Asteittain eteneminen tarkoittaa sitä, että arviointi vaatii myös valmistelijoiden kouluttamista. Asteittaisuus ei kuitenkaan saa kestää vuosia. Talousarvion laadinnassa, lasten ja nuorten palveluissa sekä asemakaavoissa vaikutusten arviointi on otettava aidosti käyttöön..

Prosessi on ollut hidas koko maassa, vaikka asia on huomioitu hallitusohjelmissakin. Lisäksi se sisältyy Suomessa vuonna 1991 voimaan tulleeseen YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on laajasti ratifioitu sopimus, jossa asetetaan valtiolle vastuu lasten ihmisoikeuksista. Sopimuksen kolmas artikla velvoittaa huomioimaan lapsen edun.

On oleellista, että kaupunginvaltuutettu ja lautakunnan jäsen tietää, mikä vaikutus tehdyllä päätöksellä on lapsiin; on kyse arvovalinnoista. Millainen vaikutus päätöksillä on lasten hyvinvointiin? Kenelle tätä kaupunkia kehitämme, millaisen tulevaisuuden haluamme lapsillemme?

Tampereella on viime viikkoina keskusteltu paljon lapsiin liittyvistä asioista: palveluverkosta, koulupoluista ja yksityisestä päivähoidosta. Palveluverkkoasiakirjoissa ja asukastilaisuuksissa ei lapsivaikutusten arviointi ole tullut esille.

On ymmärrettävää, että sisäilmaongelmista kärsiviä yksiköitä suljetaan. Monen koulun ja päiväkodin sulkemispäätös on venynyt liian pitkälle. Kuinka monta lasta on altistunut huonon sisäilman takia? Millainen lasku yhteiskuntaa odottaa?

Tampereella on korjausvelkaa riittävästi. On turhaa tehdä väliaikaisia ilmastointiremontteja. Jos tilannetta ei saada pysyvästi paremmaksi, on kyse vain tekohengityksestä. Investoinnit tulee priorisoida. Listalle kuuluvat ensimmäisenä päiväkodit, koulut ja ikäihmisten tilat. Rahaa kaupungilla on, kyse on siitä, mihin eurot laitetaan.

Palveluverkkokeskustelussa olen hämmästellyt perusteluja, kustannustehokkuutta ja epätarkoituksenmukaisuutta. Tekstit ovat ristiriitaisia. Minusta ei ole kustannustehokasta taloudenpitoa, jos esimerkiksi noin miljoonalla eurolla kunnostettu Viinikan päiväkoti on suljettavien listalla jo parin vuoden päästä remontista.

Kaupungissa ei ole varaa sulkea yhtäkään päiväkotia, jossa on hyvä sisäilma. Erikoista on myös ajattelu, että vain suuri on kaunista. Mikä tekee hyvin toimivista, erinomaisesti palvelevista ja hyvällä paikalla sijaitsevista Koulukadun ja Viinikan päiväkodeista epätarkoituksenmukaisia? Lapsivaikutusten arviointi on tekemättä. Siksikö, että silloin todettaisiin, ettei lasten edun mukaista ole sulkea kyseisiä päiväkoteja.

Entä yksityisen päiväkodin sulkeminen?

Onneksi meillä on lait ja asetukset, jotka on laadittu takaamaan tietty laatutaso päiväkodeissa. Ei todellakaan ole sama, kuka lastasi kasvattaa.
Kuka on valmis ottamaan vastuun pienistä lapsista; ei ole helppoa olla varhaiskasvatuksen ammattilainen haasteiden ja vaatimusten lisääntyessä. On siis aivan oikein aluehallintoviranomaisilta sulkea yksikkö, jossa ei noudateta ohjeistuksia. Lait ja asetukset on laadittu lasten parhaaksi ja heidän eteensä tehtävän työn laadun varmistamiseksi.

Tampereellakin on halu lisätä yksityistä palvelutuotantoa, ihan kuin julkinen olisi huonoa ja kallista. Kaupungilla on kuitenkin vastuu valvoa ja ohjata yksityistäkin puolta.

Päiväkodin perustaminen ei edellytä alan koulutusta. Tässä piilee suuri haaste. Kun kouluakaan ei saa noin vaan perustaa, miksi siis päiväkodin?
Yksityisen tuotannon lisääntyessä varhaiskasvatus- ja sotepalveluissa, ei valvontaan ja ohjaukseen ole lisätty henkilökuntaa. Kaupungin on varmistettava, että yksityiseltä puolelta hankittavat palvelut ovat samaa tasoa kuin kunnallisella.

Ks. Tampereen kaupunki/toimielimet/kaupunginvaltuusto/Kokous 12.9.2016