Läpimurto tarvitaan ensin paikallisessa sopimisessa

Työmarkkinaratkaisua on yritetty viime viikon torstaista alkaen juosta kasaan laskutavasta riippuen neljännen tai viidennen kerran. Tällä kertaa juoksu voi mennä pitkäksi, koska pöydälle on tullut lisää asioita.

Tärkein työmarkkinaratkaisun rinnalla ratkaistava asia on paikallinen sopiminen. Työnantajien ja palkansaajien on maaliskuun puoliväliin mennessä haettava yhteistä näkemystä siitä, miten työpaikkatasolla voitaisiin päättää työajoista ja palkanmuodostuksesta. Kolmas merkittävä kysymys paikallisessa sopimisessa ovat niin sanotut kriisilausekkeet. Eli miten määritellään se, milloin yrityksessä on sellainen kriisitilanne, joka edellyttää poikkeamista valtakunnallisista sopimuksista.

Näitä asioita pohtiva kolmikantainen työryhmä vääntää kättä myös siitä, tuleeko paikallista sopimista edistää lainsäädännön avulla vai sopimusteitse. On selvää, että sopiminen olisi paras vaihtoehto. Nythän etsitään juuri sellaista luottamusta, jota tarvitaan myös työpaikoilla, joille paikallista sopimista viedään.

Paikallisen sopimisen yhteydessä varsinkin työnantajat ovat viitanneet sekä Saksan että Ruotsin malleihin. Näissä maissahan voidaan työpaikoilla ainakin periaatteessa sopia melko pitkälle menevistä asioista. Työnantajien kiinnnostus Saksaan ja Ruotsiin on kuitenkin valikoivaa. Palkansaajien hallintoedustus ja myötämääräämisoikeudet torjutaan, vaikka ne kuuluvat oleellisesti paikallisen sopimisen pakettiin Saksassa ja Ruotsissa.

Marssijärjestys työmarkkinoilla näyttää nyt olevan se, että paikallinen sopiminen on ykkösasia. Jos siinä edetään, etenevät myös neuvottelut varsinaisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla korvataan Sipilän hallituksen pakkolakiesitykset. Kun paikallisesta sopimisesta voidaan neuvotella ainakin maaliskuun puolivälin määräaikaan asti, voidaan helposti olettaa, että vasta sen jälkeen nimmareita alkaa ilmestyä työmarkkinasopimuksen alle, mikäli sellainen on muutoin saatu aikaan.

Palkansaajat ovat tarjonneet neuvotteluagendalle pakkolakeja korvaavien toimien lisäksi myös vuoden mittaista maltillista palkkasopua. Tällainen ratkaisu antaisi lisäaikaa neuvotella esimerkiksi siitä, millainen on tulevaisuuden Suomen työmarkkinamalli.

Työnantajapuolella palkoista sopiminen tässä yhteydessä on torjuttu. He haluavat omien päätöstensä mukaisesti liittokierrosta, kun nykyinen tyka-sopimus noin vuoden päästä umpeutuu.
Liittokierroksen ydinkysymys tulee olemaan se, kuinka maltillisina palkankorotukset pysyvät. Palkansaajapuolella henki saattaa olla tavanomaista ärhäkämpi, etenkin jos on jouduttu nielemään myrkkymaljoja tämän kevään neuvotteluissa.

JK Metsäyhtiö UPM suunnittelee hakkuita Oulujärven Ärjän harjusaarella, joka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon. Tämä ei voi mennä näin. Ärjä on jätettävä rauhaan.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat