Lapin hyttysmäärä voi olla tänä kesänä runsas, sillä menneen talven paksu lumikerros on suojannut lammikoissa kehittyviä hyttysentoukkia kuivumiselta. Muutoin Salmela on varovainen tämän kesän hyttysten määrän ennustamisessa eri puolilla Suomea.

Ihmisten omia havaintoja on tullut Luonto-Liiton kevätseurantaan huhtikuulta alkaen enenevissä määrin, yhteensä sadoittain, liiton aktiivi Antti Salovaara kertoo. Määrä voi olla hieman viime vuosia suurempi.

Etelässä on saattanut nähdä kaksisiipisen verenimijän jo maaliskuussa. Tällöin kyse on aikuistalvehtijoista, jotka kuoriutuvat loppukesällä.

Säiden lämmetessä talvehtijanaaraat heräävät ja lentävät etsimään kevään ensimmäistä veriateriaansa. Ravinnotta ne eivät muni, joten kyse on lajille elämästä tai kuolemasta.

Salmela oli itse vapun tienoilla Etelä-Suomessa Sipoonkorvessa ja Someron seudulla keräämässä sulkahyttysiä.

– Silloin hyttystoukat olivat jo aika isokokoisia. Etelässä ollaan noin kuukautta edellä Lapin tilanteeseen nähden.

Etelä-Lapissa Rovaniemellä Salmela on nähnyt aikuistalvehtijoita eli kirsihyttysiä tällä ja viime viikolla.

– Viime viikolla on ollut myös vastakuoriutuneita hyttystoukkia. Toukkavaihe kestää kolmisen viikkoa. Sanoisin, että ennen juhannusta hyttysiä alkaa olla näillä korkeuksilla, Salmela arvioi.

Lapin mennyt talvi oli runsasluminen, mikä näyttää hyvältä hyttysten kannalta – ihmisten ei välttämättä niinkään.

– Jos on ollut vähäluminen talvi, lammikot kuivuvat liian aikaisin. Sääskentoukat eivät kestä kuivumista, Salmela sanoo.

Salmela korostaa, ettei sääskiennusteita kannata lähteä tekemään pelkästään nojatuolista seuraten. Lausuntojen taustalla pitäisi olla suoraan metsästä kerättyä dataa.

Metsässä Salmelaa itseään hyttyset eivät häiritse, vaikkei hän ole syntyjään lappilainen vaan Tampereelta. Salmelan isä on kotoisin Ranualta, ja Salmela itse on ollut “Lapin-hullu” teini-ikäisestä saakka.

2000-luvun alusta lähtien hän on tutkinut kaksisiipisiä hyönteisiä. Nykyisin hän työskentelee unelmatyöpaikassaan Rovaniemellä, Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssina.

Hyttysiltä Salmela itse suojautuu vaatetuksella. Lisäksi voi valita millaisilla paikoilla viettää aikaansa – suojaisella ja lämpimällä mökkipihalla hyttysten seuralta ei voine välttyä.

Suurin osa Suomessa esiintyvistä yli 30 hyttyslajista havittelee ihmisverta. Tyypillisin suomalainen sääski on Ochlerotatus communis, jota esiintyy runsaimmin koko maassa.

Etelässä eri lajeja esiintyy noin puolet enemmän kuin Pohjois-Suomessa, missä lajeja on havaittu noin 16.

– On pari kolme tällaista lajia, jotka ovat vain lintujen ja yksi sammakon veren perään, kaikki muut ovat kiinnostuneita nisäkkäistä, kuten ihmisistä.

Salmela ei suosittele kenellekään, että hyttysiä lähdettäisiin häätämään lammikkoja kuivattamalla tai laittamalla öljyä kalvoksi veden pinnalle. Tällaiset keinot voivat koitua sääskien ohella muidenkin hyönteisten tuhoksi.

– Karkottimia ja pyydyksiä voi halutessaan käyttää, Salmela neuvoo.

Tämäkin on hyvä muistaa: väreistä etenkin sininen, punainen ja musta houkuttelevat hyttystä, kun taas valkoinen ja keltainen kiinnostavat niitä vähiten.

STT–Anna Pesonen-Smith