Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Länsimetron maanantaipaukku: toimitusjohtajalle kenkää, kokonaiskustannusarvio nousee 1 186 miljoonaan euroon

Kuva: Lehtikuva

Länsimetro Oy:n hallitus on irtisanonut metroyhtiötä johtaneen toimitusjohtaja Matti Kokkisen.

Länsimetro-hankkeen kokonaiskustannusennuste nousee 1 186 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy tarvitsee yhteensä 104 miljoonan euron korotuksen lainatakaukseen Espoon ja Helsingin kaupungeilta.

Lisäksi yhtiön hallitus on tänään päättänyt, että Länsimetro Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetään rakennusinsinööri Ville Saksi. Hän aloittaa tehtävässään välittömästi. Ville Saksi on toiminut aiemmin VR Track Oy:n toimitusjohtajana.

Länsimetron oli alun perin tarkoitus aloittaa elokuussa, mutta hanke on pahasti viivästynyt. Länsimetro ei ole kertonut uutta arviota aloittamisajasta.

Rakentamisen kustannukset nousevat 1 088 miljoonasta eurosta 1 154 miljoonaan euroon.

Hankkeen rakentamisen indeksikorjattu budjetti hankesuunnitelman (2008) mukaiselle laajuudelle on 849 miljoonaa euroa (hankesuunnitelma 714 miljoonaa euroa + indeksikorotus 135 miljoonaa euroa).

Muun muassa viranomaismääräyksien vuoksi rakentamisen laajuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät rakennusurakoiden yksikkömäärien kasvuna. Lopulliset kustannukset selviävät rakentamisen päättyessä.

Keskeisimmät syyt kustannusten nousulle hankesuunnitelmaan nähden ovat olleet ennakoitua vaikeammat louhintaurakat, rakennusmääräysten vaatimusten muutokset ja tilantarpeiden kasvu, mukaan lukien tekniset tilat, savunpoisto ja esteettömyyden toteuttaminen asemien molemmilla sisäänkäynneillä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 186 miljoonaa euroa.

Kokonaiskustannuksissa on huomioitu hankevarausta 32 miljoonaa euroa. Valtion avustus on 249 miljoonaa euroa.

Länsimetro-hankkeen yhteydessä toteutetaan myös Espoon kaupunginvaltuuston erillispäätöksillä päätetyt Niittykummun aseman, Matinkylän terminaalin ja Matinkylän läntisen sisäänkäynnin rakentaminen. Näiden kustannusennuste on yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Kustannusarvion kasvaessa hankkeelle on haettava lisätakaus sekä Espoossa että Helsingissä. Lisärahoituksen tarve tulee molempien kaupunkien valtuustojen käsiteltäväksi. Lisärahoituksessa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset kulut rakentamisen loppuunsaattamiseksi ennen liikenteen käynnistymistä.

Länsimetron avautumisen aikataulu selviää, kun kolmen aseman yhteiskoekäyttö saadaan päätökseen marras-joulukuun vaihteessa.

Aalto-yliopiston yhteiskoekäyttö on valmis. Tapiolan ja Keilaniemen asemien yhteiskoekäytöt ovat käynnistymässä.

Tämän jälkeen yhteiskoekäytöt jatkuvat Koivusaaressa, Lauttasaaressa, Urheilupuistossa, Niittykummussa ja Matinkylässä.

Oikeusministeriö päättää oikeuskanslerin sijaistamisesta ensi kuussa – ”Virasto säilyy ratkaisukykyisenä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeuskanslerin sijaistamisjärjestelyistä aiotaan päättää kesäkuussa, kertoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Seuraajaksi nimitetty Tuomas Pöysti (kuvassa) aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, koska hän valmistelee tämän vuoden ajan sote-uudistusta.

Kansliapäällikkö Välimaa vakuuttaa, että Oikeuskanslerinvirasto säilytetään ratkaisukykyisenä myös sijaistusjärjestelyjen ajan ja että laissa säädetyt tehtävät hoidetaan.

– Oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin sijaisjärjestelyitä on tehty aikaisemminkin, eikä tämä ole ainoa kerta, viestittää Välimaa sähköpostitse STT:lle.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Kaikkonen: Alkoholilain sorvaaminen jatkuu hallituspuolueissa tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hallituspuolueet aikovat ratkoa kiistaa alkoholilain muuttamisesta seuraavan kerran tiistaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:lle, että jatkoaskelia tarkastelevat tuolloin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Kaikkonen ei osannut lauantaina arvioida, tuleeko keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvotteluissa valmista jo tiistain aikana.

Alkoholilain uudistuksen jälkeen ruokakaupoissa saisi muun muassa myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia sekä niin sanottuja limuviinoja, mikä on aiheuttanut vastustusta päähallituspuolue keskustan sisällä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että ratkaisu alkoholilakikiistassa pitää löytää ensi viikolla.

– Kyllä tämä pitää ensi viikolla ratkaista. Se on selvä asia, linjasi Sipilä.

Sipilä ei suoraan vastannut Ylen ohjelmassa kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

– Hallituksen esitys on ollut lausunnoilla, ja lausunnoilta on tullut kovaakin palautetta, sanoi Sipilä Ylellä.

Kovalla palautteella Sipilä viittasi kritiikkiä saaneeseen linjaukseen, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Muutoksen myötä ruokakaupoissa voisi myydä vahvempia nelos- eli A-oluita sekä niin sanottuja limuviinoja.

Juttua on täydennetty klo 15:59.

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun toimittaja Jari Korkin haastattelussa Helsingissä tänään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.