Politiikka
7.8.2017 13:42 ・ Päivitetty: 7.8.2017 13:42
Lauri Ihalainen: ”Tsemppiseteli” lahjaksi satavuotiaan Suomen lapsille ja nuorille
– Poliittisen syksyn ohella nuoret suuntaavat opiskelemaan. Liian monelle nuorelle tavoite saada haluamansa koulutuspaikka jää haaveeksi. Kuten työttömyys, yhteiskunnallinen eriarvoistuminen nakertaa myös lasten ja nuorten mahdollisuuksia, sanoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.
– Oppivelvollisuuden säätäminen vuonna 1921 oli merkittävä edistysaskel Suomen menestystarinan perusteiden rakentamisessa. Erityisesti peruskoulu-uudistus tarjosi lapsille ja nuorille mahdollisuuden koulutukseen varallisuudesta ja asemasta riippumatta. Pyrkimyksenä oli, että kaikki henkiset voimavarat yhteiskunnassa ovat käytössä. Koulutustaso saatiin nousemaan ja laaja-alaistumaan.
– Tässä ajassa on paljon huolestuttavia merkkejä koulutuksen eriarvoistumisesta: vanhempien taloudellis-sosiaalinen tausta vaikuttaa myös lasten koulussa pärjäämiseen. Työttömyys, pienipalkkaisuus, uusköyhyys, perheiden pahoinvointi ja rikkinäisyydet vaikuttavat siihen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa ja kehittää itseään vapaa-ajalla ohjatussa ympäristössä.
– Suomessa on noin 126 000 vähävaraista lasta. Liikuntaa harrastavilla perheillä oli vuonna 2014 keskimäärin 87 000 euron keskitulot. Vain kolmasosa perheistä yltää tähän tulotasoon. Monista harrastuksista on tullut liian kalliita pienituloiselle perheelle. Harrastusmahdollisuudet vaikuttavat myönteisesti myös koulussa menestymiseen. Ne kehittävät niitä sosiaalisia ja tiedollisia taitoja, joita myös työelämässä tarvitaan sekä auttavat tunnistamaan omia vahvuuksia. Harrastukset voivat nostaa terveellä tavalla itsekunnioitusta ja yhteisöllisiä taitoja.
– Noin 34 % nuorista on joutunut jättämään jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia, vieraskielisten keskuudessa luku on noin 47 %. SDP:n nuorisotakuuohjelman mukaisesti yhteiskunnan tehtävänä on viimekädessä varmistaa, että jokaiselle nuorelle luodaan mahdollisuus ainakin yhteen laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen. Uusi liikuntalakikin korostaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastamista tukisi myös valtion tuen kohdentaminen kunnille, seuroille ja kolmannen sektorin toimijoille. Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksesta kunnille jää edelleenkin tärkeitä tehtäviä kuntien elinvoimaisuuden, sivistys- ja koulutustoiminnan sekä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
– Kunnissa tulisi osana kuntien elinvoimapoliittisia linjauksia tukea erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Olisi toivottavaa, että myös yritykset tukisivat nuorten kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia järjestäviä seuroja ja muita yhteisöjä. Kunnat voisivat mahdollisuuksien mukaan joko tarjota tai vuokrata edullisesti koulutiloja tukipalveluineen ilta- ja viikonloppuharrasteryhmille. Yksi idea voisi olla nuorille kohdennettu ja sosiaaliset kriteerit sisältävä ”tsemppiseteli”. Olennaista on, ettei kukaan nuori jää syrjään ja ilman harrastusmahdollisuutta. Tätä kutsumme tasa-arvoisten mahdollisuuksien politiikaksi. Uusilla kuntapäättäjillä olisi hyvä tilaisuus Suomen 100-vuotisjuhlavuotena tukea näin lapsia ja nuoria – tulevaisuuden Suomen rakentajia, Ihalainen esittää.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.