Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Lapsiasiavaltuutettu perää isoja muutoksia lastensuojelulakiin: ”Ei kannata enää hioa ja hinkata” – hallitus ilmoitti laajasta uudistuksesta

LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen (keskellä) sekä lasten ja STM:stä nuorten yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta Helsingissä tänään.

Suomessa on pyritty lainsäädännöllä vähentämään sijaishuollon tarvetta ja antamaan lapsille ja perheille ennakoivaa tukea. Siitä huolimatta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lapset ovat Suomessa ohjautuneet viimesijaisen tuen muodon eli lastensuojelun sijaishuollon asiakkaiksi lisääntyvässä määrin 1990-luvun alusta lähtien. Lastensuojelun äärimmäiset toimet kohdistuvat tällä hetkellä hyvin vahvasti nimenomaan teini-ikäisiin lapsiin.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Lastensuojelun tilanne Suomessa on heikko.

– Professori Heikki Hiilamo totesi lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa, että Suomesta on vaikeaa löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä kauan talousmoista ja nousukausista, globalisaatiosta ja digitalisaatiosta, tutkimuksesta ja kehittämistyöstä huolimatta, Pekkarinen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen.

Näin ollen hallitus ei enää tällä kaudella tee nykyiseen lastensuojelulakiin suunniteltuja muutoksia kuten lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistusta.

Kokonaisuudistuksen tavoitteeksi nimetään turvata lasten oikeus tasapainoinen kehitys ja erityinen suojelu. Palvelujen kokonaisuudesta halutaan nykyistä selkeämpi ja vaikuttavampi.

Nykyinen lastensuojelulaki on säädetty vuonna 2007, ja siihen on tämän jälkeen tehty useita muutoksia.

Uudistustyö koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa selkeytetään lastensuojelun visio ja luodaan uudistuksen suuntaviivat, jotka valmistuvat helmikuussa 2023, sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa avataan.

Tähän vaiheeseen kuuluvat lisäksi eri uudistusvaihtoehtojen vaikutusten ennakkoarviointi, lainsäädännön oikeudellinen analyysi ja kansainvälinen vertailu. Myös nykyinen lainsäädäntö, siihen tehdyt muutokset sekä niiden vaikutukset analysoidaan. Syksyllä 2022 valmisteluun osallistetaan sidosryhmiä ja valmistelijoiden tueksi kootaan asiantuntijaverkosto.

Konkreettiset lainsäädännön uudistukset tehdään vuodesta 2023 alkaen ja se valmistuu siis vasta tulevalla hallituskaudella.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén sanoi tiedotustilaisuudessa, että kentältä tuleva palaute kertoo nykyisen lastensuojelulain vaikeaselkoisuudesta, pirstaleisuudesta ja jatkuvasti tehtävistä osittaisista muutoksista.

Lastensuojelulakiin tehdyt pistemäiset muutokset hämärtävät Lindénin mukaan kokonaiskuvaa ja sitä mitä lastensuojelulla tavoitellaan.

Lastensuojelun tarve on suuri.

– Vuonna 2020 lastensuojeluilmoituksen kohteena oli 8 prosenttia väestön 0-17-vuotiaista, lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 4 prosenttia väestön 0-20-vuotiaista, kodin ulkopuolelle oli sijoitettu kaikkiaan lähes 20 000 lasta ja nuorta, 1,6% väestön 0-20-vuotiaista, Lindén toi lukuja pöytään.

Lindénin näkee lastensuojelulain kokonaisuudistuksen osuvaan sopivaan aikaan: Tämän hallituksen aikana on julkaistu kansallinen lapsistrategia, jonka keskeisiin linjauksiin kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet ja ensi vuoden alusta sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, jolloin sote-palveluita integroidaan. Myös perusterveydenhuollon hoitotakuu on paraikaa eduskunnan käsittelyssä.

”Oikeusasiamies on toistuvasti nostanut lastensuojelun kriisin yhdeksi kymmenestä Suomen perus- ja ihmisoikeusongelmasta.”

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarisen mukaan lastensuojelun tarve on kasvanut esimerkiksi peruspalvelujen rapautumisen vuoksi. Se on lisännyt ruuhkaa erityispalveluihin ruuhkaa ja myös palvelujen puutetta. Lapsiperheköyhyys on esimerkiksi ollut pysyvä ilmiö lamasta lähtien. Perheissä on monia elämänhallinnan vaikeuksia ja vanhempien on vaikea saada apua kasvatukseen.

Lastensuojeluun heijastuu myös polarisaation kärjistyminen. On perheitä, jotka voivat erittäin hyvin, jolloin niiden perheiden pahoinvointi vain korostuu, jossa asiat eivät ole hyvin. On myös kasvavaa syrjäytymistä, jossa perheet jäävät ylisukupolvisesti työmarkkinoiden ja opetuksen ulkopuolelle. Vaatimukset lasten koulutukselle ovat myös lisääntyneet.

Pekkarinen totesi myös, että julkista sektoria kurittaa kova tehokkuuden vaatimus. Siellä seurataan jatkuvasti toiminnan taloudellista tehokkuutta.

Lastensuojelun Pekkarinen nimesi ”lapsen oikeuksien kipupisteeksi”.

– Eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti nostanut lastensuojelun kriisin yhdeksi kymmenestä Suomen perus- ja ihmisoikeusongelmasta.

Vaativaa lastensuojelutyötä ei myöskään arvosteta tarpeeksi.

– Meillä on liian vähäiset, vaihtuvat, yksinäiset ja vähän arvostetut työntekijät lastensuojelussa, ei vain sosiaalityöntekijät vaan myöskin esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa työskentelevät sosiaaliohjaajat. Päihde- ja terveyspalveluja, erityisesti mielenterveyspalveluja on vaikea saada. Valvontaa ei ole riittävästi ja palvelujen ulkoistukset vaikeuttavat sitä. Sijoitettuja lapsia siirretään paljon paikasta toiseen ja heille ei löydy sopivia sijaishoitopaikkoja.

Pekkarisen mukaan lapsi-, perhe- ja nuorisopalvelujen kenttää on välttämätöntä katsoa ja uudistaa kokonaisuutena unohtamatta sivistyspalveluja. Lastensuojelun suhde moniin palveluihin, joita on viime aikoina uudistettu, on arvioitava. Esimerkiksi oppivelvollisuus on pidentynyt.

– Samalla lastensuojelun tehtävää ja paikkaa palvelujärjestelmässä tulisi määritellä uudelleen. Se ei voi vastata kaikkien lasten muuntuviin tarpeisiin. Myös lastensuojelun päätöksentekojärjestelmä edellyttää kriittistä tarkastelua. Uudistuksen tavoitteena tulee olla kansalaisten ja erityisesti lasten oikeusturvan parantaminen ja lastensuojelun ennakoitavuuden, avoimuuden ja vaikuttavuuden lisääminen.

Pekkarinen penääkin radikaaleja muutoksia lastensuojelun tehtävään, nykyiseen lastensuojelulakiin ja palvelujärjestelmään.

– Ei kannata enää hioa ja hinkata, vaan tehdä jotakin kokonaan uutta.

– Meidän tulee painottaa kustannuksia lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja tukeviin toimiin, jolloin lastensuojelu voi keskittyä ydintehtäväänsä eli lasten ja nuorten viimesijaiseen suojeluun, hän summasi.

”Lastensuojelu ei yksin pysty kantamaan sitä vastuuta.”

Lasten ja nuorten yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom STM:stä sanoi, että siihen miten pitkäkestoinen ja laaja muutos lastensuojelulakiin tulee, määräytyy valmistelutyön vision pohjalta tehtävistä poliittisista linjauksista seuraavaan hallitusohjelmaan. Työn tukena ovat muun muassa kansallisen lapsistrategian linjaukset.

– Tavoitteena on saada seuraavaan hallitusohjelmaan selkeä kirjaus kokonaisuudistuksesta ja resursseista, joita tämä tulee vaatimaan.

Tällä hetkellä varhaisen vaiheen tuella, mikä on nykyisen lain tavoite, ei pystytä estämään sijaishuollon tarvetta.

– Sen takia lastensuojelun vaikuttavuuden parantamiseksi tulee kehittää koko lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujärjestelmää. Lastensuojelu ei yksin pysty kantamaan sitä vastuuta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE