tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Riski ajautua ongelmiin kasvaa” – Lapsiasiavaltuutettu: Maahanmuuttajalapset sivuutetaan

Tuomas Kurttila vaatii lisää huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään ja väkivaltaan.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan maahanmuuttajataustaisten lasten kokemasta häirinnästä, väkivallasta ja huono-osaisuudesta.

– Maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvoinnissa on Suomessa vakavia puutteita, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Päätöksenteossa näiden lasten asema ei nouse esille.

– Mikäli maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään, väkivaltaan ja huono-osaisuuteen ei puututa, riski syrjäytyä ja ajautua elämässä vaikeuksiin kasvaa, Kurttila pelkää.

Hän esittää hallitukselle työryhmää, joka seuraisi ja arvioisi lasten maahanmuuttoprosessia ja kotoutumista.

– Maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat enemmän tukea palveluista sekä kannustusta niin kodeista kuin koulustakin. Näiden lasten vanhempia on tuettava enemmän kasvatustyössä ja ymmärryksessä lastensa elämästä. Tärkeää on myös tunnistaa, että maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa, Kurttila pohtii.

Riski syrjäytyä ja ajautua elämässä vaikeuksiin kasvaa.

Kouluterveyskysely tuotti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa laajamittaista ja kattavaa tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten (8. ja 9. luokkien oppilaiden) terveydestä ja hyvinvoinnista.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat fyysistä uhkaa yleisemmin kuin muut. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan, että lapselta oli varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, häntä oli uhattu vahingoittaa fyysisesti tai hänen kimppuunsa oli käyty. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 42 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat eniten seksuaalista väkivaltaa, millä tarkoitetaan vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista tai maksun tarjoamista seksistä. Pojista 32 prosenttia ja tytöistä 28 prosenttia oli joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut. Huumekokeilut olivat yleisimpiä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 37 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus laittomia huumeita. Valtaväestön pojista 9 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus huumeita.

Humalajuominen on yleisintä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 31 prosenttia joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava osuus muista pojista oli 11–15 prosenttia.

Supon Pelttari Ylelle: Palautuskeskuksista olisi todennäköisesti hyötyä

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Suojelupoliisin tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. elokuuta 2017. Suojelupoliisi järjesti tiedotustilaisuuden terrorismiuhasta Turun tapahtumiin liittyen. Turussa puukotettiin useita ihmisiä perjantaina 18. elokuuta.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kokoamisesta palautuskeskuksiin olisi todennäköisesti hyötyä. Pelttari kommentoi asiaa aamulla Ylen aamu-tv:lle.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halunnut eilen ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan keskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) katsoi, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

SDP:n presidenttikampanjan loppusuora: ”Niinistö on kokoomuslainen ehdokas ja omaa erilaiset arvot”

Kuva: Tommi Matinlassi
Tuula Haatainen (vas.), Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta kampanjoivat SDP:n presidenttiehdokkuudesta.

SDP:n presidenttiehdokasehdokkaat vierailivat Koivukylän Sosialidemokraattien sekä Korson ja Rekolan Työväenyhdistysten järjestämässä illanvietossa Helsingin Honkaluodossa. Tunnin verran kestäneen paneelin aikana ehdokkaat kertoivat mielipiteitänsä erilaisiin poliittisiin kysymyksiin.

Esille nousi myös istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puheeksi nousi muun muassa se, kun kampanjan aikana on kerrottu SDP:n ehdokkaiden antaneen kritiikkiä istuvalle presidentille.

– Niinistö on Kokoomuksesta ja me olemme demareita, niin eihän se yllätä, että on erilaiset arvot hänen kanssaan, presidenttiehdokas Sirpa Paatero totesi.

Samoilla linjoilla Paateron kanssa olivat myös hänen kilpakumppaninsa Maarit Feldt-Ranta sekä Tuula Haatainen, jotka molemmat puhuivat Niinistön ja Sosialidemokraattisten ehdokkaiden arvojen eroavaisuuksista.

– Sauli on hyvä presidentti, mutta moni on oppinut tuntemaan hänet kokoomuslaisena ja Kokoomuksen puheenjohtajana. On selvää, että hänellä on eri arvot, Feldt-Ranta puhui.

Haatainen epäili Niinistön arvoja kestävän kehityksen suhteen  muistuttaen istuvan presidentin osallistumattomuudesta Rion kestävän kehityksen kokoukseen vuonna 2012.

– Niinistö ei mennyt Rion kokoukseen, mutta meistä jokainen olisi varmasti sinne mennyt, Haatainen arveli muiden ehdokkaiden nyökytellessä vieressä.

Vaikka istuva presidentti on antanut kuvaa siitä, että olisi työväen presidentti ja hän olisi myös huonompiosaisten asialla, niin SDP:n presidenttiehdokkaiden mielestä sen osoittaminen on jäänyt hyvin vajavaiseksi.

– Niinistö ei toteuta tehtävää niin, että se yhdistäisi kansakuntaa, Paatero torui.

– En ole kuullut Niinistön jakavan hallitukselle neuvoja syrjäytymisten auttamiseksi kuten hän niitä jakoi talouden suhteen.

Haatainen on samoilla linjoilla Paateron kanssa siitä, että Niinistö ei ole toteuttanut sellaista politiikkaa, jossa oltaisiin inhimillisiä toisille ja otettaisiin myös toiset ihmiset huomioon.

– Hyväksyykö Niinistö tämän hallituksen kurjistamispolitiikan, Haatainen kysyi.

Feldt-Ranta kiteytti paneelissa hyvin sen, millainen pitäisi presidentin olla.

– Presidentin pitää asettua heikomman puolelle, Feldt-Ranta ilmoitti.

SDP:n jäsenäänestys presidenttiehdokkaasta on parasta aikaa meneillään. Voittaja on selvillä 2. syyskuuta, jolloin pidetään Jyväskylässä SDP:n ylimääräinen puoluevaltuuston kokous.

Kaikki kameratolpat räpsähtivät tänään päälle – poliisi aloittaa 24 tunnin nopeusvalvontamaratonin

Kuva: Thinkstock
Kaikissa kameratolpissa räpsähtää nyt kamera.

Poliisi aloitti tänään aamukuudelta 24 tunnin mittaisen ylinopeusvalvonnan koko maassa. Nopeusvalvonta kestää aamukuudesta huomiseen aamukuuteen.

Poliisihallituksen mukaan poliisin liikenneturvallisuuskeskus asettaa nopeusvalvonnan ajaksi päälle kaikki käytössä olevat automaattivalvontakamerat. Valvontaa tehdään siis noin 120 kameralla. Lisäksi kaikki 24 valvonta-autoa ovat liikkeellä.

Poliisihallituksen mukaan valvontaa kohdennetaan alueille, missä on sattunut onnettomuuksia ja ajettu runsaasti ylinopeutta. Valvontapaikkoja ovat esimerkiksi koulujen alkamisen aikaan oppilaitosten ja päiväkotien lähistöt.

Sopupelit ovat edelleen osa suomalaista jalkapalloa – pelaajat saavat runsaasti vilppitarjouksia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomalaisessa jalkapallossa muhii yhä epäilyjä tulos- ja ottelumanipulaatioista.

– Olen ollut tämän vuoden aikana selvittämässä muutamia tapauksia jalkapallossa ja muussa urheilussa. Joistakin tapauksista tullee kurinpitopäätöksiä, jotka vahvistavat manipuloinnin tai sen yrityksen todelliseksi, paljastaa tutkintapäällikkö Jouko Ikonen Suomen urheilun eettisestä keskuksesta (SUEK).

Aiemmin keskusrikospoliisissa työskennellyt Ikonen ei voi avata kyseisiä tapauksia tarkemmin, sillä selvitystyöt ovat edelleen kesken.

Ottelumanipulaatiot ovat urheilussa maailmanlaajuinen ilmiö, joka on osunut myös Suomeen.

Viime vuosien tunnetuin tapaus on singaporelainen vetojen välittäjä Wilson Raj Perumal, joka sai Lapin käräjäoikeudelta 2011 kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen. Perumal oli järjestellyt Suomessa otteluiden tuloksia.

