kirjasto, jonne kaupunginkirjaston virkailijoille esitettyjen toiveiden mukaan voi saada kirjaston tarjonnan lisäksi myös mielilukemistoaan. Tiloissa on lehtilukusali. Asukkaat voivat tutustua kirjallisuuteen syksyn aikana myös kirjallisuuspiirissä, jonne on luvassa mielenkiintoisia vieraita.

Asunnoissa on senioreiden turvana automaattinen paloilmoitin- ja sprinklerjärjestelmä sekä turvaliesi. Kameratoimintoiset ovipuhelimet lisäävät nekin turvallisuutta.

Asumista helpottavat ja mukavoittavat muun muassa kaapeli-TV, laajakaista-internetyhteys ja maanalainen autohalli, jonne pääsee hissillä. Luonnollisesti tiloihin kuuluuvat myös kaksi sauna-osastoa ja pesutupa kuivaushuoneineen.

Asukkaiden käytössä on myös kerhotila, jonka he saavat tarvitessaan käyttöönsä vaikkapa juhlatilaksi. Odotus kuntosalin avaamisesta päättyy syyskuun alussa. Suojainen ja kauniisti istutettu pihapiiri suihkukaivoineen sai asukkailta kiitosta etenkin menneen kesän lämpöisimpinä päivinä.

Uusi toiminnanjohtaja

Alkysyksyn asukaskokouksessa Kotilinnansäätiön uusi toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski esittäytyi läheisine työtovereineen Pohjolan kotilinnan asukkaille. Vaikka Aleksovski on tehtävässään uusi, hän on ollut mukana säätiön toiminnassa jo kuusi vuotta sen hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Entisestä Jugoslaviasta Aleksovski muutti Suomeen vuonna 1992. Aleksovski on työskennellyt ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa opettajana ja koulutuspäällikkönä. Toiminnanjohtajan perheeseen kuuluuvat opettajavaimo ja kaksi lasta.

Aleksovski, joka on myös Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen kertoi olevansa monella tavalla mukana senioreiden asioiden hoitamisessa. Hän on ollut muun muassa kaupunginhallituksen edustajana laitoshoidon johtokunnassa.

Aleksovski kuvaili itseään talousihmiseksi. Hän lupasi keskittyä muun muassa säätiön palveluiden kehittämiseen ja palvelutason parantamiseen. Toiminnanjohtaja kertoi liikkuvansa kentällä ja olevansa asukkaiden tavoitettavissa. Hän kertoi lokakuun aikana poikkeavansa kaikissa Pohjolan kotilinnan asunnoissa vaihtamassa kuulumiset asukkaiden kanssa.

Kysyttävää riitti

Aleksovskin esittäytymisen jälkeen asukaskokouksessa päsiivät ääneen asukkaat, joilla olikin useita kysymyksiä ja kommentteja esitettävänään. Asukkaat toivoivat muun muassa ilmastoinnin säätämistä. Osa koki sen vetoisaksi, toiset taas eivät olleet sitä huomanneetkaan. Kiinnostusta herätti myös kylpyhuoneiden lattialämmitysten käyttökustannukset.

Asukkaat toivoivat parempaa järjestystä apuvälinevarastoon, jonne ainakin alkuvaiheessa oli säilytetty siinne kuulumatonta tavaraa. Se taas haittasi apuvälineiden käyttöönottoa ja varastoon viemistä.

Vikoja ja ongelmia löydettiin aina liesituulettimista siivoukseen. Lisäksi asukkaat kaipasivat pesutupaan mankelia ja ohjeita kuivausrummun puhdistamiseen. Tuuletusparvekkeille odotettiin telineitä tuuletettavien tekstiilien ripustamiseksi.

Tupakoinnistakin keskusteltiin. Asunnoissa se on kielletty. Muuton jälkeen tupakoinnin jälkien siistimisestä voi seurata yllättävä lasku. Kaikki eivät katso hyvällä tupakointia piha-alueillakaan. Tilanteen kehittymistä seurataan.
Aleksovski totesi Kotolinnasäätiön henkilöstön tietävän, että korjattavaa löytyy. Vikojen korjaamisesta on keskusteltu urakoitsijoiden kanssa. Takuuaikaakin on parisen vuotta.

Toimintaa yli 50 vuotta

Tampereen kaupunkikonserniin kuuluva Tampereen Kotilinnasäätiö käynnisti toimintansa vuonna 1962. Sen tehtävänä on tukea ikäihmisten asumista. Säätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Ensimmäiset sen asunnot rakennettiin Raholan kaupunginosaan.

Tampereella oli vielä 1960-luvulla vanhusten asunto-oloissa paljon tovomisen varaa. Monet vuokra-asunnot olivat vanhoissa puutaloissa, jotka oli rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. 1960- ja 1970-luvuilla vanhoja kaupunginosia saneerattiin ja puutaloja purettiin, silloin asunnoista oli myös määrällistä pulaa.

