reijo_frank

Läpimurtoratkaisu pakolaiskriisissä? Riippuu, keneltä asiaa kysyy

Kuva: Lehtikuva

Turkki lupaa ottaa takaisin kaikki Kreikan saarille salakuljettajien avulla saapuneet ihmiset, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua. Vastineeksi EU-maat lupaavat ottaa pakolaisia vastaan suoraan Turkista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin mukaan EU:n ja Turkin sopimat periaatteet tarkoittavat sitä, että sääntelemätön maahanmuutto Eurooppaan loppuu. Myös EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kehuu tehtyjä linjauksia mullistaviksi.

EU-maiden ja Turkin johtajat sopivat kyseisestä periaatteesta huippukokouksessaan Brysselissä. Yhtä palautettavaa syyrialaista vastaan Turkki lennättäisi EU:hun toisen syyrialaisen, joka ei olisi turvautunut salakuljettajien apuun.

Pyrkimyksenä on murtaa salakuljettajien bisnesmalli ja saada siten hallitsematon muuttoliike kuriin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan uusi yhteistyö voi tarjota ”läpimurtoratkaisun” pakolaiskriisiin. Suunnitelmassa on kuitenkin isoja kysymysmerkkejä. Kyseessä on vasta periaatteellinen sopimus, jonka yksityiskohdat pitäisi hieroa ensi viikolla pidettävään seuraavaan kokoukseen mennessä.

– Tässä on hurja määrä yksityiskohtia auki. Tämä on enemmän tämmöinen linjauspaperi, Sipilä luonnehti kokouksen jälkeen.

Suunnitelman käytännön toteutus on epäselvää. EU:n pakolaispolitiikan isoin koetinkivi on ollut se, että yhteisesti sovittuja päätöksiä ei saada pantua toimeen.

Kreikkaan saapuneiden laajamittainen palautus Turkkiin on vaikeaa, koska se pitäisi käytännössä toteuttaa pakolla. Kreikkaan on saapunut tänä vuonna salakuljettajien avulla keskimäärin parituhatta ihmistä päivässä. Myös palautusten oikeusperusta on kyseenalaistettu.

Pakolaisten siirto EU:hun suoraan Turkista on sekin vaikea toteuttaa. EU:n aiemmat vastaavat päätökset ovat pahasti jumissa, sillä osa jäsenmaista kieltäytyy ottamasta tulijoita vastaan.

– Ei tälle tarkkuudelle menty tuossa kokouksessa, Sipilä kommentoi toimeenpanohaasteita.

– Oltiin tyytyväisiä siitä, että tässä on nyt pidemmälle menevä konkretia kuin aikaisemmissa ehdotuksissa on ollut. Uskotaan, että tämä saadaan oikeasti toimimaan.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) puolestaan pitää MTV:n haastattelussa huippukokouksen tulosta linjauksena, ei läpimurtona. Soini sanoo, että ei voi olla niin, että rahat lähtevät Turkkiin, mutta pakolaiset eivät. Soinin mielestä EU-maiden ei pidä olla sinisilmäisiä vaan katsoa, että sovitut asiat toteutuvat.

Suomalaistutkija suhtautuu epäilevästi lausuntoihin, joiden mukaan Turkin ja EU:n välillä saavutettu tulos merkitsisi läpimurtoa pakolaiskriisin ratkaisussa.

Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista muistuttaa, että ongelmia on yhä paljon. Yksi peruskysymyksistä on se, kuinka moni Turkissa olevista pakolaisista tämänkään jälkeen luottaa siihen, että heillä on Turkissa tulevaisuus. Alaranta arvioi, että paine jatkaa matkaa Turkista Eurooppaan jatkuu edelleen.

Plussapuolella on, jos EU:n lupaamalla avulla pystytään helpottamaan Turkissa olevien syyrialaispakolaisten asemaa kuten saamaan lapset kouluun.

Alaranta arvioi, että toteutus tulee olemaan vaikeaa.

– Idea on ollut pitkään esillä, mutta sitä ei ole ollut juuri halukkuutta lähteä tekemään. Tästä varmaan väännetään EU-maiden kesken tosi paljon.

Alaranta epäilee myös sitä, pystytäänkö turkkilaisille antamaan viisumivapaus kesäkuun loppuun mennessä.

– Sitä tullaan varmaan vastustamaan useammankin EU-valtion taholta.

Lupausta Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen tiivistämistä Alaranta nimittää teatteriksi.

– Luulen, ettei kumpikaan osapuoli usko siihen, että jäsenyysneuvottelujen lämmittäminen olisi jollain tavalla aitoa.

Keskustelua aiheesta

Huligaanit tunkeutuivat parlamenttiin – Makedonian demarijohtaja pahoinpideltiin verille

Kuva: Lehtikuva-AFP
Poliittinen kaaos kärjistyi väkivallaksi Mekedoniassa. Sosialidemokraattisen SDSM:n puheenjohtaja Zoran Zaev sai pahoinpitelyn seurauksena vertavuotavan haavan otsaansa.

Makedonian johtavat puolueet pyrkivät rauhoittelemaan tunnelmia parlamentilla eilen puhjenneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.

Englanninkielinen Macedonian Information Agency (MIA) kertoo sosialidemokraattien kehottavan kansalaisia pidättyvyyteen. Konservatiivisen puolueen johtaja, ex-pääministeri Nikola Gruevski puolestaan tuomitsee jyrkästi väkivallan ja perää vuoropuhelua.

MIAn mukaan presidentti Gjorge Ivanov on pyytänyt kaikkien parlamentissa olevien puolueiden johtajat luokseen vielä tänään.

Parlamenttitalon luona pidetty mielenosoitus äityi eilen väkivallaksi, kun joukko mielenosoittajia rynni sisälle rakennukseen. MIAn mukaan yli 100 ihmistä tarvitsi hoitoa vammoihinsa. Joukossa oli noin 20 poliisia.

Loukkaantuneiden joukossa oli myös poliitikkoja, kuten sosialidemokraattien johtaja Zoran Zaev, jonka kimppuun mielenosoittajat hyökkäsivät. Zaev sai ainakin vertavuotavan haavan otsaansa.

– Makedoniassa ei ole saatu hallitusta vaihdettua, vaikka ennenaikaiset vaalit pidettiin jo joulukuun puolivälissä. Ensin neuvottelut pitkittyivät. Lopulta demaripuolue ja SDSM saivat muodostettua enemmistökoalition albanipuolueiden kanssa, Makedoniaan perehtynyt Samuli Sinisalo taustoittaa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön verkkkosivulla.

– Enemmistöstä huolimatta, kansallisoikeistolainen presidentti Ivanov ei ole myöntänyt puolueille oikeutta muodostaa hallitusta. Presidentti on samasta VMRO DPMNE -puolueesta kuin edellinen, vaalit hävinnyt pääministeri, Nikola Gruevski. Gruevski ja useat hänen ministerinsä ovat erikoissyttäjän tutkinnan alaisia korruptio- ja salakuuntelusyytteiden vuoksi. He tietävät joutuvansa vankilaan, mikäli luopuvat vallasta, Sinisalo arvioi.

Tämän vuoksi uusi parlamentti ei ole Sinisalon mukaan saanut oikeutta astua toimeen, vaan yhä viisi kuukautta vaalien jälkeen edellisten valtiopäivien puhemies johtaa parlamenttia. Hän on myös VMRO DPMNE -puolueesta.

Uudet valitut kansanedustajat kokoontuivat torstaina parlamenttirakennukseen ja pyrkivät aloittamaan valtiopäivät iältään vanhimman edustajan johdolla – kuten läntisissä demokratioissa on tapana. Ohjelmassa oli parlamentin puhemiehen valinta, jonka jälkeen olisi mahdollisesti jopa edetty hallituksen nimeämiseen ja luottamuksen mittaamiseen.

– Istunto keskeytyi, kun huligaanit iskivät parlamenttiin ja kävivät vanhan opposition kimpuun, Sinisalo kommentoi.

Samuli Sinisalo vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta, joka on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa vuodesta 2008 lähtien.

Artikkelia on päivitetty istunnon tapahtumakulun osalta 28.4.2017 klo 14:54.

Tukholman terrori-isku vaati viidennen kuolonuhrin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Tukholman terrori-isku on vaatinut viidennen kuolonuhrin. Noin 60-vuotias nainen on kuollut aamulla sairaalassa, kertoo poliisi kotisivullaan.

Nainen oli saanut iskussa vammoja, joiden vuoksi hän oli sairaalahoidossa Etelä-Ruotsissa.

Isku tapahtui 7. huhtikuuta Tukholman keskustassa, kun kuorma-auto ajoi väkijoukkoon. Teosta on vangittu 39-vuotias uzbekistanilainen mies.

Kiiretta pitää yhä: Arkansas teloitti neljännen vangin

Yhdysvalloissa Arkansasin osavaltio on jälleen pannut toimeen teloituksen. Teloitus on neljäs kahdeksan päivän aikana. Teloitettu oli 38-vuotias vanki.

Arkansasin alkuperäisenä tarkoituksena oli teloittaa kahdeksan vankia 11 päivässä. Neljä vankia on saanut kuitenkin lykkäyksen.
Osavaltio kiirehti teloituksia, koska niissä käytettävän lääkeaineen käyttöaika on umpeutumassa.

STT-AP–AFP, Arkansas

AVAINSANAT

Trump varoitti Pohjois-Koreasta, kiitteli Kiinan presidenttiä

Kuva: Lehtikuva

Pohjois-Korean kanssa saatetaan päätyä suureen konfliktiin, kommentoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uutistoimisto Reutersille antamassaan haastattelussa. Trump sanoo kuitenkin antavansa etusijan diplomaattiselle ratkaisulle. Trump kehuu Kiinan presidentin Xi Jinpingin yrityksiä kriisin ratkaisemiseksi.

YK:n turvallisuusneuvoston on määrä keskustella tänään Pohjois-Korean tilanteesta. Kokoukselta ei kuitenkaan odoteta päätöslauselmia.

Yhdysvallat on vaatinut Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden tiukentamisesta.

Saksaan osittainen huntukielto – oikeisto kieltäisi burkhat julkisilla paikoilla kokonaan

Kuva: Lehtikuva

Saksassa lainsäätäjät ovat hyväksyneet osittaisen kiellon, joka koskee koko kasvot peittäviä burkhia. Myöhään eilen hyväksytty laki kieltää koko kasvot peittävän hunnun käytön työajalla esimerkiksi vaaliviranomaisilta sekä armeijassa ja oikeudessa työskenteleviltä ihmisiltä.

Lakitekstissä sanotaan, että valtiolla on velvollisuus esittää itsensä ideologisesti ja uskonnollisesti neutraalilla tavalla.

Lakia on perusteltu turvallisuussyillä. Saksassa on tehty useita terrori-iskuja, ja esimerkiksi Berliinissä joulumarkkinoille joulukuussa tehdyssä iskussa kuoli 12 ihmistä.

Saksan oikeistopuolueet ovat aiemmin vaatineet burkhan kieltämistä julkisilla paikoilla kokonaan. Viime elokuussa Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere sanoi, että konservatiivipuolue haluaa maahan lain, joka kieltää kasvojen peittävän burkhan käytön muun muassa liikenteessä, virastoissa, kouluissa sekä oikeudessa. Hänen mukaansa maahanmuuttajien integraatio vaatii sen, että Saksan täytyy tehdä selväksi ja kertoa arvoistaan ja rajoistaan suvaitsevaisuudessa muita kulttuureja kohtaan.

Puolestaan joulukuussa liittokansleri Angela Merkel sanoi, ettei koko kasvot peittävää burkhan käyttöä tulisi sallia kouluissa, tuomioistuimissa ja muissa valtion laitoksissa.

Vuodesta 2015 lähtien Saksa on ottanut vastaan yli miljoona siirtolaista ja pakolaista, jotka ovat pääosin muslimimaista.

Muun muassa brittilehti Telegraph kertoi helmikuussa, että eteläisessä Saksassa sijaitseva Baijerin osavaltio kieltää kasvot peittävät hunnun käytön kouluissa, yliopistoissa, hallituksen työpaikoilla ja äänestyspaikoilla.

Myös esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa kasvot peittävien huntujen käyttö on kiellettyä. Viime marraskuussa Hollannissa burkhien käyttö kiellettiin kouluissa, sairaaloissa ja julkisessa liikenteessä.

AVAINSANAT