”Riski ajautua ongelmiin kasvaa” – Lapsiasiavaltuutettu: Maahanmuuttajalapset sivuutetaan

Tuomas Kurttila vaatii lisää huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään ja väkivaltaan.
Tuomas Kurttila vaatii lisää huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään ja väkivaltaan.
Tuomas Kurttila vaatii lisää huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään ja väkivaltaan.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan maahanmuuttajataustaisten lasten kokemasta häirinnästä, väkivallasta ja huono-osaisuudesta.

– Maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvoinnissa on Suomessa vakavia puutteita, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Päätöksenteossa näiden lasten asema ei nouse esille.

– Mikäli maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään, väkivaltaan ja huono-osaisuuteen ei puututa, riski syrjäytyä ja ajautua elämässä vaikeuksiin kasvaa, Kurttila pelkää.

Hän esittää hallitukselle työryhmää, joka seuraisi ja arvioisi lasten maahanmuuttoprosessia ja kotoutumista.

– Maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat enemmän tukea palveluista sekä kannustusta niin kodeista kuin koulustakin. Näiden lasten vanhempia on tuettava enemmän kasvatustyössä ja ymmärryksessä lastensa elämästä. Tärkeää on myös tunnistaa, että maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa, Kurttila pohtii.

Riski syrjäytyä ja ajautua elämässä vaikeuksiin kasvaa.

Kouluterveyskysely tuotti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa laajamittaista ja kattavaa tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten (8. ja 9. luokkien oppilaiden) terveydestä ja hyvinvoinnista.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat fyysistä uhkaa yleisemmin kuin muut. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan, että lapselta oli varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, häntä oli uhattu vahingoittaa fyysisesti tai hänen kimppuunsa oli käyty. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 42 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat eniten seksuaalista väkivaltaa, millä tarkoitetaan vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista tai maksun tarjoamista seksistä. Pojista 32 prosenttia ja tytöistä 28 prosenttia oli joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut. Huumekokeilut olivat yleisimpiä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 37 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus laittomia huumeita. Valtaväestön pojista 9 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus huumeita.

Humalajuominen on yleisintä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 31 prosenttia joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava osuus muista pojista oli 11–15 prosenttia.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat