Lauri Lyly vaati investointeja Rantaperkiön työväenyhdistyksen synttäreillä

Juhlissa esiintyivät niin nuoret kuin varttuneetkin Iskun voimistelijat. Vuorossa varttuneemmat.

SAK:n emerituspuheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan uusia työpaikkoja ei ole syntynyt toivotulla tavalla. Ei, vaikka Suomessa on tehty useita isoja ratkaisuja, joilla työllisyyttä ja maan kilpailukykyä on haluttu parantaa. Lyly on huolissaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.

– Kun työttömyys pitkittyy, alkavat muutkin ongelmat kasautua. Tähän kehitykseen on puututtava kaikin mahdollisin keinoin, Lyly vaatii.

Jokin aika sitten eläkkeelle jäänyt Lyly puhui Rantaperkiön työväenyhdistyksen 110-vuotisjuhlissa, joita vietettiin sunnuntaina Hatanpään lukiolla Tampereella.

Isoilla ratkaisuilla emerituspuheenjohtaja viittasi kuluvalla vuosikymmenellä tehtyihin työmarkkinasopimuksiin, eläke- ja työuratkaisuihin sekä suoraan yrityksille suunnattuihin miljardiluokan maksu- ja verohelpotuksiin.

– Kaikissa näissä sopimuksissa työmarkkinajärjestöillä on ollut keskeinen rooli. Ja senkin voin sanoa, että yksikään näistä sopimuksista ei olisi syntynyt ilman SAK:n mukanaoloa. Juuri SAK on ollut se voima, joka on kääntänyt mahdottomilta vaikuttaneet tilanteet sopimuksiksi.

Suunnitellut pakkolait suututtivat

Lyly kävi lävitse myös kilpailukykysopimuksen vaiheita. Hänen mukaansa muun muassa jo hallitusohjelman linjaukset osoittivat, että uusi porvarihallitus olisi ollut halukas ottamaan etäisyyttä suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan ja sen työnjakoon.

– Aika-ajoin vaikutti siltä, että suomalaista sopimusyhteiskuntaa yritettiin leimata jopa demokratian vastakohdaksi.

Syvää suuttumusta palkansaajissa aiheutti myös hallituksen viime vuoden syyskuussa pöytään iskemät pakkolait, jotka toteutuessaan olisivat ohittaneet työehtosopimukset.

– Ne olisivat muuttaneet dramaattisella tavalla Suomea. Olimme hyvää vauhtia matkalla sopimusyhteiskunnasta saneluyhteiskuntaan. Sekin on hyvä muistaa, että hallituksen esittämien toimenpiteiden juridinen pohja ei kestänyt lainkaan kriittistä tarkastelua.

Lylyn mukaan ay-liikkeen kannalta tärkeintä oli kuitenkin SAK:n hallituksen yksimielisesti esittämä työmarkkinoiden kriisisopimus. Vastaantulo vei pohjan hallituksen väitteeltä, ettei sopimusyhteiskunta pystyisi vaikeisiin ratkaisuihin. Vaikka kilpailukykysopimuksessa palkansaajilla onkin nielemistä, se tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuden nostaa maa jaloilleen.

Nyt on yritysten vuoro

Lyly totesi, että kilpailukykysopimuksen myötä työntekijät ovat vastuunsa kantaneet. Nyt on yritysten ja maan hallituksen vuoro. Uusia työpaikkoja olisi vihdoin alettava näkyä. Se taas edellyttäisi muun muassa yrityksiltä ja hallitukselta uusia investointeja.

Lyly vaati yrityksiä kantamaan vastuunsa, eikä tyytymään vain oman tilanteensa valittamiseen. Hallituskin enemmän näpertelee kuin tekee työtä ja toimintaa luovia linjauksia. Niin yrityksiltä kuin hallitukseltakin hän edellyttää investointeja.

– Vähäiset investoinnit ovat yhteydessä tuottavuuden heikkoon kasvuun. Tuottavuuden kasvu edellyttää uutta tuotantoa, ja uusi tuotanto uusia investointeja. Investointien taso ei ole Suomessa eikä muuallakaan länsimaissa parantanut merkittävästi, vaikka rahoitusta on saatavilla ennätysalhaisin koroin.

Lylyn mielestä EU:ssa ja laajemminkin tarvitaan koordinoitua investointipolitiikkaa, jossa julkisilla panostuksilla vauhditetaan yksityisiä investointeja.

Suomelta sen enempää kuin muiltakaan mailta ei puutu investointikohteita. Puutetta on uskalluksesta. Esimerkiksi koko ihmiskuntaa koskeva uusi ilmastosopimus ja kaupungistuminen edellyttävät uusia investointeja.

– Liikennehankkeiden ja erityisesti raideliikenteen hankkeiden avulla voimme sysätä liikkeelle merkittäviä asuntoinvestointeja.

Lylyn mielestä esimerkiksi Tampereen tunneli- ja raitiotiehanke ovat luoneet ja luovat uusia työpaikkoja ja tuloja useiksi vuosiksi.

– Tampereella on sitä peräänkuluttamaani uskallusta, tahtoa ja kykyä nähdä suhdanteiden yli.

Uusia aktiiveja kaivataan

Lyly ilmaisi puheessaan huolensa myös siitä, että suurten ikäluokkien siirtyessä pois niin työelämästä kuin erilaisesta järjestötoiminnastakin, uusien aktiivisten ihmisten löytämisessä saattaa ilmetä vaikeuksia.

– Uhkana on että toiminnasta poistuva sukupolvi olisi viimeinen, jota voi hyvällä syyllä kutsua järjestösukupolveksi.

Lylyn mielestä ihmisiä on tavattava jatkossakin kasvokkain, jolloin työväentaloilta olisi syytä jalkautua vaikkapa kauppakeskuksiin.

Lylyn kanssa samoilla linjoilla oli juhlivan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Alhoniemi, joka juhlan avaussanoissaan korosti yhdistysten aktiivien olevan jäsenkuntaa ja yleensä ihmisiä varten eikä päinvastoin.

Muistoja ja kulttuuria

Muistoja juhlivan yhdistyksen menneistä vuosikymmenistä kertoivat sen pitkäaikaiset aktiivit Erkki Piililä ja Lasse Eskonen, joista edellämainittu on yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja. Jälkimmäinen muun muassa Rantaperkiön Iskun taustavoimia ja yhdistyksen johtokunnan jäsen edelleenkin.

Piililä kertoi saaneensa hyvät opit elämää varten juhlapaikassa eli Hatanpään lukiolla, joka tosin hänen kouluvuosinaan 1920- ja 1930-luvun taiteessa toimi kansakouluna.

Eskonen muisteli lasten harrastuksia puolestaan 1950- ja 1960-luvun vaihteessa. Vaikka urheilu olikin keskeisessä roolissa nuorten vapaa-ajan vietossa, kulttuuririentoihinkin ehdittiin. Kyseistä aikaa kuvasti Eskosen mukaan nuorten omatoimisuus. Peli- ja urheilupaikkoja lapset ja nuoret rakensivat omin voimin. Kuvaan kuului eläminen ”symbioosissa” Rantaperkiön Iskun kanssa.

Juhlayleisö sai sunnuntaina taidonnäytteet niin nuorilta kuin varttuneiltakin Iskun voimistelijoilta. Sanoin ja sävelin juhlayleisölle esiintyivät Ahti Jokinen, Antti Huusari ja Ilmo Korhonen.

Keskustelua aiheesta

Demarit haluavat nuorille kesätyöpaikkoja

Kuva: Tommy Yi
Nuoret toivovat, että omat jalat kulkisivat ensi kesänä kohti kesäduunia.

Tampereen kaupungin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt nuorten työllistämiseen ja työllistymiseen tähtäävän uuden avauksen. Ryhmän viime maanantaisessa valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki kääräisee hihansa muiden toimijoiden kanssa tarjotakseen kaikille kaupungin alle 25-vuotiaille kesätyöpaikan. Sievoisen ansion lisäksi nuorille tarjoutuisi mahdollisuus tutustua työelämään.

Tampere on hakeutunut työ- ja elinkeinoministeriön työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, joka aloitetaan lähiaikoina. Valtuuston demariryhmän mielestä nuorten kesäduunien järjestäminen olisi hyvä osa kokeilua.

Aloitteella voidaan ryhmän mielestä etsiä uusia yhteistyötapoja nuorten kesätyöpaikkojen luomiseksi ja löytämiseksi. Sosialidemokraattien mielestä samalla voidaan kartoittaa mahdollisuudet myös kaupungin omien kesäduunipaikkojen kasvattamiseen.

Nuoria alle 25-vuotiaita oli koko maassa joulukuun 2016 tilastojen mukaan työttömänä 48 100 henkilöä. Tampereella vastaava luku oli 3 295.

Yritykset tarvitaan mukaan

– Nuoret joutuvat usein varsin varhaisessa elämänvaiheessa ottamaan kantaa tulevan ammattinsa valintaan. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Koulujen ja eri ammattialojen yhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, aloitteessa todetaan.

Demarit haastavat yrittäjiä toteamalla, että Suomessa yrityksillä on pitkät perinteet tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja. Demarivaltuutetut haluavat muiden nuorista huolta kantavien kanssa nostaa kesäduunit kansallistalkoiksi.

Osa valtakunnallista kampanjaa

Tamperelaisdemarien valtuustoaloite on osa SDP:n valtakunnallista, kaikki kaupungit, kunnat ja yritykset haastavaa kampanjaa. Sillä pyritään järjestelyihin, joilla jokaiselle maan nuorelle voidaan tarjota kesätyopaikka Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Aloitteeseen liittyy yksityiskohtainen maan hallitukselle, elinkeinoelämälle ja kunnille suunnattu esitys tarvittavista toimenpiteistä.

Ohjelmassa esitetään, että esimerkiksi maan hallitus ottaa vastuun kampanjan valtakunnallisesta valmistelusta. Lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan, että hallitus kutsuu koolle elinkeino- ja yrityselämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet, Kuntaliiton sekä kolmannen sektorin edustajat. Tapaamisen tarkoituksena on, että kaikki osalliset allekirjoittavat kesäduunivetoomuksen ja yhteistyösitoumuksen kesätyöpaikkojen avaamiseksi nuorille.

Keskustelua aiheesta

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Valtuusto korotti luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita Tampereella

Tampereen kaupunginvaltuusto kokousti pitkään - puolenyön tienoille asti.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina uusista luottamushenkilöiden palkoista ja palkkioista. Ne tulevat voimaan uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Korotusten kannalla olevat luonnehtivat korotuksia pääasiassa maltillisiksi. Edellisen kerran korotuksia tehtiin kahdeksan vuotta sitten.

Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Arvostelua palkkojen ja palkkioiden nostamiselle esitettiin niin valtuustosalissa kuin kahvipöydissäkin. Yhtenä kritiikin perusteena pidettiin sote-uudistusta. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakunnille, jotkut valtuutetut hämmästelivät palkkioiden korottamista, vaikka valtuutettujen tehtävät vähenevät.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.

Keskustelua aiheesta

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.

JHL:n vaalikiertue alkaa ensi viikolla

Kuva: Kari Hulkko
Päivi Niemi-Laine on JHL:n puheenjohtaja.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto ry (JHL) valitsee 120 jäsenisen edustajistonsa jäsenvaalilla 13.–28. maaliskuuta. Paikkaa edustajistossa tavoittelee 1074 ehdokasta. Pirkanmaalta edustajistoon valitaan 12 jäsentä, ja paikkaa tavoittelee 108 ehdokasta.

Jäsenten vaali-intoa herätellään valtakunnallisella kiertueella viikoilla 8 – 11, jolloin järjestetään eri kunnissa yli 230 tilaisuutta. Pirkanmaalla järjestetään yhteensä 23 tilaisuutta 20 eri kunnassa.

Kiertueen aikana on tarkoitus tavoittaa mahdollisimman monen kunnan alueelta JHL:n jäseniä ja työntekijöitä. Jäseniltä kerätään myös evästyksiä ja tarinoita siitä, millaisia päätöksiä uusi edustajisto voisi tehdä, jotta jäsenillä olisi entistä paremmat olosuhteet tulevaisuuden työelämässä. Jäsenten esittämistä asioista toimitetaan kooste, joka jaetaan valituille edustajille ja muille hallinnon edustajille. JHL haluaa tälläkin tavoin edistää jäsenten sanan kuulumista päätöksenteossaan.

Tilaisuuksiin osallistuu myös edustajistovaaliehdokkaita, joille jäsenet voivat kertoa suoraan ajatuksiaan työpaikkansa ja työelämän kehittämiseksi.

Starttikahvit tiistaina

Jäsenille tarjotaan vaalikiertueen starttikahvit Pirkanmaalla 21. helmikuuta kello 9. – 17.00 JHL:n aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, Tampere. Mukana starttikahveilla on myös liiton toimialajohtaja Håkan Ekström iltapäivällä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto kantaa erityistä huolta siitä, millaiseksi tulevaisuuden työpaikat muodostuvat, kun ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa on tapahtumassa itsenäisen historiamme suurin rakenteellinen muutos.

– Vakiintuneet työolot ja työpaikat tulevat olemaan suuressa muutoksessa ja kukaan ei voi olla enää varma työnsä tulevaisuudesta olipa sitten töissä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Siksi tarvitsemme työsuhteisiin turvaa erilaisin siirtymävaiheen ratkaisuin, jotta yksilöllisiltä murhenäytelmiltä vältyttäisiin”, JHL:n Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä sanoo.

JHL – tieto:

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on suurin julkisen alan ammattiliitto, jonka jäsenet työskentelevät kuntien, seurakuntien ja valtion, sekä yksityisten hyvinvointialojen palveluksessa

JHL on yli 200 000 jäsenen liitto

JHL neuvottelee yli 100 työ- ja virkaehtosopimusta

JHL:n jäsenet edustavat noin 2500 ammattinimikettä

JHL toimii koko maassa, työpaikkakohtaisia yhdistyksiä on 630 ja sillä on 13 aluetoimistoa

JHL:n palveluksessa on noin 250 henkilöä

JHL:n korkein päättävä elin on viiden vuoden välein jäsenvaalilla valittava edustajisto.

JHL:n edustajistoon kuuluu 120 jäsentä ja se valitsee 24 jäsenen hallituksen.

JHL:n puheenjohtajana toimii Päivi Niemi-Laine ja varapuheenjohtajana toimialajohtaja Håkan Ekström. Toisena toimialajohtajana toimii Teija Asara –Laaksonen.

Keskustelua aiheesta