Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Länsimetron ongelmat on käytävä läpi” – Guzenina jakaa espoolaisten turhautumisen Länsimetron viivästymiseen

– Täytyy perata hyvin huolellisesti, mitä Länsimetron ykkösvaiheen kanssa on tapahtunut, Maria Guzenina sanoo.

– Länsimetro on valmis liikenteelle heti kun viimeinenkin hyväksyntä on saatu. Arvioni mukaan metroliikenne voi alkaa syyskuussa 2017, kertoi rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi tänään.

Liikenteen oli määrä päästä vauhtiin elokuun puolivälissä. Alun perin metron piti kulkea jo viime kesänä.

Surullisen kuuluisaksi muodostunutta Länsimetro-projektia ovat hämmästelleet ja välillä aidolla epäuskolla seuranneet kaikki espoolaiset.

SDP:n kansanedustaja, espoolainen kaupunginvaltuutettu Maria Guzenina jakaa tunteen. Kyynisyyskään ei ole siitä kaukana.

– Nyt todellakin toivon, että Länsimetro Oy:ssa on otettu opiksi vanhoista virheistä, hän sanoo Demokraatille.

– Yksi niistä virheistä on ollut se, että vaikka on tiedetty ongelmista, on silti aika positiivisella mielellä annettu julki päivämääriä, jotka on sitten jouduttu pyörtämään.

Hän toteaa, että Länsimetro on tässä vaiheessa jo varsin odotettu, kun liikenteen käynnistyminen jälleen kerran siirtyy eteenpäin.

Lisää aiheesta

– Tilanne on kuitenkin onneksi saatu sellaiseksi, että ollaan siirtymässä viranomaistarkastusvaiheeseen, ja tietenkin pitää toivoa, ettei enää uusia yllätyksiä ilmene, Guzenina sanoo.

Mikäli tarkastuksissa puutteita ilmenee, on korjaustoimenpiteisiin varattava riittävä aika.

Guzenina katsoo Länsimetron toimitusjohtajan ottaneen opiksi edeltäjänsä toiminnasta siinä, että hän haluaa välttää yltiöpäiset arviot liikenteen alkamisesta.

– Uudella toimitusjohtajalla tuntuu olevan realistinen ote.

– Nyt todetaan, että syyskuussa 2017. Päättäjänä voi vain koettaa luottaa siihen, että tämä kyseinen arvio on valistunut arvio, jolle löyty myöskin pohjaa.

Guzenina näkee tilanteen hyvin harmillisena.

– Kun maito on ollut jo niin kauan kaatuneena pöydälle, niin se ei enää hirveästi muuta tavallisten ihmisten näkökulmasta isoa kuvaa, mutta meille päättäjille tämä jatkuva vatvominen antaa huonon kuvan projektin hallinasta.

– Nyt onkin tärkeää, että pidettäisiin liityntäliikenteen ja nykyisen bussiliikenteen osalta päällekkäinen järjestelmä riittävän pitkän aikaa. Jotta ihmiset ehtisivät tottua uuteen, ja saataisiin myös käytännön kokemuksia liikenteen sujumisesta.

Läpivalaisun ja loppupäätelmien aika on tulossa.

Metro merkitsee järjestelmää, joka on massiivinen muutos Espoossa. Matkustajille on annettava riittävästi aikaa tottua uuteen, painottaa Guzenina.

Linja-autoliikennöitsijät ansaitsevat HSL:n puolella kiitoksen vastaantulosta ja joustavuudesta, jolla suorat bussilinjat Helsinkiin ovat sujuneet metron viivästymisen aikana.

– Koko Länsimetro-prosessi pitää katsoa läpi perusteellisesti, sanoo Guzenina.

Päättäjillä on asiassa vielä paljon töitä tehtävänä senkin jälkeen, kun metro alkaa kulkea Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään.

– On sovittu, että tällä hetkellä vielä salaiset paperit tullaan käymään läpi niiltä osin, kun ne eivät kuulu liikesalaisuuden piiriin. Ja ne pitää julkistaa niiltä osin espoolaisten arvioitaviksi.

Päättäjänä hän kokee joutuneensa projektin aikana lypsämään tietoa jatkuvasti, etenkin alkuvaiheessa. Välillä eri käänteistä on luettu lehdistä.

– Täytyy perata hyvin huolellisesti, mitä Länsimetron ykkösvaiheen kanssa on tapahtunut. Ja on pidettävä huoli siitä, että veronmaksajien rahoja ei vastaavalla tavalla enää koskaan lähdetä törsäämään.

– Myös vastuukysymyksiä on katsottava hyvin tarkkaan, hän lisää.

Läpivalaisun ja loppupäätelmien aika on tulossa. Se pitää kaikkien Guzeninan mielestä hyväksyä.

Edessä ovat myös metron jatkorakentaminen ja kehärata.

Metroradan varrella uhkaa asuntopoliittinen alueellinen eriytyminen.

Maria Guzenina liittää Länsimetroon ajankohtaisen asumistukiuudistuksen.

Metron osalta on katsottu myös sen kokonaisvaikutusta Espoossa. Metroradan varrelle nousee uutta asutusta, paljon myös vuokra-asuntoja.

– Monet niistä ovat nimenomaan pienempikokoisia, joissa neliöhinta on kuitenkin korkea, Guzenina kertoo.

Tavallisilla tuloillakin on voinut niihin vuokralle hakea, koska asunnot ovat kooltaan pienehköjä.

Guzenina pelkää, että asumistukiuudistus sulkee toteutuessaan tien näihin asuntoihin monelta.

– Niissä on korkea neliövuokra. Uudistuksessa ollaan sitomassa tukea nimenomaan neliövuokraan, tietyn rajan yli ei saisi mennä. Silloin tämä lähtee eriyttämään alueita niin, että pienituloiset ihmiset päätyvät asumaan sinne, missä on halvemmat vuokrat.

Tällainen eriytyminen ei ole ollut asuntopolitiikan tavoite Suomessa, eikä Espoossa.

Juttua on täydennetty ja otsikkoa muutettu klo 18.23.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE