Turva – Hymy

Lauri Ihalainen: Kierto- ja jakamistaloudesta uusi kestävän kasvun lähde

Kuva: Kari Hulkko
Lauri Ihalainen.

– Resurssiviisas yhteiskunta käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja talouskasvua ei voida ripustaa luonnonvarojen tuhlailuun. Raaka-aineiden tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista heitetään pois valtaosa. Keskimäärin materiaalia käytetään EU-kaupassa vain kerran. 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi. Autojen keskimääräinen käyttöaste on vain 8 % ja 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa se tarkoittaa noin 300 miljoonaa kiloa vuodessa, laskee SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Kierto- ja jakamistalous on tulevaisuuden kestävän kasvun tärkeitä lähteitä. Kiertotaloudessa on Suomessa noin 2-3 miljardin euron mahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä. Samaan vuoteen mennessä kiertotalous voi arvioiden mukaan hyvin toimiessaan tuoda yli 70 000 uutta työpaikkaa. Koen, että kierto- ja jakamistalous ovat toisiaan tukevia ekologisesti kestävän kasvun lähteitä. Ne edellyttävät uusia digitaalisia alustatalouden kohtaamispaikkoja kierto- ja jakamistalouden innovaatioille. Se puolestaan edellyttää isojen ja pienten yritysten kumppanuutta sekä verkottumista.

– Yhteiskunnan tehtävä on luoda hyvä poliittinen toimintaympäristö. Sitran myötävaikutuksella ja laajalla valmistelupohjalla valmistuvat kiertotalouden tiekartta ja konkreettiset tavoitteet antavat Suomelle eväät nousta kiertotalouden kärkimaaksi Euroopassa. Suomen tuleekin olla poikkeuksellisen aloitteellinen EU:n kierto- ja jakamistaloushankkeissa. Tarvitaan myös tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, kokeiluja ja pilottihankkeita. Kierto- ja jakamistalous nostettiin tärkeäksi osaksi myös kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Kierto- ja jakamistalouden merkityksen tulisi näkyä paremmin myös talouskasvun tilastoissa.

Kierto- ja jakamistalous arkitasolla tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteisöllisyyteen ja kansalaisten osallisuuteen. Näitä voimavaroja pitäisi muutoinkin vahvistaa, sanoo Ihalainen tiedotteessaan.

Marjo Pihlajaniemi SAK:n viestintäpäälliköksi

Kuva: SAK
Marjo Pihlajaniemi.

SAK:n viestintäpäälliköksi on valittu FM Marjo Pihlajaniemi, 38.

Pihlajaniemi on aiemmin työskennellyt muun muassa Posti- ja logistiikka-alan unionissa, Ilta-Sanomissa, Ilkka-lehdessä ja Palkansaajajärjestö Pardiassa.

SAK:n tiedotteen mukaan Pihlajaniemellä on vahva näyttö viestinnän kokonaisuuden hallinnasta ja uudistamisesta. Hänellä on kokemusta myös verkko- ja printtiviestinnästä sekä kampanjoinnista sosiaalisessa mediassa.

Marjo Pihlajaniemi aloittaa SAK:ssa 19. helmikuuta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Työurani seuraava vaihe ei vielä ole tiedossa” – Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Inkeroinen jättää tehtävänsä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
– Teknologiateollisuus ja koko yhteiskuntamme elää paraikaa suuren muutoksen aikaa, Eeva-Liisa Inkeroinen toteaa tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja ja varatoimitusjohtaja Eeva- Liisa Inkeroinen jättää tehtävänsä kesäkuun lopussa. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan etujärjestö on aloittanut haun Inkeroisen seuraajan löytämiseksi.

Nyt, kun alan kaikki työehtosopimukset on neuvoteltu uusiksi, on sopiva aika irrottautua tehtävästä. Työurani seuraava vaihe ei vielä ole tiedossa, Inkeroinen kertoo Teknologiateollisuuden tiedotteessa.

Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin vientiala. Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 700 000 henkeä.

– Teknologiateollisuus ja koko yhteiskuntamme elää paraikaa suuren muutoksen aikaa. Yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen merkitys korostuu muutosvaiheessa, Inkeroinen painottaa.

OP:n ekonomistit ennustavat talouskasvun yltävän tänä vuonna 3,3 prosenttiin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

OP:n suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,3 prosenttia. Ennuste on noussut marraskuusta, jolloin OP:n ekonomistit arvioivat bruttokansantuotteen kasvavan 3 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen arvioidaan saavan vauhtia hyvästä työllisyyskehityksestä. Työllisten määrä lisääntyy 30 000 ihmisellä ja työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin, OP ennustaa.

– Suotuisa suhdannetilanne pitää kuluttajien luottamuksen korkealla. Inflaatio nousee, mutta reaalinen ostovoima kohenee silti. Säästämisaste säilyy matalana, ja luottojen ja omistusasumisen kysyntä vilkastuu, sanoo ekonomisti Henna Mikkonen tiedotteessa.

Inflaatio ja korot alkavat nousta ensi vuonna.

Inflaatio alkaa vähitellen nousta maailmantalouden kasvun seurauksena, suhdanne-ennusteessa todetaan. Vuoden lopulla inflaatio on yli kaksi prosenttia ja ensi vuonna yhä hieman yli EKP:n tavoitteen, OP ennustaa.

Myös korot alkavat ekonomistien arvion mukaan nousta ensi vuoden alkupuolella, mikä on seurausta muun muassa EKP:n osto-ohjelman päättymisestä.

– EKP on käyttänyt liikkumavaransa tehokkaasti vahvistaakseen talouskasvua ja varmistaakseen inflaation nousun tavoitteeseen. Tämän seurauksena sen politiikka on jo nyt liian kevyttä suhdannetilanteeseen nähden. Nyt riskinä on kuitenkin inflaation yllättävä hypähtäminen, mikä voisi aiheuttaa liian jyrkkää reagointia, Heiskanen sanoo.

Suomen rahoitustasapaino parantuu OP:n ekonomistien mukaan edelleen ja vaihtotaseen ja julkisen talouden uskotaan ensi vuonna olevan lähellä tasapainoa. Yksityisen velkaantumisen kasvun arvioidaan olevan jopa verkkaista. Vaarana OP:n mukaan on se, että talouspolitiikassa aletaan lepsuilla.

Ennusteen mukaan ensi vuonna työttömyysprosentti on 7,4 ja työllisiä on enemmän kuin koskaan aiemmin, 71,7 prosenttia työikäisistä. Hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyydestä on vähällä toteutua, OP arvioi.

Ensi vuonna talouskasvun ennustetaan kuitenkin hidastuvan. Ennuste ensi vuoden kasvulle on 2,3 prosenttia.

– Vaikka talouskasvu hidastuu ensi vuonna, ei suhdannehuippu silti ole käsillä vielä silloinkaan. Kasvu on pitkän ajan arvioitua kehitystä nopeampaa, ja työttömyysaste alenee edelleen, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Kilpailukyky, vahva kysyntä ja yritysten laajennusinvestoinnit tukevat vientiä. Investointikehityksen uskotaan jatkuvan vahvana, kun yritysten kannattavuus parantuu ja ne saavat rahoitusta edullisesti.

Viittä satamaa uhkaavaa lakkoa yritetään estää neuvotteluilla – SAK:n Eloranta: Riitaa paisuteltu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Viittä satamaa kuun lopulla uhkaavaa lakkoa yritetään estää maanantaina työntekijäliittojen ja työnantajaliiton kesken. Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting on toiveikas ratkaisun löytymisestä. Hänen mukaansa osapuolten ensimmäinen tapaaminen viime viikon alussa oli positiivinen.

– Jos siinä samassa hengessä edetään, on tässä kaikki mahdollisuudet saada aikaan ratkaisu, Zitting sanoi STT:lle.

Zitting kiistää, että lakkouhan taustalla olisi jäsenten kalastelua tai liittojen välistä riitaa. Hän painottaa, että kyse on oman työehtosopimuksen hakemisesta satamissa satamavalvojina ja nosturinkuljettajina työskenteleville SMU:n ja Kuljetusalojen Työntekijäliitto AKT:n jäsenille.

– Ei tässä ole mistään järjestöriidasta kysymys, eikä tässä olla tekemässä mitään valtavia muutoksia palkkaukseen tai muuhun vastaavaan. Pyrimme vain saamaan sopimuksen, joka koskee nimenomaan sitä työtä, jota tehdään.

Kyseisiin työntekijöihin sovelletaan nyt kunnallista sopimusta, jossa työntekijäpuolen edustajana on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ei kommentoinut neuvotteluja STT:lle. Hänen mukaansa asia ratkeaa neuvottelupöydässä.

Tilannetta haastavaksi.

Työnantajaliitto Avaintan toimitusjohtaja Vesa Laine kuvailee tilannetta haastavaksi.

– Meidän on pakko katsoa, mitä tässä pystytään tekemään. Tämä on valtakunnallisesti niin merkittävä asia. Iso kysymys on, lähdetäänkö tekemään sopimusta vai etsimään jotakin muuta ratkaisua, jolla tästä päästäisiin ulos.

Laineen mukaan ilmassa on ollut, että järjestöt haluavat omaa neuvottelutoimintaa. Hänen mielestään taustalla on kyse jäsenkalastelusta.

– Joku liitto pystyy näyttämään, että me saamme teille paremmat ehdot, jos tulette tänne, hän kuvailee.

Laineen mukaan lakkoon olisi menossa aluksi 20–45 työntekijää, mutta jos se laajenee muihin satamiin, työntekijöitä olisi 200–300. Lakko koskisi aluksi Oulun, Turun, Naantalin, Kokkolan ja Rauman satamien nosturinkuljettajia ja satamavalvojia. Avaintan sopimus on tammikuun loppuun asti voimassa.

– Merimies-Unioni ja AKT eivät ole meidän allekirjoittajajärjestöjä, joten niillä ei ole työrauhavelvoitetta.

Laine pelkää, että tilanne voi äärimmillään kriisiyttää sen kaikki sopimukset, joiden piirissä on yhteensä 43 000 työntekijää.

Elementit lakon torjumiseksi ovat olemassa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta uskoo, että elementit lakon torjumiseksi ovat olemassa.

– Tässä on pari viikkoa aikaa ja se kannattaa hyödyntää ratkaisun löytämiseen.

Kunnalliset satamat yhtiöitettiin vuonna 2015 ja silloin työehtosopimukset vaihtuivat kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista Avaintan sopimuksiin.

Elorannan mielestä riitaa on paisuteltu.

–Työntekijöitä on jo siirtynyt JHL:stä Merimies-Unioniin ja AKT:hen ja näin ollen heillä on tarve saada omaa edunvalvontaansa sinne järjestettyä.

Eloranta on entinen JHL:n puheenjohtaja. Hänen mielestään pitää huomata, että myös JHL:n jäseniä on edelleen satamissa töissä.

– Jos se siirtyy kokonaan niin, että JHL:llä ei ole sopimusoikeuksia, niin ongelma siirtyy toiselle liitolle. Pitäisi löytää kokonaisratkaisu, jossa kaikki huomioidaan.

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu tänään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Rahoitusalan työehtosopimus valtakunnansovittelijan toimiston pöydällä Helsingissä.

Valtakunnansovittelija Minna Helle jatkaa tänään iltapäivällä rahoitusalan työriidan sovittelua. Erityisesti viikonlopputyön ehtoja koskevaa kiistaa soviteltiin eilen sunnuntaina iltayhdeksään asti, mutta ratkaisua ei syntynyt.

Kiistassa ei ole ilmoitettu uusia työnseisauksia, mutta ylityökielto on edelleen voimassa.

Työriidan keskiössä on kiista viikonlopputyön teettämisen ehdoista. Neuvotteluissa käsitellään myös palkkaratkaisua ja tekstikysymyksiä.

Palkansaajapuolta edustavat Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu, Ylemmät Toimihenkilöt, työnantajia Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat.
Neuvotteluissa käsitellään myös palkkaratkaisua ja tekstikysymyksiä.