Pääkirjoitus

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Läpimurto tarvitaan ensin paikallisessa sopimisessa

Työmarkkinaratkaisua on yritetty viime viikon torstaista alkaen juosta kasaan laskutavasta riippuen neljännen tai viidennen kerran. Tällä kertaa juoksu voi mennä pitkäksi, koska pöydälle on tullut lisää asioita.

Tärkein työmarkkinaratkaisun rinnalla ratkaistava asia on paikallinen sopiminen. Työnantajien ja palkansaajien on maaliskuun puoliväliin mennessä haettava yhteistä näkemystä siitä, miten työpaikkatasolla voitaisiin päättää työajoista ja palkanmuodostuksesta. Kolmas merkittävä kysymys paikallisessa sopimisessa ovat niin sanotut kriisilausekkeet. Eli miten määritellään se, milloin yrityksessä on sellainen kriisitilanne, joka edellyttää poikkeamista valtakunnallisista sopimuksista.

Näitä asioita pohtiva kolmikantainen työryhmä vääntää kättä myös siitä, tuleeko paikallista sopimista edistää lainsäädännön avulla vai sopimusteitse. On selvää, että sopiminen olisi paras vaihtoehto. Nythän etsitään juuri sellaista luottamusta, jota tarvitaan myös työpaikoilla, joille paikallista sopimista viedään.

Paikallisen sopimisen yhteydessä varsinkin työnantajat ovat viitanneet sekä Saksan että Ruotsin malleihin. Näissä maissahan voidaan työpaikoilla ainakin periaatteessa sopia melko pitkälle menevistä asioista. Työnantajien kiinnnostus Saksaan ja Ruotsiin on kuitenkin valikoivaa. Palkansaajien hallintoedustus ja myötämääräämisoikeudet torjutaan, vaikka ne kuuluvat oleellisesti paikallisen sopimisen pakettiin Saksassa ja Ruotsissa.

Marssijärjestys työmarkkinoilla näyttää nyt olevan se, että paikallinen sopiminen on ykkösasia. Jos siinä edetään, etenevät myös neuvottelut varsinaisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla korvataan Sipilän hallituksen pakkolakiesitykset. Kun paikallisesta sopimisesta voidaan neuvotella ainakin maaliskuun puolivälin määräaikaan asti, voidaan helposti olettaa, että vasta sen jälkeen nimmareita alkaa ilmestyä työmarkkinasopimuksen alle, mikäli sellainen on muutoin saatu aikaan.

Palkansaajat ovat tarjonneet neuvotteluagendalle pakkolakeja korvaavien toimien lisäksi myös vuoden mittaista maltillista palkkasopua. Tällainen ratkaisu antaisi lisäaikaa neuvotella esimerkiksi siitä, millainen on tulevaisuuden Suomen työmarkkinamalli.

Työnantajapuolella palkoista sopiminen tässä yhteydessä on torjuttu. He haluavat omien päätöstensä mukaisesti liittokierrosta, kun nykyinen tyka-sopimus noin vuoden päästä umpeutuu.
Liittokierroksen ydinkysymys tulee olemaan se, kuinka maltillisina palkankorotukset pysyvät. Palkansaajapuolella henki saattaa olla tavanomaista ärhäkämpi, etenkin jos on jouduttu nielemään myrkkymaljoja tämän kevään neuvotteluissa.

JK Metsäyhtiö UPM suunnittelee hakkuita Oulujärven Ärjän harjusaarella, joka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon. Tämä ei voi mennä näin. Ärjä on jätettävä rauhaan.

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua. Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Kolumni

tyottomyys
tyottomyys

Tutkimus: Urautuminen uhkaa heti – henkilökohtainen tuki hyvin tärkeää työttömyyden alussa

Työnhakijat pitivät erityisen tärkeänä henkilökohtaisen tuen merkitystä heti työttömyyden alusta lähtien, 60 % työnhakijoista koki sen olevan suuri apu työllistymisessä.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä yritystoiminnassa kehittävä sosiaali- ja terveysministeriön Työpankki-hanke teetti huhti-kesäkuussa 2016 kaksi työllistymisen edistämistä kartoittavaa selvitystä.

Työttömyyden kestolla on negatiiviset vaikutukset: urautuminen työttömyyteen alkaa välittömästi ja usko omaan työllistymiseen heikkenee työttömyyden pitkittyessä.

Tutkimuksen mukaan työttömistä työnhakijoista ainoastaan 16 %:n usko työllistymiseen ei ole heikentynyt kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömäksi joutuneista vain 30 % työllistyy kolmen ensimmäisen kuukauden aikana avoimille työmarkkinoille.

Työllistämispalvelujen tehostettua mallia on tutkittu myös Tanskassa. Tutkimuksen mukaan työllistymisen todennäköisyys kasvoi 20–30 % verrattuna verrokkiryhmään.

Näin ollen tutkimusryhmän mukaan myös Suomessa työttömäksi joutuneille tulisi järjestelmällisesti tarjota henkilökohtaista tukea ja haastatella heitä heti työttömyyden alussa.

