Lauri Ihalaiselta askelmerkkejä jo syksyyn: ”Hallituksen tulisi tarkastella oppivelvollisuusiän nostamista”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) toteaa Keskisuomalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että keskustelu tuloerojen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvusta on tarpeen.

Ihalainen esittää kirjoituksessaan vaihtoehtoja, joiden avulla työllisyysastetta saataisiin Suomessa nostettua ja nuorten asemaa parannettua.

Hänen mukaansa hallituksen tulisi tarkastella oppivelvollisuusiän nostamista sekä tehostaa ja laajentaa viime hallituskaudella hyvin tuloksin toteutettua nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, jolla varmistetaan vähintään toisen asteen koulutus ja tutkinto.

Myös joustava molempien sukupuolten työllistämismahdollisuuksia tukeva perhevapaauudistus on Ihalaisesta tärkeä uudistus tilanteen paranemiseksi.

– Keskustelu tuloerojen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvusta on tarpeen, Ihalainen toteaa.

– Monissa selityksissä on osoitettu, että talouskasvu ja hyvinvointiyhteiskunta ovat toisiaan tukevia tavoitteita.

Talouskasvu ja hyvinvointiyhteiskunta ovat toisiaan tukevia tavoitteita.

Ihalainen pohtii, että Suomessa on menossa hiipivä hyvinvointiyhteiskunnan nakertaminen markkinayhteiskunnan suuntaan yksityistämis- ja yhtiöittämisratkaisuilla.

– Pärjäämisemme keskeisin asia on korkea sivistyksen ja koulutuksen taso. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla vanhempien varallisuudesta riippumatta mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen ja sosiaaliseen etenemiseen.

Ihalainen toteaa, että nuorten koulutusmahdollisuuksiin vaikuttaa suuresti perheiden tausta ja varallisuus.

– Merkit koulutuksellisen eriarvoisuuden kasvusta koulutukseen kohdistuvien leikkausten vauhdittamana ovat huolestuttavia. Noin 15% peruskoulun päättäneistä ikäluokista ei valmistu lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta.

– Työmarkkinoita ajatellen haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti ne nuoret, jotka ovat pelkän peruskoulun varassa, rikkinäisten perheiden nuoret, maahanmuuttajanuoret ja vammaiset nuoret.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen on osoitettavissa tehokkaaksi työllisyystoimeksi.

Hän korostaa, että on tärkeätä varmistaa kaikille nuorille turvallinen silta peruskoulusta toiselle asteelle.

– Tämän toteuttaisi parhaiten se, että asteittain laajennetaan oppivelvollisuutta toisen asteen koulutukseen. Näin on jo tehty monissa Euroopan maissa.

– Oppivelvollisuusiän pidentäminen on osoitettavissa tehokkaaksi työllisyystoimeksi.

Ihalainen kirjoittaa, että selvitysten mukaan elinikäisten työvuosien osalta koulutuksen lisääminen on avain työllisyyden lisäämiselle ja työurien pidentämiselle.

– Nuorten mahdollisuus saavuttaa toisen asteen koulutus pidentää heidän työuriaan merkittävästi.

– Mikäli hallitus haluaa syksyn budjettiriihessä tehdä rakenteellisia ja tehokkaita lisätoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja nuorten hyväksi, nämä uudistuksen olisivat juuri sellaisia.

 

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.

”Pelkoa on liioiteltu” – Hyvinvointialan liitto puolustaa asiakasseteleitä

Kuva: Thinkstock

Yksityisiä sote-palvelutuottajia edustava Hyvinvointialan liitto ei näe suurta vaaraa siinä, jos asiakassetelit ulotetaan yksityisen sektorin erikoissairaanhoitoon. Julkisuudessa on pelätty sitä, että asiakassetelit kiireettömässä leikkaustoiminnassa vaarantavat julkisten sairaaloiden päivystystä.

Uhkana on nähty muun muassa osaavan työvoiman siirtyminen yksityiselle sektorille.

– Pelkoa on liioiteltu. Yksityinen sektori pystyy tehostamaan toimintaansa myös olemassa olevan työvoiman kautta, Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas korostaa.

Hän muistuttaa, että julkisella sektorilla on useita vetovoimatekijöitä – kuten sairaalatyön tarjoamat ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja laajempi kollegiaalinen tuki.

Yksityisellä sektorilla tehdään vuosittain noin 70 000 leikkaussaliolosuhteita vaativaa toimenpidettä. Rajakangas pitää määrää merkittävänä, mutta julkisen sektorin volyymeihin nähden pienenä. Kunnat ja kuntayhtymät ostivat erikoissairaanhoitoa yksityisiltä vuonna 2015 noin 300 miljoonaa eurolla, mikä vastaa muutamaa prosenttia kokonaiskustannuksista.

Rajakangas korostaa, että yksityinen toiminta on luvanvaraista ja yltää potilasturvallisuudessa huipputuloksiin.

Nuo kaksi vuotta vaativat aikamoista riskinottokykyä.

Hyvinvointialan liitto kannatti aiempaa esitystä valinnanvapaudesta. Siinä jaettiin heti alkuvaiheessa asuinpaikan mukaan ne asiakkaat, jotka eivät ole valinneet yksityistä eivätkä julkista sote-keskusta.

– Tällöin useampien tuottajien mukaantulo olisi ollut turvatumpaa, Rajakangas huomauttaa.

Uudessa esityksessä jako lähimpään sote-keskukseen tehdään vasta kahden vuoden päästä sote-keskusten aloittamisesta, vuonna 2023.

– Nuo kaksi vuotta vaativat yksityiseltä tuottajalta aikamoista riskinottokykyä, jota kaikilla ei ole.

Osa hallituspuolueista korosti lausuntokierroksen merkitystä ennen lopullisen esityksen antamista eduskunnalle.

– Hyvä näin. Hyvinvointialan liitto on kiinnittänyt useampaan otteeseen huomiota siihen, että yksityisen sektorin osaamista ja asiantuntemusta on tähän asti käytetty uudistuksen valmistelussa hyväksi aivan liian vähän, Rajakangas painottaa.

Erkki Tuomioja nostaa torstain synkkyydestä esiin yhden valonpilkahduksen – ”Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi”

Kuva: Jari Soini

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ilmoittivat eilen antavansa hyväksynnän sote-ratkaisun valinnanvapausesitykselle.

Tuoreinta esitystä on arvosteltu erityisesti siitä, että se vaarantaa laadukkaan erikoissairaanhoidon.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja nostaa Facebook-sivuillaan esiin ”synkästä sote-päivästä” yhden valonpilkahduksen.

Nimittäin keskustan ilmoituksen siitä, että asiantuntijalausunnot valinnanvapaudesta täytyy nyt ottaa vakavasti.

Tuomioja kommentoi aietta lakonisesti.

”Niinpä. Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi.”

Poliitikkojen lisäksi hallituksen esitystä on arvosteltu myös lääkäripiireissä.

Viimeksi tänään päivystyskirurgian ylilääkäri, professori Ari Leppäniemi ja plastiikkakirurgian professori, ylilääkäri Erkki Tukiainen kirjoittavat Helsingin Sanomissa, että nyt esitetty sote-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapaus asiakasseteleineen uhkaa romuttaa nykyisen erikoissairaanhoidon.

”Erityisen ankarasti tämä koskee kirurgisia päivystyspotilaita ja heidän omaisiaan, joiden kohtalolla poliitikot nyt käyvät kauppaa.”

AVAINSANAT

Kuulisikohan hallitus edes lääkäriedustajiaan? – ”Meitä arveluttaa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Keskustan lääkäri-kansanedustajat Niilo Keränen, Pekka Puska ja Martti Talja kiittävät, että hallituksen lakiesitykseen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta on saatu monta parannusta sitten viime kesän.

