tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Lauri Ihalainen: ”Tsemppiseteli” lahjaksi satavuotiaan Suomen lapsille ja nuorille

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lauri Ihalainen.

– Poliittisen syksyn ohella nuoret suuntaavat opiskelemaan. Liian monelle nuorelle tavoite saada haluamansa koulutuspaikka jää haaveeksi. Kuten työttömyys, yhteiskunnallinen eriarvoistuminen nakertaa myös lasten ja nuorten mahdollisuuksia, sanoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Oppivelvollisuuden säätäminen vuonna 1921 oli merkittävä edistysaskel Suomen menestystarinan perusteiden rakentamisessa. Erityisesti peruskoulu-uudistus tarjosi lapsille ja nuorille mahdollisuuden koulutukseen varallisuudesta ja asemasta riippumatta. Pyrkimyksenä oli, että kaikki henkiset voimavarat yhteiskunnassa ovat käytössä. Koulutustaso saatiin nousemaan ja laaja-alaistumaan.

– Tässä ajassa on paljon huolestuttavia merkkejä koulutuksen eriarvoistumisesta: vanhempien taloudellis-sosiaalinen tausta vaikuttaa myös lasten koulussa pärjäämiseen. Työttömyys, pienipalkkaisuus, uusköyhyys, perheiden pahoinvointi ja rikkinäisyydet vaikuttavat siihen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa ja kehittää itseään vapaa-ajalla ohjatussa ympäristössä.

– Suomessa on noin 126 000 vähävaraista lasta. Liikuntaa harrastavilla perheillä oli vuonna 2014 keskimäärin 87 000 euron keskitulot. Vain kolmasosa perheistä yltää tähän tulotasoon. Monista harrastuksista on tullut liian kalliita pienituloiselle perheelle. Harrastusmahdollisuudet vaikuttavat myönteisesti myös koulussa menestymiseen. Ne kehittävät niitä sosiaalisia ja tiedollisia taitoja, joita myös työelämässä tarvitaan sekä auttavat tunnistamaan omia vahvuuksia. Harrastukset voivat nostaa terveellä tavalla itsekunnioitusta ja yhteisöllisiä taitoja.

– Noin 34 % nuorista on joutunut jättämään jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia, vieraskielisten keskuudessa luku on noin 47 %. SDP:n nuorisotakuuohjelman mukaisesti yhteiskunnan tehtävänä on viimekädessä varmistaa, että jokaiselle nuorelle luodaan mahdollisuus ainakin yhteen laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen. Uusi liikuntalakikin korostaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastamista tukisi myös valtion tuen kohdentaminen kunnille, seuroille ja kolmannen sektorin toimijoille. Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksesta kunnille jää edelleenkin tärkeitä tehtäviä kuntien elinvoimaisuuden, sivistys- ja koulutustoiminnan sekä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

– Kunnissa tulisi osana kuntien elinvoimapoliittisia linjauksia tukea erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Olisi toivottavaa, että myös yritykset tukisivat nuorten kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia järjestäviä seuroja ja muita yhteisöjä. Kunnat voisivat mahdollisuuksien mukaan joko tarjota tai vuokrata edullisesti koulutiloja tukipalveluineen ilta- ja viikonloppuharrasteryhmille. Yksi idea voisi olla nuorille kohdennettu ja sosiaaliset kriteerit sisältävä ”tsemppiseteli”. Olennaista on, ettei kukaan nuori jää syrjään ja ilman harrastusmahdollisuutta. Tätä kutsumme tasa-arvoisten mahdollisuuksien politiikaksi. Uusilla kuntapäättäjillä olisi hyvä tilaisuus Suomen 100-vuotisjuhlavuotena tukea näin lapsia ja nuoria – tulevaisuuden Suomen rakentajia, Ihalainen esittää.

SDP:n Haatainen: ”Pula osaajista ei saa muodostua sudenkuopaksi talouden orastavalle nousulle”

Turussa Tuula Haatainen tutustui Turun aikuiskoulutuskeskuksen Artukaisen toimipaikkaan, josta oppilaat työllistyvät ensisijaisesti Turun telakan tai sen alihankkijoiden palvelukseen.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevan, kansanedustaja Tuula Haataisen mukaan aikuiskoulutukseen panostaminen on lähitulevaisuuden keskeinen koulutuspoliittinen asia. Hänen mukaansa kouluista valmistuvat ikäluokat eivät riitä täyttämään työmarkkinoiden tarpeita. Siksi nyt pitää panostaa järjestelmällisesti kaikkien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

Pula osaajista ei saa muodostua sudenkuopaksi talouden orastavalle nousulle, hän korostaa.

”Oppimispolun tulee jatkossa mahdollistaa kehittymisen läpi aikuisiän, sillä harvalla meistä työura kestää samassa työssä koko uran. Mielestäni julkisesti tuetun aikuiskoulutuksen on keskityttävä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja työelämän murrostilanteissa pärjäämiseen.”

Haataisen mukaan tällä hetkellä aikuiskoulutuksen saamat resurssit ovat liian vähäiset ja siihen tulisi budjetissa varata lisää rahaa.

”Osaaminen luo yhteiskunnallista osallisuutta ja parantaa elämänlaatua monin tavoin, tästä syystä elinikäisen oppimisen on oltava kaikkien oikeus.”

Keskustelua aiheesta

Kokoomuslaisen mitta täyttyi: ”On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä vaatii, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan luopumisesta on tehtävä päätös jo syksyn budjettiriihessä.

Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön.

“Olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen.”

Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. Syyttävä sormi osuu ainakin SAK:hon ja sen puheenjohtajaan Jarkko Elorantaan.

“On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä”, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

Keskustakonkari ministeri Niinistön keskustalaisten puolueiden yhdistymisestä: ”Kaunis ajatus, mutta…”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Keskustakonkari Timo Laaninen pitää kuolleena syntyneenä ministeri Jussi Niinistön (uv) ajatusta alkioilaisen perillisten yhdistymisestä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (uv) esitteli tiistaina Helsingin asema-aukiolla ajatuksiaan entisten ja nykyisten enemmän tai vähemmän keskustalaisten yhdistymisestä.

– Perussuomalaiset, perussuomalaisista irronneet sininen tulevaisuus ja keskustapuolue voisivat joskus tulevaisuudessa liittyä yhteen ja muodostaa Suomen suurimman puolueen, Niinistö  visioi Iltalehdessä.

Keskustan pitkäaikainen vaikuttaja, ex-puoluesihteeri Timo Laaninen pitää Niinistön ajatusta kauniina, mutta samaan hengenvetoon hän lisää, ettei ajatus tule koskaan toteutumaan.

– Keskustan perinteessä on kyllä tämä populistinen perinne pykäläläisyys. Laaninen kertoo.

Seppo Kääriäinen (kesk.) puolestaan nimeää väitöskirjassaan pykäläläisyyden ”yhteiskunnan eliitin toimien oikeuden- ja lainmukaisuuden vartioimiseksi”. Eli herrat tuli haukkua tarpeen vaatiessa maan rakoon.

Laaninen ei kuitenkaan halua sulkea keskustan ovia niiltä, jotka ovat kyllästyneet erillisiin organisaatioihin.

– He voivat liittyä suoraan keskustan riveihin, Laaninen sanoo.

Aikaa on kulunut hänen mielestään liikaa siitä, kun Veikko Vennamo erosi maalaisliitto-keskustasta ja perusti SMP:n.

Hän pitää Jussi Niinistön puheita epätoivon osoituksena sinisen puolueen perustamisvaikeuksista.

– Lähtökuopissa jo haaveillaan tällaisesta, Laaninen sanoo.

Muutenkin hänen mielestään puoluefuusiot Suomessa ovat olleet harvinaisia. Esimerkkinä onnistumisesta hän pitää SDP:n ja TPSL:n yhdistymistä vuonna 1973, vaikkei sekään sujunut soraäänittä.

Myös Liberaalinen kansanpuolue liittyi aikoinaan suurella ryminällä keskustan jäsenjärjestöksi Paavo Väyrysen ollessa puheenjohtajana.

– Keskusta ei siitä voimaa saanut, vaan joutui lähinnä maksamaan LKP:n velat, Laaninen hymähtää.

 

Berner taipui keskustelemaan kuljetusliittojen kanssa ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva
Helsingin rautatieasemalla oli näin tyhjää viime maanantaina.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tapaa kuljetusliittojen puheenjohtajat ensi viikolla, liikenneministeriö tiedottaa. Berner sanoo pitävänsä tärkeänä, että rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä.

Kuljetusliittoihin kuuluu seitsemän kuljetusalan liittoa. Kuljetusliitot esittivät alkuviikosta tekemässä kannanotossaan, että Bernerin esittämä uudistus romuttaa kansallisen kilpailukyvyn ja aiheuttaa tappioita Suomen vientiteollisuudelle.

Veturimiesten liitto pysäytti junat alkuviikosta vastalauseen Bernerin toimille.

Yle: Niinistö kuittaili Salossa Huhtasaarelle – ”Kaikkikko on mennyt päin mäntyä?”

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö Sauli Niinistö aiheutti melkoisen tungoksen Pakkahuoneen torilla Uudessakaupungissa tänään.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili keskiviikkona Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa. Tehdasvierailun jälkeen presidentti tapasi kansalaisia ja toimittajia Uudenkaupungin Pakkahuoneen torilla. Yleisradio kirjoittaa verkkosivuillaan tapaamisesta.

– Yle kysyi torilla Niinistöltä, mitä hän vastaa arvosteluun, jota hän on saanut osakseen jo presidenttikisan tässä vaiheessa. Niinistön toimintaa presidenttinä on moitittu sekä perussuomalaisten että SDP:n suunnalta.

– Tämä alku näyttää nyt siltä, että olen tehnyt kaiken päin seiniä, jos heiltä kysytään.

– Vastailen, kun tulee aika vastata, Niinistö kuittasi.

Perussuomalaiset, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kärjessä, ovat arvostelleet Niinistöä puuttumisesta puolueen sisäisiin asioihin, kun hän kommentoi perussuomalaisten poliitikkojen saamia rikostuomioita Jussi Halla-ahon puheenjohtajavalinnan jälkeen.

Niinistö totesi kesäkuussa, etteivät ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta tuomitut perussuomalaiset ole hänen mielestään osoittaneet tehokasta katumista.

Halla-aholla itsellään on korkeimman oikeuden tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Tuula Haatainen on puolestaan arvostellut Niinistöä siitä, että toiminta YK:ssa ja globaalit kysymykset kuten köyhyyden vähentäminen ovat jääneet vähemmän huomiolle kuin Tarja Halosen kaudella, Yle muistuttaa