Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Lauri Ihalainen: Hallitukselta ei saa tulla puskista palkansaajien asemaa heikentäviä esityksiä

Kiky-sopimuksen merkityksestä ja vaikuttavuudesta on tehty monia arvioita. Viimeksi EU:n komissio arvioidessaan Suomen talouden tilaa korosti kilpailukykysopimuksen merkitystä kustannuskilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Kiky-sopimuksen aikaansaaminen oli kivulias ratkaisu palkansaajille ja liitoille. Moni palkansaaja koki ratkaisussa epäoikeudenmukaisuuksia. Ratkaisu on kuitenkin sisältönä merkittävämpi muun muassa siksi, että sillä siivottiin hallituksen pöydältä ns. pakkolakipaketti, suuret lisäleikkaukset ja paikallisen sopimisen järjestäminen pakottavalla lainsäädännöllä.

Kiky-sopimuksen solmimisen yhteydessä työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat (10.3.2016) ns. uuden Suomen sopimusmallin etenemisen tiekartasta. Tässä kannanotossa korostettiin työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä. Työmarkkinaratkaisulla tuetaan kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteistä työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Myöhemmin kävi ilmi, että keskusjärjestöllä ei uuden sopimusmallin rakentamiselle jätetty neuvottelijan roolia.

Jo alkaneet neuvottelut vientialojen työmarkkinajärjestöjen kesken karahtivat kiville, kun Metsäteollisuus irtautui yhteisen mallin rakentamisesta ja oli jo aiemmin irtisanonut Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenyydestä. Samanaikaisesti EK ilmoitti irtisanovansa keskusjärjestötason sopimukset.

EK:n psykologinen pelisilmä petti.

Sen seurauksena oli epävarmuuden kasvu siitä, voiko sovittuun luottaa ja mitä irtisanottujen keskusjärjestöjen sopimusten asiat saadaan neuvoteltua alakohtaisiin sopimuksiin. EK:n psykologinen pelisilmä petti olosuhteessa, jossa syksyn työmarkkinaneuvottelut olivat muutoinkin vaikeasti hallittavat. EK voisi osaltaan varmistaa, että irtisanottujen sopimusten tekstit saadaan liittosopimuksiin, mieluummin ennen uusien sopimusten neuvotteluja.

Lisää aiheesta

Hallituksen ei toki pidä puuttua järjestöjen välisiin neuvotteluihin. Mutta hallitusta luulisi kiinnostavan se, miten syksyn työmarkkinaratkaisut tukevat kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Hallitus voi toiminnallaan luoda luottamusta ja hyvän toimintaympäristön tehtäville ratkaisuille.

Siksi hallituksen ajallisesti ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että kaiken epävarmuuden ja luottamusvajeen keskellä ei puoliväliriihessä hallitukselta tule puskista mitään työmarkkinoita koskevia palkansaajien asemaa heikentäviä uusia esityksiä, joista ei ole aidosti neuvoteltu järjestöjen ja hallituksen kesken.

Kun tunnistaa tähän liittyvät politiikan oikean laidan poliittiset intohimot, olisi maltti hallituksessa nyt valttia. Työmarkkinajärjestöjen kesken näissäkin olosuhteissa tulisi säilyä hyvänä halu ja kyvykkyys tehdä uusia sopimuksia.

Nyt syntynyt neuvotteluasetelma puoltaa sitä, että palkansaajaliitot yli keskusjärjestörajojen toimivat yhtenäisesti ja koordinoidusti. Näin tekee myös työnantajapuoli.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä on kymmenen kohdan lista asioista, joista olisi hyvä päästä ratkaisuun ennen kehysriihtä. Joukossa on ratkaisujen hakeminen ns. 0-sopimusehtoihin ja siihen, miten työttömät voivat kouluttautua omaehtoisesti työttömyysturvalla. Toivottavasti näissä päästään ratkaisuun neuvotteluissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE