Fair Transport – Reilujen kuljetusten Eurooppa

Latvala etenee suunnitelman mukaan: ”En aja voitosta”

Kuva: Pertti Knuuttila
latvala-1
Jari-Matti Latvala on selättänyt epävarmuuden ja selittelyn. Hän pysyy suunnitelmassa. Tavoitteena on voittaa maailmanmestaruus, ei vuoden 2016 Montea.

Volkswagenin Jari-Matti Latvala etenee Monte Carlo rallissa suunnitelman mukaan.

– En aja voitosta. Seb (Sebastien Ogier) ja Kris (Kris Meeke) ovat lentämässä omaa taistelua. Vauhti on sellainen, että riskiä on ja voi sattua, jätti Latvala virkkeen ilmaan.

– Olen tyytyväinen neljänteen sijaan nyt, sanoi Latvala ensimmäisen kisapäivän puolivälissä.

Toisen lenkin jälkeen hän kohenteli sijoitustaan ajamalla kiinni saman merkin Andreas Mikkelsenin ja tarrasi kiinni podium-sijoitukseen.

– Suunnitelman mukaan on mentävä. Täytyy tuntea auto hyvin ja pahat paikat, mihin pitää malttaa. Minulla on tähän kisaan selkeä tavoite, siksi on helppoa malttaa, alleviivasi Latvala kypsästi.

Latvala on kilpailua johtavasta Ogierista yli minuutin (1.08,1) jäljessä.

Latvala oli myös selvästi helpottunut myös myöhään torstaina ajetun ek:n rengasrikosta.

– Vähän harmittaa kun meni rengas. Tuuri oli ettei mennyt enempää. Vasen takarengas oli vielä ristikkäinen nasta. Se teki ajamisesta tosi hankalaa, selvitti Latvala vaisua aloitustaan.

– Meillä oli siinä Tonin (Gardemeister) kanssa kommunikaatiokatkos. Tai oikeastaan liukkaan osuuden alkua ei tiedetty ihan tarkkaan. Minun olisi pitänyt soittaa Tonille ja tarkistaa asia, Latvala kertoi.

Gardemeister ja Jakke Honkanen ovat Latvalan jäänuottimiehet, jotka ajavat erikoiskokeet läpi ennen kilpailijoita ja raportoivat muutokset, joita olosuhteissa on nuotituksen jälkeen.

Esapekka Lapin ja Teemu Sunisen kilvanajo kääntyi torstai-illan Sunisen 5,5 sekunnin johdosta Lapin hyväksi 6,7 sekunnilla.

– Huollon jälkeen eka pätkä tultiin kovaa. Vaikea on tulla, kokemusta haetaan eikä ajeta vielä täällä sarjapisteistä. En tiedä, onko se sitten järkevyyttä tulla varman päälle, kertasi Lappi päivän päätteeksi.

– Vaikea on ymmärtää, miten niin kovaa nämä jätkät täällä voi vetää tuollaiseen kuraan, mutaan ja jäätyvään asvalttiin. Joku juttu nyt on, jota en ymmärrä, pyöritteli Skodan asiakasautolla ajava Lappi.

Hän on yleiskilpailun sijalla 19, kun saman luokan autolla ajava Elfyn Evans on sijalla 11. Lappi aloittaa oman MM-sarjan pisteiden jahdin tehtaan Skodalla Ruotsin rallista. Hänen jäänuottiryhmässään ajavat, kokeneet Lasse Lampi ja Pentti Kuukkala.

Kilpailun pisin päivä, 173,96 kilometriä ajetaan lauantaina, jonka jälkeen ralli siirtyy Monacoon, Merialpeille.

Kirja: Kekkonen vaikeni terveysongelmistaan jopa lääkäreilleen

kekkonensepposaves16468

Tänään julkaistu Maarit Tyrkön (nyk. Huovinen) Presidentti ja toimittaja -kirja kertoo uutta tietoa siitä, millaiset olivat viimeiset vuodet sairastava Urho Kekkosen rinnalla.

Tyrkön ja presidentin neurologina toimineen Erkki Kivalon keskusteluun perustuva luku paljastaa muun muassa, että presidentti oli terveysongelmistaan vaitonainen jopa lääkäreilleen.

Kivalon mukaan ikinä ei tiennyt, mitä todella oli tapahtunut, esimerkiksi oliko joku toinen jo tutkinut presidentin tai oliko vaiva hoidettu vai ei.

– Presidentin terveydestä huolehtiminen oli kuin vaikean ristisanatehtävän ratkaisemista. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin hankala homma loppuun asti. Eikä silloin ollut kysymys siitä, että presidentti olisi unohtanut mitä oli tapahtunut.

Kekkonen sairasti hitaasti etenevää verisuonisairautta. Kivalo sanoo kirjassa, ettei presidentti vielä kesän kynnykselläkään vuonna 1981 ollut dementoitunut, vaikka niin on annettu ymmärtää.

Kesän lopussa ollut Islannin matka kuitenkin epäonnistui täysin. Kivalo kuuli, että jo menomatkalla presidentti oli ihmetellyt, mihin oltiin matkalla ja keitä oli mukana. 70-luvulla alkaneet muistamattomuus- ja poissaolokohtaukset johtuivat verisuonisairaudesta.

Islannin matkan jälkeen samana vuonna Kekkonen luopui presidentin virasta, ja seuraavat vuodet häntä hoidettiin Tamminiemessä, jonne kirjan mukaan edes lähimpiä ystäviä ei päästetty tapaamaan häntä.

Kivalon mukaan tämä johtui flunssan takia leimahtaneesta arterioskleroosisesta psykoosista. Se aiheutti muistamattomuutta ja sekavuutta, mikä tuotti Kekkoselle ahdistusta.

Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta vuonna 1986. Matti Kekkonen ilmoitti isänsä kuolinsyyksi verenkiertohäiriön aivorungon alueella.

Varmistuuko 100 miljoonan veroale? – Kiky-neuvottelut jatkuvat

Kuva: Getty Images

Kilpailukykyneuvottelut jatkuvat tänään pankki- ja ICT-alalla. Pankkialan neuvotteluosapuolet tapaavat Etelärannassa Helsingissä kello 18, ja ICT-alalla istutaan neuvottelupöytään puoliltapäivin.

Apteekkialalla saavutettiin eilen kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos. Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välinen neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän.

Jos sekä pankki-, että ICT-alalla päästään tänään sopuun ehdoista, se johtaisi todennäköisesti palkansaajien veroalen kasvamiseen sadalla miljoonalla eurolla. Hallitus on luvannut pienentää veroja tällä summalla, jos kiky-sopimuksen kattavuus on 90 prosenttia. Tällä hetkellä sopimuksen piirissä on noin 87 prosenttia palkansaajista, mikä tuo jo 415 miljoonan veroalen.

Palvelualan työnantajia edustavan Paltan varatoimitusjohtajan Tuomas Aarron mukaan pankkialan merkitys kiky-sopimuksessa on noin 2,5 prosenttia, ICT-alan runsas prosentti ja apteekkialan noin 0,5 prosenttia.

Näin ollen jo pelkästään pankkialan lähteminen mukaan sopimukseen saattaisi riittää 90 prosentin saavuttamiseen, jos myös apteekkialan hallinnot hyväksyvät neuvotteluratkaisun.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sanoi viime kuussa, että pankki- ja apteekkialan sopimukset riittäisivät.

Kiky-neuvotteluille on annettu aikaa elokuun budjettiriiheen asti.

Yle: Keskustataustainen Nuorisosäätiö jälleen viranomaisten syyniin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskustataustaisesta Nuorisosäätiöstä on alettu viime vuosina tehdä kovan rahan rakennuttajaa, vaikka sen tarkoitus on edistää nuorten edullista asumista, kertoo Yle uutiset laajassa selvityksessään.

Nuorisosäätiö aikoo Ylen mukaan kaksinkertaistaa asuntojensa määrän lähivuosina ja suunnittelee tuhansien kovan rahan asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.

Säätiön varsinainen tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä voittoa vaan tukea nuorten itsenäistymistä sekä tehdä nuoriso- ja kasvatustyötä.

Yle uutisten mukaan Nuorisosäätiö olisi myös sijoittanut vuokralaisilta kerättyjä korjausvaroja erittäin korkean riskin rahaston kautta aasialaisille osakemarkkinoille.  Säätiötä valvovan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ohjeiden mukaan yleishyödyllinen tuen saaja saa sijoittaa varojaan, mutta se pitää tehdä turvallisesti.

Analyytikko Ari Rajala pitää säätiön arvopaperisijoituksia poikkeuksellisina jopa liiketaloudellisin perustein toimivalle yhtiölle.

– Siellä on aika paljon riskipitoisia sijoituksia. Normaali yritys pyrkii sijoittamaan varojaan mahdollisimman riskittömästi, Rajala sanoo Ylelle.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Ara selvittävät nyt Nuorisosäätiön toimintaa. Viranomaisia kiinnostaa myös kiinteistösijoitusyhtiö, joka on käynyt asuntokaupoilla samassa kohteessa Nuorisosäätiön kanssa.

Ylen mukaan sijoitusyhtiön taustalla todellisina vallankäyttäjinä ovat Nuorisosäätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen. Nämä eivät antaneet haastattelua Ylelle.

AVAINSANAT

Akava maan hallitukselle: Lopettakaa korkeakoulutettujen työttömien passivoiminen!

koulutussparf

Akava vaatii tiedotteessaan maan hallitusta lopettamaan korkeakoulutettujen työttömien passivoimisen. Sen mukaan työllisyyden edistämisessä tarvitaan uusia avauksia muun muassa työttömyysetuuksien käytössä. Työttömyysturvalla on saatava opiskella vapaasti, kunhan työttömät ovat samalla työmarkkinoiden saatavilla. Tämä pitäisi järjestön mukaan jo hallituksen ensi vuoden budjetissa.

– Normien purkaminen voitaisiin aloittaa aktiivisten kansalaisten valvonnan vähentämisestä. Korkeakoulutetut tuntevat itse hyvin osaamistarpeensa, ja työttömän tärkein työväline on hänen oma osaamisensa, joten sen kehittäminen työnhaun ohella on työttömälle kaikkein tehokkainta ajankäyttöä, sanoo asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava katsoo, ettei tarkoituksena ei ole, että työttömyystuella voisi opiskella automaattisesti kokonaan uuden tutkinnon. Korkeakoulutetut haluavat lähtökohtaisesti työllistyä mahdollisimman pian. Samalla he ovat kuitenkin valmiita käyttämään työttömyysaikaa hyväkseen saadakseen työuralle uusia eväitä.

– Korkeakoulutetut ovat käyttäneet runsaasti hyväkseen mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti. Nyt näyttää siltä, että työttömien opiskelua ollaan jopa vaikeuttamassa, eikä tässä ole mitään järkeä tai logiikkaa, ainakaan työllistämisen kannalta, Mielityinen sanoo.

Akava esittää lisäksi, että työttömien työllistämisessä ryhdytään käyttämään nykyistä laajempaa palveluiden tuottajien joukkoa. Järjestön mukaan räätälöityjä työllisyyspalveluita myös yksityisiltä palvelutuottajilta tarvitaan huomattavasti aiempaa enemmän, koska jo yli kolmannes korkeakoulutetuista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä.

– Akavan kärkitavoitteiden joukossa on saada työttömyysturvan oheen uusi yhdistelmävakuutusmalli. Tämä mahdollistaisi sen, että vuorotellen palkansaajina, freelancereina ja yksinyrittäjinä työskentelevät voisivat vakuuttaa itsensä nykyistä joustavammin työttömyyden varalle, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Työministeri on asettanut Akavan ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat selvittämään itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämisestä.

AVAINSANAT

“Tilanne kestämätön” – Keskustanuoret kysyy hallitukselta, jääkö uusi sukupolvi jalkoihin

Kuva: suzana bincl
nuorkeskustan-pomot
Anniina Sippola (vasemmalla) ja Hilkka Kemppi hämmästelevät, miksi nuorisotakuun budjetissa työllistämismäärärahojen kohdalla on pyöreä nolla.

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto vaativat budjettiriihen neuvottelijoita panostamaan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin keinoihin. Heidän nuorten syrjäytymisen kolme näkökulmaa -kannanottosarjansa on tuonut esiin konkreettisia keinoja, miten syrjäytymistä voi ehkäistä valtion budjettiriihen päätöksissä syyskuussa 2016.

Tuoreen kannanoton mukaan nuorten tilanne on kestämätön ja vaatii nyt sekä tahtoa että rahoitusta budjettiriihestä. Esimerkiksi TE-toimiston työllisyysmäärärahoja vähennettiin hallitusohjelman myötä, vaikka ne loppuivat viime vuonnakin jo kesällä.

– Nuorisotakuun budjetissa nuorten työllistämisen määrärahojen kohdalla komeilee pyöreä nolla. Nuoret toki pääsevät osittain mukaan yleisiin työllistämistoimiin, mutta hyväksi havaittua nuorisotakuun mallia ei ole järkevää romuttaa, toteavat Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Anniina Sippola.

Syrjäytyneiden nuorten kohdalla kyse on usein monimuotoisesta ongelmavyyhdistä, jonka avaamiseen tarvitaan muun muassa koulun, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyötä. Nuorkeskusta tarjoaa ratkaisuksi muun muassa ohjauksen ja yksilöllisen tuen resurssien lisäämistä opinto-ohjaukseen ja etsivään nuorisotyöhön.

– Nuorkeskusta vaatii Sipilän hallitukselta erityistä huomiota ja ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn – radikalisoitumisen, nuorisotyöttömyyden ja yksin jäämisen uhkan voittamiseen, puheenjohtajat Kemppi ja Sippola lausuvat.

Nuorkeskusta kysyy kannanottonsa päätteeksi: Löytyykö tahtoa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn vai unohtuuko uusi sukupolvi muiden jalkoihin?