Turva – Hymy

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatorella on yksi tärkeä viesti vanhemmille, ja hän kehottaa toimimaan sen mallina: ”Tavallisuus on taivaallista”

Kuva: Jari Soini
– Ihminen tarvitsee taakankantajia, oli se millainen taakka tahansa, sanoo lastenpsykiatri Raisa Cacciatore.

Vuosina 1990-2007 Raisa Cacciatore piti Auroran sairaalan ja HYKS:n nuorisopoliklinikalla erikoislääkärin seksuaaliterveysvastaanottoa erityisnuorille. Hän huomasi seksuaalisuuden kattavan koko kehon, minäkuvan ja tunteet.

– Kun tuet nuorta yhdessä asiassa, se heijastuu hänen kaikkiin elämänalueisiinsa.

Itsetunto kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana. Mielen työkalut ovat yhä enemmän tarpeen informaatioon perustuvassa yhteiskunnassa.

– Tavallisuus on taivaallista. Sitä sanomaa pitäisi tuoda lapsille ja nuorille, sekä olla myös itse ylpeästi mallina. Suorituspaineet, riittämättömyyden ja huonommuuden kokemukset kasvavat, jos jäämme kaupallisen informaation varaan.

Nuoret vertaavat itseään tähän ”yleiseen käsitykseen normaalista”, mitä myös sosiaalinen media ruokkii.

On luonnollista, että nuoren riskiarviointikyky on heikko.

Cacciatore iloitsee, miten Väestöliiton ponnistelujen jälkeen seksuaalikasvatus on mukana varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Myös Euroopan lapsiasiavaltuutetut ovat nostaneet asian tänä vuonna esiin. Jos Cacciatoren unelma täyttyisi, niin lapset kuin nuoret osaisivat toimia pelottavassa tilanteessa sanomalla ei, poistumalla ja kertomalla aikuiselle.

– Jos estämme yhdenkin lapsen tai nuoren seksuaalisen hyväksikäyttötapauksen, kaikki tämä työ on ollut sen väärti.

Cacciatore muistuttaa, ettei järki tule lapselle tai nuorelle itsestään. Hän haluaa olla eteenpäinviemässä lapsuuden ja nuoruuden kunnioittamista. On hyvä nähdä monia erilaisia tapoja elää ja toimia.

– On luonnollista, että nuoren riskiarviointikyky on heikko.

Vahinkoja kuitenkin sattuu ja niistä selviää. Parhaiten Cacciatoren mukaan onnistuu, jos osaa sivuuttaa tapahtuneen vähällä, oppii mitä voi, eikä anna tuskittelulle painoarvoa. Kun vastassa on erityisen vaativa tapaus, Cacciatore virittäytyy ja terästäytyy kuuntelemaan. Hän miettii, miten voisi saada kaiken tietotaidon, resurssit ja empatian liikkeelle nuoren avuksi.

– Kovin satutettu nuori ei luota aikuisiin eikä halua turvautua heihin. Silloin olemme vakavilla vesillä. Siihen pisteeseen ei saisi ketään päästää.

Jopa palveluissa annetaan asiakkaan ymmärtää, että pitäisi selvitä yksin.

Cacciatoren kokemuksen mukaan aina kannattaa yrittää. Ei voi tietää, milloin nuori saattaakin ottaa puheesta kopin.

– Lapsia ja nuoria hoitaessani olen nähnyt sen huikean kapasiteetin, mikä heillä on vahvistua joskus ihan lyhyestäkin, oikea-aikaisesta tuesta.

Nykyiset poliittiset toimet näyttävät Cacciatoresta lähinnä tekohengitykseltä. Nopea lapsen ja nuoren arjessa toimiva apu olisi tarpeen. Yhteiskunnan on kannettava vastuunsa. On rakennettava myös mielenterveydeltään tervettä kansakuntaa.

Syrjäytyminen on Cacciatoren mukaan usein syöksykierre, jolloin asiat ovat kasautuneet. Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet.

– Jopa palveluissa annetaan asiakkaan ymmärtää, että pitäisi selvitä yksin, ilman tukea. Ihminen tarvitsee taakankantajia, oli se millainen taakka tahansa.

Lue koko laaja Raisa Cacciatoren haastattelu torstaina 2. marraskuuta ilmestyvästä Demokraatin viikkolehdestä.

Keskustelua aiheesta

Lapsiasiavaltuutettu: ”Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole saaneet vuoteen yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä”

Kuva: Jari Soini
Lapsiasiavaltutettu Tuomas Kurttila.

Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli vuonna 2017 yhteensä 779 yhteydenottoa asioissa, joissa kansalaiset halusivat välittää lapsiasiavaltuutetulle kokemuksia ja kysymyksiä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyen.

Eniten yhteydenottoja lapsiasiavaltuutettu sai lastensuojelusta (189), perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta (109) sekä lasten elatusta, huoltoa ja tapaamisoikeuksia koskien (102). Yhteydenotoissa näkyy ihmisten voimattomuus, mikäli hallinto ei perustele päätöksiä selkokielellä tai ei ylipäänsä perustele päätöksiään ymmärrettävästi lapsen etuun perustuen.

Lastensuojelussa näkyy, että sosiaalityöntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kuunnella ja tavata lasta sekä ymmärtää lapsen tarpeita. Koulujen osalta yhteydenotot koskivat erityisesti sisäilmaongelmia.

Tämän ohella esille nousivat koulukiusaamista, koulukyytejä ja erityisen tuen palveluihin liittyvät yhteydenotot.

Yhteydenottajat vanhempien vaikeissa erotilanteissa ja esimerkiksi lapsen tapaamisten järjestämisessä tulivat usein lapsen lähisukulaisilta, kuten isovanhemmilta.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lasten oikeusturvaa on parannettava. Huojuntaa näkyy jopa lapsen oikeuksissa, jotka on kirjattu perustuslakiin, kuten perusopetuksen maksuttomuus.

– Suomen on vahvistettava oikeusvaltion toimivuutta. Kansalaisten on pystyttävä luottamaan hallintoon. Hallinnon on kunnioitettava tinkimättä perus- ja ihmisoikeuksia sekä esimerkiksi vastattava kansalaiselle ymmärrettävästi ja ilman tarpeettomia viivytyksiä, Kurttila sanoo.

Eniten yhteydenottoja lapsiasiavaltuutettu sai lastensuojelusta.

– Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole saaneet vuoteen yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä. Valitus- ja kantelukanavat, joiden päätöksillä ei ole todellista ja nopeaa vaikutusta, jäävät papereiksi papereiden joukkoon.

Kurttila kertoo saaneensa vuonna 2017 suurimman määrän yhteydenottoja lastensuojelusta, jonka monet ongelmat vaativat valtiolta pikaisia korjaustoimia, ei loputtomia selvitysryhmiä vailla konkreettisia toimia.

–  Samaan aikaan kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa tahoista, joilla on virkavelvollisuus olla apuna ja tukena. Esimerkiksi lastensuojelussa sosiaaliasiamiehet, joiden tehtävänä on neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muun muassa muistutuksen tekemisessä, jäävät ihmisille usein vieraiksi, lapsiasiavaltuutettu Kurttila toteaa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto antaa kansalaisten yhteydenotoissa yleisen tason neuvontaa ja ohjausta sekä siirtää tarvittaessa asian käsittelyn oikeaan viranomaiseen. Lapsiasiavaltuutetulle ei ole toimivaltaa yksittäisen lapsen asiassa.

Yhteydenottoja hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun lakisääteisessä lapsen oikeuksien arviointi- ja edistämistyössä.

Kela pyytää tarkistamaan äitiyspakkauksen kahden bodyn nepparit

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kelan viime vuoden äitiyspakkaus näyttää tältä. Sen sisältä löytyvien kahden bodyn nepparit on syytä tarkistaa.

Vuoden 2017 äitiyspakkauksessa on kaksi bodya, joiden nepparit saattavat irrota. Kela pyytää kaikkia äitiyspakkauksen saaneita tarkistamaan harmaa-valkoraidallisen bodyn ja aakkosbodyn nepparikiinnityksen.
Tarkistus pitää tehdä sen jälkeen, kun bodyt on pesty ensimmäisen kerran. Jos nepparit irtoavat, tuote pitää poistaa heti käytöstä. Pienet irtoavat osat voivat aiheuttaa lapsille tukehtumisvaaran.

Kelan mukaan korvaavan tuotteen saa olemalla yhteydessä Logistikas Hankinta Oy:hyn.

Kela on saanut reklamaatioita kahdesta viime vuoden äitiyspakkauksessa olevasta bodysta. Paksun sauman vuoksi bodyjen nepparit eivät ole kiinnittyneet kankaaseen riittävän tiukasti, minkä vuoksi ne saattavat irrota.
Kela jakaa vuosittain noin 35 000 äitiyspakkausta.

(STT)

Keskustelua aiheesta

Tykkylumesta päästiin – seuraavaksi kuura katkoo sähköt tuhansilta

Kuva: lehtikuva / ritva siltalahti
Kuura on kaunista, mutta tuhioisaa. Talvinen näkymä Vantaanjoen Mustakoskelle Vantaalla 11. tammikuuta 2018.

Säässä voi tapahtua iso muutos tällä viikolla, sillä keskiviikon ja torstain välillä lämpötila voi muuttua yli 20 asteella, kertoo Ilmatieteen laitos.

Päivystävän meteorologin Niko Tollmanin mukaan sää alkaa lauhtua hiljalleen keskiviikkoaamusta lähtien.

– Huomenna on todennäköisesti vielä kylmiä lämpötiloja, ehkä 15–20 asteen pakkasia maan etelä- ja keskiosissa.

Sitten sää alkaa lauhtua siten, että torstaina on varmaan korkeimmillaan neljää tai viittä plusastetta, Tollman kertoo.
Sää jatkuu etelässä lauhana loppuviikon, mutta maan pohjoisosassa jatkuu talvinen pakkaskeli.

Tollmanin mukaan etelän vesisateet voivat tehdä teistä liukkaat.

Isoimmat lumikuormat vuosikymmeniin

Sääolot aiheuttavat vaikeuksia liikenteen lisäksi myös sähköyhtiöille. Esimerkiksi Kainuun alueella toimiva sähköyhtiö Loiste varoittaa asiakkaitaan mahdollisesta suurhäiriöstä viikon puolivälistä lähtien.

Loisteen käyttöpäällikön Ismo Reinikan mukaan yhtiö varautuu siihen, että jopa 5 000 asiakasta voi jäädä sähköttä. Loisteen mukaan viime lauantaina oli myös suurhäiriötilanne, jonka aikana sähköttä oli 600 asiakasta.
Yhtiö kertoo, että eniten vikoja aiheuttaa nopeasti muodostuva kuura.

– Kuuran paino johtimilla on jo niin raskas, että sähkölinjojen rakenteet pettävät, Loiste tiedottaa.
Reinikka kertoo talven olleen poikkeuksellisen hankala, ja myös muilla sähköyhtiöillä olleen ongelmia.

– Lunta on satanut enemmän kuin aiemmin. Normaalisti joulun ja uudenvuoden maissa käy plussakeli, joka puhdistaa puut, mutta sitä ei ole käynyt tänä talvena. Lumi painaa paljon lankoja sekä puita, jotka taipuvat johtokadun ulkopuolelta ja painuvat lankoihin, Reinikka sanoo STT:lle.

– Meidän verkkoalueemme asukkaat ovat puhuneet, ettei olisi ainakaan 50 vuoteen ollut tällaisia lumikuormia alueella.

Yhtiö on varautunut mittavasti mahdollisiin ongelmiin.

– On varattu urakoitsijaedustajia, metsäkoneita, kaivinkoneita, helikopterivarauksia on tehty ja omaa henkilökuntaa varataan, Reinikka kertoo.

(STT)

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

Tenojoen vesistöstä historiallisen pieni lohisaalis – uusi sääntö leikkasi kalastusmatkailijoiden määrää 70 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tenojoen vesistöstä saatiin historiallisen pieni lohisaalis kalastuskaudella 2017, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Saalis oli vajaat 61 tonnia, ja se jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä.

Luken mukaan saaliin vähäisyyteen vaikuttivat uudet, vuonna 2017 voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat.

Tenojoen Suomen puolen lohisaalis jakautui pääosin paikallisten kalastajien ja kalastusmatkailijoiden kesken. Paikalliset kalastajat saivat lohisaaliista 49 prosenttia ja kalastusmatkailijat 46 prosenttia. Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät saivat puolestaan noin viisi prosenttia.

Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista 73 prosenttia ja kalastusmatkailijat 27 prosenttia.

Suomen puolella paikalliset saivat reilun 16 tonnin ja Norjan puolella 22 tonnin lohisaaliin.

Suomalaiset kalastajat siirtyivät Norjan puolelle.

Tenojoen uusi kalastussääntö leikkasi Suomen puolen kalastusmatkailijoiden määrää noin 70 prosenttia aiemmista vuosista. Kaudella 2017 Tenolla vieraili vajaat 2 500 kalastusmatkailijaa, kun vuotta aiemmin kalastusmatkailijoita oli noin 8 000.

Näin ollen myös Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalis pieneni. Kalastusmatkailijat saivat 14,2 tonnin saaliin kaudella 2017, kun vuotta aiemmin saalis oli vajaat 22 tonnia.

Norjan puolella kalastusmatkailijat saivat kahdeksan tonnin saaliin, mikä tarkoitti kaksin-kolminkertaista kasvua aiemmista vuosista. Syy voimakkaaseen kasvuun oli suomalaisten kalastajien siirtyminen Norjan puolen luvanostajiksi, kun uusi kalastussääntö rajoitti lupien tarjontaa Suomen puolella.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta.

Korjattu otsikosta Terijoki Tenojoeksi.