Haastattelun keskeisin tehtävä olisi tarjota tukea työllistymiseen: etsiä työttömien joukosta työllisyyslinjalle henkilöt, jotka ovat heti työtä vailla ja välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Tämän ohella pitäisi ohjata koulutusta, osaamisen täydentämistä tai työkyvyn palauttamista vaativat työttömät heitä palveleville palvelulinjoille.

Koulutuksen ja työkyvyn täydennystä tarvitsevat palautetaan toimenpiteiden jälkeen välittömästi työllisyyslinjalle.

Työllisyyslinjan työttömille voitaisiin käynnistää tehostettu työnetsintä, jossa työpankit tai sen kaltaiset yksityiset toimijat voisivat olla työttömän apuna työllistymisessä TE-toimistojen rinnalla. Työpankkien asiakkaana olevien pitkäaikaistyöttömien työllistymistodennäköisyys on 53 %, kun se muuten on 13 %.

Työpankin kaltaiselle toimijalle on selkeä tarve.

Tutkimuksessa kaikkien vastaajaryhmien keskuudessa erityisen kiinnostavia olivat ratkaisut, joissa palkkatuettuun työllistymiseen liittyvä byrokratia hoidetaan työnhakijan ja työnantajan puolesta.Esimerkkinä työllistämistä edistävästä ratkaisusta voisi olla, että TE-toimisto arvioisi haastattelujen yhteydessä esimerkiksi 12 kuukautta työttömänä olleiden palkkatuen tarpeen ja myöntäisi heille etukäteen palkkatukisetelin. Se oikeuttaisi palkkatuen yrityksille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän.

Selvitysten mukaan työpankin kaltaiselle toimijalle on selkeä tarve: 73 % kaikista työttömistä koki tämän kaltaisen toiminnan vähintäänkin melko tärkeänä, työpankin työllistämien henkilöiden keskuudessa vastaava luku on yli 90 %.

Määräaikaiseen työhön, osa-aikatyöhön ja vuokratyöhön suhtaudutaan varauksella. Tällä hetkellä kaikista työttömistä työnhakijoista vain noin 60 % ottaisi vastaan määräaikaisen kokopäivätyön ja osa-aikatyön kohdalla kiinnostus laskee tästäkin selkeästi alle 30 viikkotyötuntisten työsuhteiden kohdalla.

Tutkimus osoittaa, että työpankin kautta työllistyneet suhtautuvat selvästi muita vastaajia positiivisemmin joustaviin työllisyyden muotoihin kuten vuokratyöhön ja osa-aikatyöhön. Tutkimuksen johtopäätös onkin, että työpankkien houkuttelevuutta työnhakijoiden keskuudessa on lisättävä.

Työpankkikokeilun johtaja Aarne Kuusi katsoo työpankkiyritysten mahdollisuutena myös pilotoida ja kokeilla erilaisia työllisyyden ratkaisumalleja.

Kuusen mukaan valtion kannalta on järkevää maksaa vain työllistymistuloksista. Silloin jokainen valtion työllisyyteen sijoitettu euro tuottaa tulosta. Työpankkimallissa työtä etsivä toimija saa korvauksen vain onnistuneista työllistymisistä.

Työpankki-hankkeen selvityksen käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin 1932 vastaajalta.

tyottomyys tyottomyys

Kolumni

SDP:n Taavitsainen: “Kaikki sote-palveluista perittävät maksut saman maksukaton alle”

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen liputtaa voimakkaasti lapsiperheiden kotipalvelun puolesta. Hänen mukaansa ennaltaehkäisevä palvelu on myös taloudellinen kysymys, koska se säästää kunnan menoja pitkällä tähtäimellä, koska näin kalliimpia menoja tulevaisuudessa pystytään vähentämään.

— On laskettu, että yhden lapsen lastensuojeluun sijoittamisen keskimääräisillä vuosikustannuksilla voitaisiin palkata uusi sosiaalityöntekijä vuodeksi tai järjestää kotipalvelua lähes 3 000 tuntia.

Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen.

Taavitsainen kirjoittaa blogissaan, että kotipalvelun saamisessa on kunnittain suuria eroja.

— Olen saanut lapsiperheiltä palautetta, että tarve palvelulle on, kriteerit täyttyvät, mutta rahaa ei ole maksaa. Toimeentulotuen normit eivät täyty, koska ei ole kyse niin vähävaraisista perheistä, vaan usein ihan tavallisista työssäkäyvistä vanhemmista. Mitä ratkaisuja silloin on, jotta perhe ei jää ilman apua?

Taavitsaisen mukaan tähänkin asiaan pitää saada ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

— Järkevintä olisi yhdistää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut saman maksukaton alle niin, että kun tietty summa terveyskeskus- ja sairaalamaksuista, sosiaalihuollon maksuista, hammashoidosta, ensihoidosta, kuljetuspalveluista ja lääkkeistä tulee täyteen vuoden aikana, niin sen jälkeen maksuja ei enää perittäisi.