Heidän mielestään esityksen ratkaisematon ongelma on kuitenkin erikoissairaanhoitoon tuleva varsin laaja valinnanvapaus.

– Meitä arveluttaa erikoissairaanhoidon asiakassetelien käyttö esityksen tarkoittamassa laajuudessa.

Maakunnan on annettava asiakasseteli lähes kaikkeen erikoissairaanhoitoon, jos asiakkaalla tai potilaalla todetaan erikoissairaanhoidon tarve. Vain vaativat leikkaukset, tehohoito ja päivystys jäävät yksiselitteisesti asiakassetelitarjonnan ulkopuolelle.

Maakunta voi rajoittaa setelitarjontaa käytännössä vain potilasturvallisuussyistä.

– Erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa. On suuri vaara, että julkistettu valinnanvapauslakiesitys ja laaja asiakassetelien laaja käyttö pirstoo erikoissairaanhoidon kokonaisuuden, lääkäri-kansanedustajat pelkäävät.

Kolmikko hyväksyy keskustan eduskuntaryhmän mukana sen, että lakiesitys lähetetään lausuntokierrokselle.

– Toivomme, että esityksestä saatavat lausunnot otetaan vakavasti huomioon ja että vuodenvaihteen jälkeen viilattavassa lopullisessa lakiesityksessä esityksen heikkoudet korjataan, Keränen, Puska ja Talja painottavat.

 

”Vaikutukset liikenneturvallisuuteen hirvittävät” – Autokoululiitolta hätähuuto hallituksen uudistuksen takia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallitus on tällä viikolla pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen ajokorttilainsäädännön uudistamisesta. Esitys keventää ajokortin suorittamiseen liittyvää sääntelyä ja laissa säädettyjä opetusmääriä.

Tätä kautta uusi laki mahdollistaa kuljettajantutkintoon hakeutuvan yksilöllisen osaamisen ja esimerkiksi aiempien ajokorttien huomioimisen paremmin.

Nykyisestä syventävästä vaiheesta kuljettajankoulutuksessa esitetään luovuttavan ja näin ollen ajokortin saisi heti kuljettajantutkinnon suoritettuaan. Syventävän vaiheen sisällöt tulisivat kuitenkin edelleen sisältymään kuljettajankoulutukseen, mutta ne suoritettaisiin ennen tutkintoa.

Suomen Autokoululiitto tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen esityksen tavoitteisiin ja esitys sisältää monia tarpeellisia uudistuksia.

”Autokoululiitto on kuitenkin erittäin huolissaan uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallituksen esitys asettaa suuren paineen kuljettajantutkinnolle, mutta sen kehittämiseen tarjotut ratkaisut ovat vähäiset. Tutkinto nykyisellään ei ole valmis mittaamaan kuljettajan valmiuksia aukottomasti”, liitto kirjoittaa.

”Kun tähän yhdistetään opetusvaatimuksen kevennykset, esityksellä lisää turvattomuutta liikenteessä. Erityisen huolissaan olemme uusien kuljettajien riskienhallintajakson sijoittumisesta ennen tutkintoa. Nykyisellään riskienhallintajakso sijoittuu nimenomaan syventävään vaiheeseen, uusien kuljettajien riskialtteimpaan aikaan, joka on kolme kuukautta ajokortin saamisen jälkeen”.

”Tämänhetkinen malli on vahinkotilastojen mukaan olemassaolonsa aikana puolittanut nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja siis todistetusti parantanut liikenneturvallisuutta. Nykyisen riskienhallintamallin puolesta puhuvat niin vahinkotilastot kuin asiantuntijoiden lausunnot.”

– Hallituksen esityksessä on monia hyviä uudistuksia, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen kuitenkin hirvittävät. Valmistelussa on jätetty täysin huomiotta useat liikennealan asiantuntijatahojen lausunnot, jotka ovat tuoneet esille esityksen ongelmia liikenneturvallisuuden näkökulmasta, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Suomen Autokoululiitto toivoo, että eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan laajasti asiantuntijoita ja esityksen puutteet korjataan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta