Lapsensa puukottamisesta epäilty isä on noin 40-vuotias Ranskan kansalainen – Porvoon murhenäytelmä hiljensi Suomen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Itä-Uudenmaan poliisi kertoo, että Porvoossa leikkipuiston puukotuksesta epäilty mies on noin 40-vuotias ja Ranskan kansalainen. Häntä epäillään henkirikoksesta, jonka uhri oli hänen kolmivuotias lapsensa. Juttua tutkitaan tässä vaiheessa murhana.

Miehen epäillään puukottaneen lasta Lyseon leikkipuistossa aamulla. Poliisin mukaan lapsi vietiin paikalta helikopterilla sairaalaan, jossa lapsi kuoli vammoihinsa.

Epäilty otettiin heti kiinni tapahtumapaikalta puistosta. Poliisi kertoo nyt tutkivansa motiivia ja olosuhteita. Miehen kuulustelut aloitetaan huomenna. Silminnäkijöiden kuulustelut on jo aloitettu.

Poliisin partio sai aamukahdeksalta ilmoituksen väkivallanteosta puistossa. Tapahtumat olivat alkaneet viitisen minuuttia aiemmin. Isä oli poliisin mukaan hakenut lapsen luvatta kotoa ja vienyt läheiseen leikkipuistoon. Poliisi kertoo, että sen partio sai voimakeinoin keskeytettyä väkivallanteon. Paikalla oli useita silminnäkijöitä.
STT:n tietojen mukaan silminnäkijöiden joukossa on ilmeisesti ainakin puiston lähellä liikkuneita lukiolaisia tai koululaisia. Poliisi ei ole vahvistanut asiaa.

Kriisiapua Itä-Uudellamaalla saa numeroista 040 517 4194 ja 040 861 1663. Sosiaalipäivystyksen puhelin soi päivällä sen verran, että kriisiapuun avattiin toinenkin numero, kertoi palvelujohtaja Maria Andersson Porvoon kaupungista.

Leikkipuiston luona on päivystänyt seurakuntatyöntekijöitä, ja päivystystä aiotaan jatkaa myös huomenna.

Porvoon Pikkukirkko on avoinna tänään kello 19:ään, ja siellä on saatavissa keskusteluapua suomeksi ja ruotsiksi.
Porvoon kaupunki ja Porvoon suomalainen seurakunta avasivat tänään iltapäivällä myös kriisipisteen seurakuntakotiin osoitteessa Lundinkatu 5. Kriisipiste on avoinna myös huomenna kello 15:stä alkaen.

MTV:n uutisten mukaan pikkulapsen äiti oli hakenut isälle lähestymiskieltoa elokuussa. Asian käsittely on kesken Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Parin avioliitto oli päättynyt MTV:n mukaan maaliskuussa eikä miehellä ole tällä hetkellä vakituista osoitetta Suomessa.

Komisario Jyri Hiltunen ei kommentoinut STT:lle, epäileekö poliisi tapauksen taustalla huoltajuuskiistaa. Poliisi ei myöskään halunnut kertoa lapsen sukupuolta.

Porvoo suruliputtaa tänään kaupungintalolla tapahtuman vuoksi.

”Todella harvinaista.”

Poliisi ei ole kertonut enempää yksityiskohtia Porvoon rikosepäilystä, jonka tutkinta on aivan alussa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kerrotaan, että on hyvin harvinaista, että yksittäinen 1–14-vuotias lapsi joutuu Suomessa henkirikoksen uhriksi.

– Tässä tapauksessa tekotapakin on todella harvinainen, kommentoi instituutista aamulla puukotusepäilyä yliopistotutkija Martti Lehti.

Suomessa joutui esimerkiksi vuosina 2003–16 henkirikoksen uhriksi 78 alle 15-vuotiasta. Heistä puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Instituutin henkirikosseurannan mukaan tapauksista 48:ssa surmaaja oli lapsen äiti ja 24:ssä isä.
Lehti kertoo yleisintä olevan, että äiti surmaa vastasyntyneen lapsensa.

Kun esimerkiksi 1–10-vuotias joutuu henkirikoksen uhriksi, varsin usein on Lehden mukaan kyse perhesurmasta, jossa jompikumpi vanhemmista surmaa perheen kaikki lapset.

Tänä vuonna instituutin tiedossa ei ollut yhtään alle 15-vuotiaaseen kohdistunutta henkirikosta.

Useita järkyttäviä tekoja tällä vuosikymmenellä.

Viime vuosina Suomessa järkyttäneisiin tapauksiin, joissa henkirikoksen uhrina on ollut oma pieni lapsi, kuuluu esimerkiksi kahdeksanvuotiaan helsinkiläistytön murha. Tytön isän ja äitipuolen elinkautiset vankeustuomiot murhasta ja muusta kaltoinkohtelusta jäivät voimaan. Korkein oikeus hylkäsi tuomittujen valituslupahakemukset.
Tyttö murhattiin kotonaan äitienpäivänä 2012. Isä ja äitipuoli sitoivat lapsen niin, että tämä kuoli hitaasti tukehtumalla. Aiemmin tyttöä oli muun muassa lyöty ja pakkosyötetty.

Keväällä 2012 järkytti myös kolmena murhana tutkittu perhesurma Helsingin Bulevardilla. Poliisi löysi kuolleena perheen kodista nelikymppisen äidin sekä 1- ja 3-vuotiaat lapset. Koska tekijäksi epäilty isä oli kuollut, asian käsittely päättyi esitutkintaan.

Oulua ja koko maata järkytti syvästi myös tapaus, jossa nainen tuomittiin hovioikeudessa 13 vuoden vankeuteen viiden vauvansa tappamisesta. Korkein oikeus ei ottanut juttua käsittelyyn. Ruumiit löytyivät vuonna 2014 oululaisen kerrostalon kellarikomerosta.

Rautavaaralla Pohjois-Savossa tapahtui tragedia syksyllä 2014, jolloin surmista epäiltiin perheen äitiä. Nainen sekä hänen 1-, 2- ja 6-vuotiaat lapsensa kuolivat, kun nainen poliisin mukaan ajoi tahallaan linja-auton keulaan.

Päivi Paju, Eeva Nikkilä-Kiipula–STT

Keskustelua aiheesta

Harva suomalainen uskoo omistavansa sähköauton jo 2 vuoden päästä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sähköauton omistamisen uskotaan yleistyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Fortumin kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes joka viides uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden päästä. Sähköauton omistamiseen kahden vuoden päästä uskoo neljä prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmasosaa vastanneista lataisi sähköautoa mieluiten kotona, esimerkiksi omassa autotallissa tai pihalla. Hieman yli puolet vastanneista valitsisi työsuhdeautoksi mieluummin sähköauton kuin polttoaineella kulkevan auton, jos molempien kustannukset olisivat yhtä suuret.

Yli kaksi kolmasosaa vastanneista on kokonaan tai osittain sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää sähköautoja, koska liikennepäästöt ovat liian suuret.

Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä loka-marraskuussa 2017. Kyselyn toteutti Kantar TNS.

AVAINSANAT

Ei näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi, toteaa oikeus

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi. Käräjäoikeus tuomitsi tänään kaksi miestä useiden vuosien vankeuteen tapon yrityksestä. Toinen miehistä puukotti uhria toisen ojentamalla veitsellä ja aiheutti hänelle vakavia vammoja.

Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Oikeuden mukaan miehet nimittelivät uhriaan neekeriksi, mutta uhri itse ei katsonut joutuneensa rikoksen kohteeksi etnisen alkuperänsä perusteella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nyt jo viides ehdokas uudeksi arkkipiispaksi

Kuva: Jari Soini

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen on arkkipiispan vaalin viides ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys.

Auvinen on syntynyt vuonna 1966. Auvinen vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt seurakuntapappina 1988–1994, ja ollut lähetystyössä Sambiassa 2007–2010. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä virkavapaudella Suomen teologisen instituutin pääsihteerin tehtävästä, jossa on ollut vuodesta 2013.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström (1963), teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957) ja Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ovat myös ehdolla arkkipiispan vaaliin.

Vaalin ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.