Pääkirjoitus

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Läpimurto tarvitaan ensin paikallisessa sopimisessa

Työmarkkinaratkaisua on yritetty viime viikon torstaista alkaen juosta kasaan laskutavasta riippuen neljännen tai viidennen kerran. Tällä kertaa juoksu voi mennä pitkäksi, koska pöydälle on tullut lisää asioita.

Tärkein työmarkkinaratkaisun rinnalla ratkaistava asia on paikallinen sopiminen. Työnantajien ja palkansaajien on maaliskuun puoliväliin mennessä haettava yhteistä näkemystä siitä, miten työpaikkatasolla voitaisiin päättää työajoista ja palkanmuodostuksesta. Kolmas merkittävä kysymys paikallisessa sopimisessa ovat niin sanotut kriisilausekkeet. Eli miten määritellään se, milloin yrityksessä on sellainen kriisitilanne, joka edellyttää poikkeamista valtakunnallisista sopimuksista.

Näitä asioita pohtiva kolmikantainen työryhmä vääntää kättä myös siitä, tuleeko paikallista sopimista edistää lainsäädännön avulla vai sopimusteitse. On selvää, että sopiminen olisi paras vaihtoehto. Nythän etsitään juuri sellaista luottamusta, jota tarvitaan myös työpaikoilla, joille paikallista sopimista viedään.

Paikallisen sopimisen yhteydessä varsinkin työnantajat ovat viitanneet sekä Saksan että Ruotsin malleihin. Näissä maissahan voidaan työpaikoilla ainakin periaatteessa sopia melko pitkälle menevistä asioista. Työnantajien kiinnnostus Saksaan ja Ruotsiin on kuitenkin valikoivaa. Palkansaajien hallintoedustus ja myötämääräämisoikeudet torjutaan, vaikka ne kuuluvat oleellisesti paikallisen sopimisen pakettiin Saksassa ja Ruotsissa.

Marssijärjestys työmarkkinoilla näyttää nyt olevan se, että paikallinen sopiminen on ykkösasia. Jos siinä edetään, etenevät myös neuvottelut varsinaisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla korvataan Sipilän hallituksen pakkolakiesitykset. Kun paikallisesta sopimisesta voidaan neuvotella ainakin maaliskuun puolivälin määräaikaan asti, voidaan helposti olettaa, että vasta sen jälkeen nimmareita alkaa ilmestyä työmarkkinasopimuksen alle, mikäli sellainen on muutoin saatu aikaan.

Palkansaajat ovat tarjonneet neuvotteluagendalle pakkolakeja korvaavien toimien lisäksi myös vuoden mittaista maltillista palkkasopua. Tällainen ratkaisu antaisi lisäaikaa neuvotella esimerkiksi siitä, millainen on tulevaisuuden Suomen työmarkkinamalli.

Työnantajapuolella palkoista sopiminen tässä yhteydessä on torjuttu. He haluavat omien päätöstensä mukaisesti liittokierrosta, kun nykyinen tyka-sopimus noin vuoden päästä umpeutuu.
Liittokierroksen ydinkysymys tulee olemaan se, kuinka maltillisina palkankorotukset pysyvät. Palkansaajapuolella henki saattaa olla tavanomaista ärhäkämpi, etenkin jos on jouduttu nielemään myrkkymaljoja tämän kevään neuvotteluissa.

JK Metsäyhtiö UPM suunnittelee hakkuita Oulujärven Ärjän harjusaarella, joka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon. Tämä ei voi mennä näin. Ärjä on jätettävä rauhaan.

Kolumni

Saksassa oikeistopopulistit ensi kertaa ohi demareista

Saksan oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen.

Asia käy ilmi saksalaisen Bild-lehden teettämästä tutkimuksesta, joka julkistettiin maanantaina.

Syyskuun liittopäivävaaleissa AfD:tä kannatti 12,7 prosenttia äänestäjistä ja SPD:tä 20,5 prosenttia. Mittauksen mukaan AfD on nyt Saksan toiseksi suosituin puolue.

Syyskuun vaaleissa AfD sai 94 paikkaa liittopäivillä. Vuoden 2013 vaaleissa puolue sai vain 4,7 prosenttia äänisaaliista.

Kannatusmittauksessa liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kannatus oli 32 prosenttia.

SPD:n kannatus on laskenut sen jälkeen, kun se suostui hallitusneuvotteluihin kristillisdemokraattien kanssa. Viikkoja kestäneiden neuvotteluiden jälkeen SPD ja kristillisdemokraatit saivat tässä kuussa aikaiseksi hallitusohjelman, jonka SPD:n jäsenistön on kuitenkin vielä hyväksyttävä. Jos jäsenistö hylkää ehdotuksen, vaihtoehtoina ovat kristillisdemokraattien johtama vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

SPD:n vaalitulos syyskuussa oli sen heikoin sodanjälkeisessä Saksassa. SPD:tä johtanut Martin Schulz erosi puolueen johdosta viime viikolla.

Insa haastatteli kyselyyn yli kahtatuhatta ihmistä.

Kolumni

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Kolumni

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Kolumni

43099551

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

43099551

Kolumni

43146676

Janne Ahonen hyppäsi viimeisen olympiahyppynsä – Suomi kahdeksas suurmäen joukkuekisassa

Suomen mäkihyppymiehet sijoittuivat kahdeksanneksi Pyeongchangin olympialaisten suurmäen joukkuekisassa.

Joukkueeseen kuuluivat Antti Aalto, Andreas Alamommo, Jarkko Määttä sekä mitä todennäköisimmin viimeisen kerran olympiatasolla kilpaillut Janne Ahonen.

Toiselle kierrokselle viimeisenä edennyt Suomi keräsi kokonaispisteet 790,4.

Norja voitti joukkuemäen kultaa. Toiseksi hyppäsi Saksa ja kolmanneksi Puola.

43146676