Taavitsaisen mukaan kattosumman olisi oltava riittävän matala.

— Näin saisimme verorahoillemme vastinetta ja luottamuksen, että apu ei jää varallisuudesta kiinni.

Kolumni

Berner selittää taas toimiaan: “Sellaista käsitystä itselläni ei ole, että…”

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kiistää edelleen, että ministeriö olisi kieltänyt Finaviaa nostamasta kanteita yhtiön entistä toimitusjohtajaa tai yhtiön aiemman hallituksen jäseniä vastaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston muistion mukaan ministeriön edustaja olisi kahdessa sähköpostiviestissä kieltänyt kanteiden nostamisen.

Bernerin mukaan kohta muistiossa on puutteellinen. Hän toivoo, että huomioon otettaisiin koko viestiketju ja siihen liittyvä yhteys, kun yksittäisiä viestejä arvioidaan.

Bernerin mukaan ohjeistuksena oli, että kanteita ei saa toimeenpanna ennen kuin hallituksen jäsenten vaatimat selvitykset on tehty.

– Sellaista käsitystä itselläni ei ole, että sellaisia sähköposteja, joissa olisi selkeästi sanottu, että nostetaan tai ei nosteta, olisi mennyt ministeriöstä, yksittäisiä viestejä arvioidessa tulee huomioida koko viestiketju sekä siihen liittyvä yhteys, Berner sanoo STT:lle.

Ministeriö on hänen mukaansa ohjeistanut Finavian hallitusta tekemään ne selvitykset, joita kanteiden nostamista vastustaneet hallituksen jäsenet olivat vaatineet. Bernerin mukaan hallituksen jäsenet olivat hallituksessa vaatineet muun muassa syy-yhteyden selvittämistä sekä uusia perusteita kanteiden nostamiselle, sillä yhtiön hallitus oli aiemmin keväällä yksimielisesti päättänyt olla nostamatta kanteita.

Valtiontalouden tarkastusviraston muistion mukaan ministeriö ei kuitenkaan ollut viestittänyt Finavian johdolle, että yhtiön hallituksen päätös olisi perustunut riittämättömään selvitykseen.

Ministeriö ei ollut myöskään viestittänyt, että aiempi päätös kanteista olisi ollut vastoin omistajan tahtoa.

Berner kiistää väitteen ja kertoo viestittäneensä kannasta myös henkilökohtaisesti. Huolta ministeriössä aiheutti hänen mukaansa se, että hallituksen seitsemästä jäsenestä kolme äänesti kanteiden nostamista vastaan.

– Siitä käy varsin selvästi ilmi, että tapa, jolla selvityksiä on tehty, ei ole ollut tyydyttävä.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Kolumni

Hallituksen saavutuksia hehkuttava Terho: “Perussuomalaisilla on vain yksi liittolainen”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on parhaillaan kesäkokouksessaan Porissa. Ryhmänvetäjä Sampo Terho väitti vieralulla, että perussuomalaisten poliittinen linja ei ole muuttunut yhdessäkään asiassa.

— Meillä on aate, meillä on ohjelma ja meillä on kyky ajaa tavoitteitamme läpi. Me olemme tavallisten kansalaisten liike tavallisten kansalaisten puolesta. Nyt ja aina.

Kansa ei ole ollut samaa mieltä Terhon kanssa: puolueen kannatuksesta on sulanut puolet pois.

— Meidän ainoa liittolaisemme on totuus. Totuus ilman poliittista korrektiutta tai vanhojen valtarakennelmien ylläpitämiseksi sepitettyjä tarinoita. Siksi me emme pyri julkisen mielipiteen luo, vaan julkinen mielipide tulee meidän luoksemme.

Terho laskee, että lähes 50 hallitustaipaleelle asetettua tavoitetta on joko toteutunut tai toteutumassa.

— Yksi merkittävimmistä saavutuksistamme on Suomen maahanmuuttopolitiikan täyskäännös. Väitän, että se on vuoden aikana suoritettuna hyvä saavutus.

Omassa puheessaan puheenjohtaja Timo Soini haukkui tutusti opposition.

Kolumni

Kilpailukykysopimuksen veronkevennykset varmistuvat riihessä

Kilpailukykysopimuksen kattavuus arvioidaan hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla, ja lopulliset päätökset verohelpotuksista tehdään siellä, kerrotaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnasta STT:lle.

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esikunnasta sanotaan, että sopimuksen kokonaisuus arvioidaan riihessä.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kiky-sopimuksen kattavuus riittää hallituksen lupailemiin lisäveronkevennyksiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on todennut, että sopimuksessa on mukana 91 prosenttia palkansaajista. Hallitus on luvannut kasvattaa veronkevennyksiä 515 miljoonaan euroon, jos yli 90 prosentin kattavuus toteutuu.

Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että veronkevennykset tarkoittaisivat, että keskituloisten ostovoima kohentuisi ensi vuonna 200 eurolla.