– Ottelumanipulaatiot ovat olemassa oleva asia, jota ei voi eikä kannata kieltää. En kuitenkaan sanoisi, että se on täällä ylitsepääsemättömän iso ongelma, Ikonen sanoo.

Manipulaatiopuhe liittyy usein jalkapalloon, mutta maailmalla on tullut vilppitapauksia ilmi myös useissa muissa lajeissa.

Tuore esimerkki on jääkiekosta, kun ainakin kahta ukrainalaispelaajaa epäillään tulosmanipulaatioyrityksestä MM-kisojen 1. divisioonan ottelussa keväällä.

Seurajohdon vastuu on kova.

Ikosen mukaan kotimaisille seuroille tulee paljon epämääräisiä pelaajatarjouksia.

– Seurajohdon vastuu on kova siinä, ettei suostuta järjestelyihin, joissa täysin tuntematon agentti hoitaa ilmaiseksi liian ”hyviä” pelaajia. Seurojen pitäisi osata ajatella, että asiat, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, monesti eivät ole totta.

Myös pelaajia lähestytään vilppimielessä säännöllisesti. Todisteina yrityksistä on muun muassa urheilijoiden tekemiä ilmoituksia ja heidän ottamiaan kuvakaappauksia.

– Pelaajiin otetaan sosiaalisessa mediassa jatkuvasti yhteyttä. Asiaa ei välttämättä edes peitellä, vaan kysytään suoraan, haluaako tehdä palveluksen, haluaako manipuloida ottelua rahaa vastaan. Sitä on mahdotonta sanoa, kuinka moni ehdotuksiin suostuu.

Vihjeitä mahdollisista vilppipeleistä tai -kilpailuista tulee vuosittain muutamasta muutamaan kymmeneen.

Ikosen mukaan vihjeitä mahdollisista vilppipeleistä tai -kilpailuista tulee vuosittain muutamasta muutamaan kymmeneen. Kaikkien vihjeiden taustalta ei toki lopulta löydy mitään epäilyttävää.

Heinäkuussa AC Oulun ja OPS:n välinen miesten Ykkösen ottelu keskeytettiin perättömäksi osoittautuneen pommiuhkauksen takia. Keskusteluissa esille on noussut myös vedonlyöntivilpin mahdollisuus.

– Todennäköisesti tutkinnassa on voinut olla pohdittavana monia vaihtoehtoja: häirikkösoitto, terrorismiin liittyvä soitto, vedonlyöntiin liittyvä tai jokin muu. Toivottavasti nämä asiat selviävät aikanaan, Ikonen sanoo viitaten poliisitutkintaan.

Julkisessa keskustelussa on toisinaan nostettu esille näkemys siitä, ettei Suomen nykyinen lainsäädäntö tarjoa tarpeeksi eväitä ottelumanipulaatiotaistelussa.

– Olen itsekin sanonut, että pitäisi olla urheilupetokseen liittyvä oma laki. Toisaalta tapauksia on ollut sen verran vähän, ettei vakiintunutta oikeuskäytäntöä ole olemassa.

Ikosen mukaan nykylainsäädäntö saattaa lyödä kasvoille etenkin silloin, kun manipulaatio liittyy laajaan kansainväliseen rikollisuuteen.

– Rovaniemen tapaus (Perumal) käsiteltiin lahjuksen ottamisena ja antamisena elinkeinotoiminnassa. Fakta on, ettei sitä lakia ole aikanaan säädetty tällaisia tapauksia silmällä pitäen.

”Ilo” – Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja esittelee Niinistön kannattajakorttia Twitterissä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Suvi-Anne Siimes.

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoo Twitterissä allekirjoittaneensa Sauli Niinistön kannattajakortin. Niinistön kampanjan on kerättävä 20 000 paperista kannattajakorttia valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi asettamista varten.

Vasemmistoliiton ehdokas presidenttikisaan on europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Siimes esittelee Niinistön kannattajakorttia Twitterissä aihetunnisteella #ilo.

– Äitini luona allekirjoitin! Hän kuuluu porukkaan, joka kortteja kerää. Oli mukavaa ja hienoa hoitaa asia nimenomaan näin! hän vastaa Niinistön kampanjan Twitter-tililtä lähetettyyn tervetulotoivotukseen.

 

Keskustelua aiheesta