Kun vanhusten pahin asuntopula 1980- ja 1990-luvulla oli ohitse, säätiö saattoi keskittyä asumistason kohentamiseen. Sen asuntoja remontoitiin ja suurennettiin esimerkiksi yksiöitä yhdistelemällä.

Kotilinnasäätiön yli 20 kiinteistössä on noin 1700 asukasta.

Keskustelua aiheesta

Särkänniemen toimitusjohtaja selvitti pullokuonojen siirtoa valtuustoryhmille

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
LKS 20160830 Särkänniemen delfiinien kouluttaja Petri Myllylä ja pääkouluttaja Sari Järvisalo sekä delfiinit Delfi (etualalla), Veera, Eevertti ja Leevi (kauimpana) Attican eläinpuistossa Ateenassa, Kreikassa, 29. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN Instructions: STT:n aamupikaan: Särkänniemi käsittelee tiedotuslinjaansa delfiini-operaatiossa
Särkänniemen delfiinien kouluttaja Petri Myllylä ja pääkouluttaja Sari Järvisalo sekä delfiinit Delfi (etualalla), Veera, Eevertti ja Leevi (kauimpana) Attican eläinpuistossa Ateenassa.

Särkänniemi oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä jätti Tampereen kaupunginvaltuuston valtuustoryhmille maanantaina kirjallisen selvityksen pullokuonodelfiinien Veeran, Delfin, Leevin ja Eevertin siirtämisestä Kreikkaan. Delfiinit matkasivat rekka- ja lentokyydillä Ateenan lähellä Spatassa sijaitsevan Attica Parkin delfinaarioon 28. elokuuta. Kaupunkilaisten lemmikkien siirto-operaatio ja etenkin siitä tiedottaminen herätti Tampereella suurta huomiota.

Seppälä toteaa selvityksessään, että delfiinien siirrosta kerrottiin “vasta nyt” viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.

– Keskustelut vakuuttivat, että päähuomio delfiinien siirrossa tulee kiinnittää operatiiviseen toimintaan sekä ihmisten ja eläinten turvallisuuteen. Hyvät yhteydet poliisiviranomaisiin varmistivat sen, että siirto tapahtui eläinten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä, selvityksessä sanotaan.

Attica Park taas valittiin delfiinien sijoituspaikaksi siksi, että eurooppalainen uhanalaisten lajien suojeluohjelma EEP osoitti sen Särkänniemelle. Lisäksi EEP:n kanta sitoi Särkänniemeä. Särkänniemi kartoitti kaikki muutkin vaihtoehdot, joista Attica Park osoittautui parhaaksi.

EEP:n pullokuonodelfiinien lajikomiteassa on Seppälän mukaan “paras ja kattava kansainvälinen asiantuntemus kaikista Euroopan merinisäkäspuistoista”. Lajikomitea koostuu kansainvälisistä delfiinieläinlääkäreistä ja -asiantuntijoista.

Attica Parkin sopivuudesta delfiineille Särkänniemi vakuuttui eläinlääkärin, delfiinien kouluttajan ja toimitusjohtajan viime kesänä paikanpäälle tekemän tutustumismatkan aikana. Siirtoa valmistelivat Särkänniemen asiantuntijat yhteistyössä kansainvälisten kollegojensa kanssa.

Delfiinit laumaeläiminä eivät voineet jäädä Särkäniemeen, koska viimeinen yksinjäänyt delfiini olisi tarvinnut seurakseen useamman lajikumppanin. Seppälä toteaa, että kun Säkänniemessä on kuollut 15 poikasta ja kolme aikuista delfiiniä, Attica Parkissa on sen toiminnan aikana kuollut viisi delfiiniä. Attica Parkin toiminta-aika ei raportista selviä.

Delfiinejä ei myyty

Seppälän mukaan delfiinejä ei myyty Kreikkaan. Siirto oli vastikkeeton. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan kiistä siihen liittyviä riskejä. Stressin, uusien tilojen ja veden lämpötilan muutoksiin on toimitusjohtajan mukaan varauduttu kaikin keinoin. Kuukausien sopeuttamistyössä ovat olleet mukana myös Särkänniemen oma, delfiinien kanssa työskennellyt henkilökunta.

Delfinaarion lakkauttamista suunniteltiin pitkään. Eläinten lopettamista Särkänniemessä ei harkittu. Eläinlääkärien mukaan kaikki delfiinit olivat siirtokunnossa.

Seppälän mukaan tamperelaisten lemmikit saavat Kreikassa “isommat tilat, auringonvaloa, sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan sekä uusia kavereita laumaan”. Kreikan talouskriisistä huolimatta delfiinit saavat myös riittävästi ruokaa.

Lisäksi toimitusjohtaja lupaa Särkänniemen seuraavan, että Veerasta, Delfistä, Leevistä ja Eevertistä pidetään hyvää huolta.