tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Lauri Ihalainen: Kierto- ja jakamistaloudesta uusi kestävän kasvun lähde

Kuva: Kari Hulkko
Lauri Ihalainen.

– Resurssiviisas yhteiskunta käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja talouskasvua ei voida ripustaa luonnonvarojen tuhlailuun. Raaka-aineiden tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista heitetään pois valtaosa. Keskimäärin materiaalia käytetään EU-kaupassa vain kerran. 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi. Autojen keskimääräinen käyttöaste on vain 8 % ja 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa se tarkoittaa noin 300 miljoonaa kiloa vuodessa, laskee SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Kierto- ja jakamistalous on tulevaisuuden kestävän kasvun tärkeitä lähteitä. Kiertotaloudessa on Suomessa noin 2-3 miljardin euron mahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä. Samaan vuoteen mennessä kiertotalous voi arvioiden mukaan hyvin toimiessaan tuoda yli 70 000 uutta työpaikkaa. Koen, että kierto- ja jakamistalous ovat toisiaan tukevia ekologisesti kestävän kasvun lähteitä. Ne edellyttävät uusia digitaalisia alustatalouden kohtaamispaikkoja kierto- ja jakamistalouden innovaatioille. Se puolestaan edellyttää isojen ja pienten yritysten kumppanuutta sekä verkottumista.

– Yhteiskunnan tehtävä on luoda hyvä poliittinen toimintaympäristö. Sitran myötävaikutuksella ja laajalla valmistelupohjalla valmistuvat kiertotalouden tiekartta ja konkreettiset tavoitteet antavat Suomelle eväät nousta kiertotalouden kärkimaaksi Euroopassa. Suomen tuleekin olla poikkeuksellisen aloitteellinen EU:n kierto- ja jakamistaloushankkeissa. Tarvitaan myös tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, kokeiluja ja pilottihankkeita. Kierto- ja jakamistalous nostettiin tärkeäksi osaksi myös kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Kierto- ja jakamistalouden merkityksen tulisi näkyä paremmin myös talouskasvun tilastoissa.

Kierto- ja jakamistalous arkitasolla tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteisöllisyyteen ja kansalaisten osallisuuteen. Näitä voimavaroja pitäisi muutoinkin vahvistaa, sanoo Ihalainen tiedotteessaan.

”Muutos on käynnissä” – Naisia nimitetään vihdoin korkean profiilin toimitusjohtajiksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / NASDAQ

Nokian Renkaiden toimitusjohtajana aloitti kesäkuussa Hille Korhonen. Fiskars kertoi viikko sitten torstaina nimittäneensä Jaana Tuomisen uudeksi toimitusjohtajaksi.

Pienissä pörssiyhtiöissä on jo useita naisia toimitusjohtajina, mutta tähän saakka suuryrityksissä ainoa on ollut Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven, joka aloitti toimessaan vajaat kaksi vuotta sitten.

– Kokonaismäärä on toki vähäinen mutta kertoo, että asennemuutos on tapahtumassa. Muutos on käynnissä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Ennen vuotta 2011 Suomessa ei ollut pörssiyrityksissä lainkaan naistoimitusjohtajia. Senkin jälkeen Suominen Oyj:n Nina Kopola oli pitkään ainoa laatuaan.

Naistoimitusjohtajien vähäinen määrä on suurin epäkohta yritysten hallintoelimissä, sillä yhtiöiden hallituksissa on jo kohtalainen määrä naisia ja määrä on nouseva.

Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus kaikista suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousi keväällä 25 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiössä 32 prosenttiin. Yleinen tavoite on, että kumpaakin sukupuolta on hallintoelimissä vähintään 40 prosenttia.

Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että on vielä pitkä matka tavoitteeseen. Suunta on kuitenkin oikea.

– Kaikki sellainen kehitys, missä sukupuolten tasa-arvo edistyy, on myönteistä, sanoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

Naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut.

Toimitusjohtajiksi noustaan liiketoimintaryhmien johdosta. Naisia on runsaasti viestintä-, henkilöstö- ja lakiasiainjohtajina, mutta niiden kaltaisista tukitoiminnoista toimitusjohtajia ei yleensä rekrytoida.

– Viime vuosina yleisesti ottaen naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut, Linnainmaa kertoo.

Keskuskauppakamarin viime syksyn selvityksessä ilmeni kuitenkin, että nousu oli taittunut. Linnainmaan mukaan suunta on nyt kysymysmerkki. Nuoremmissa sukupolvissa myönteinen kehitys on kuitenkin jatkunut.

Hille Korhonen on esimerkki siitä, miten liiketoimintaryhmien johdosta noustaan toimitusjohtajaksi. Ennen Nokian Renkaita hän työskenteli Alkon toimitusjohtajana ja sitä ennen muun muassa Fiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtajana. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti.

Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden johdossa on vain 3 prosenttia naisia.

Suomen elinkeinoelämä on voimakkaasti teollisuusvaltainen. Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden liiketoimintaryhmien johdossa on vain 3 prosenttia naisia. Heidän osuutensa on pienempi kuin teknisen koulutuksen saaneiden naisten ylipäätään.

– Ehkä insinöörinaiset ovat aika painottuneesti asiantuntijapuolella tai keskijohdossa. Tässä on joku vuoto selvästikin, Linnainmaa sanoo.

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maksajien kantokyky ei ole loputon” – PTT: Palkkapussi kevenee entisestään kasvavien asumismenojen vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä. Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä.

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen määrä kasvanut 20 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Huhti-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 36 800, kun niitä oli vuotta aiemmin 30 600.

Työnantajien arvion mukaan yli puolet avoinna olevista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joihin on työnantajien arvion mukaan hankala löytää työntekijöitä.

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääasiassa Etelä-Suomessa.

Finnairin lisäeläkekohussa ristiriita – Lintilä korostaa valtion kannan olleen selkeä – Heliövaaran asema yhä auki

Kuva: Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää, että Finnairinlisäeläkekohua koskevissa kommenteissa on ristiriita, mutta ei kommentoi asiaa sen enempää.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamiesjohtaja Eero Heliövaara sanoi eilen Ylelle, että häneltä on jäänyt saamatta tieto siitä, mitä valtionyhtiöiden palkitsemisohjeiden linjaus lisäeläkkeiden välttämisestä tarkoittaa. Lintilä puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että hänen käymässään puhelinkeskustelussa Heliövaara ja Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuori myönsivät selkeästi tienneensä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajattelen.

Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä puolueen ministeriryhmän yhteiskokoukseen Espooseen saapunut Lintilä korostaa, että valtion kanta lisäeläkkeistä on viestitty selkeästi periaatepäätöksessä.
Hän kertoo tapaavansa vielä osapuolia asian tiimoilta.

Onko asialla seuraamuksia Heliövaaran kannalta?
– Katsotaan, Lintilä vastaa.

Heta Hassinen, STT

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta