Lauri Lyly vaati investointeja Rantaperkiön työväenyhdistyksen synttäreillä

Juhlissa esiintyivät niin nuoret kuin varttuneetkin Iskun voimistelijat. Vuorossa varttuneemmat.

SAK:n emerituspuheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan uusia työpaikkoja ei ole syntynyt toivotulla tavalla. Ei, vaikka Suomessa on tehty useita isoja ratkaisuja, joilla työllisyyttä ja maan kilpailukykyä on haluttu parantaa. Lyly on huolissaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.

– Kun työttömyys pitkittyy, alkavat muutkin ongelmat kasautua. Tähän kehitykseen on puututtava kaikin mahdollisin keinoin, Lyly vaatii.

Jokin aika sitten eläkkeelle jäänyt Lyly puhui Rantaperkiön työväenyhdistyksen 110-vuotisjuhlissa, joita vietettiin sunnuntaina Hatanpään lukiolla Tampereella.

Isoilla ratkaisuilla emerituspuheenjohtaja viittasi kuluvalla vuosikymmenellä tehtyihin työmarkkinasopimuksiin, eläke- ja työuratkaisuihin sekä suoraan yrityksille suunnattuihin miljardiluokan maksu- ja verohelpotuksiin.

– Kaikissa näissä sopimuksissa työmarkkinajärjestöillä on ollut keskeinen rooli. Ja senkin voin sanoa, että yksikään näistä sopimuksista ei olisi syntynyt ilman SAK:n mukanaoloa. Juuri SAK on ollut se voima, joka on kääntänyt mahdottomilta vaikuttaneet tilanteet sopimuksiksi.

Suunnitellut pakkolait suututtivat

Lyly kävi lävitse myös kilpailukykysopimuksen vaiheita. Hänen mukaansa muun muassa jo hallitusohjelman linjaukset osoittivat, että uusi porvarihallitus olisi ollut halukas ottamaan etäisyyttä suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan ja sen työnjakoon.

– Aika-ajoin vaikutti siltä, että suomalaista sopimusyhteiskuntaa yritettiin leimata jopa demokratian vastakohdaksi.

Syvää suuttumusta palkansaajissa aiheutti myös hallituksen viime vuoden syyskuussa pöytään iskemät pakkolait, jotka toteutuessaan olisivat ohittaneet työehtosopimukset.

– Ne olisivat muuttaneet dramaattisella tavalla Suomea. Olimme hyvää vauhtia matkalla sopimusyhteiskunnasta saneluyhteiskuntaan. Sekin on hyvä muistaa, että hallituksen esittämien toimenpiteiden juridinen pohja ei kestänyt lainkaan kriittistä tarkastelua.

Lylyn mukaan ay-liikkeen kannalta tärkeintä oli kuitenkin SAK:n hallituksen yksimielisesti esittämä työmarkkinoiden kriisisopimus. Vastaantulo vei pohjan hallituksen väitteeltä, ettei sopimusyhteiskunta pystyisi vaikeisiin ratkaisuihin. Vaikka kilpailukykysopimuksessa palkansaajilla onkin nielemistä, se tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuden nostaa maa jaloilleen.

Nyt on yritysten vuoro

Lyly totesi, että kilpailukykysopimuksen myötä työntekijät ovat vastuunsa kantaneet. Nyt on yritysten ja maan hallituksen vuoro. Uusia työpaikkoja olisi vihdoin alettava näkyä. Se taas edellyttäisi muun muassa yrityksiltä ja hallitukselta uusia investointeja.

Lyly vaati yrityksiä kantamaan vastuunsa, eikä tyytymään vain oman tilanteensa valittamiseen. Hallituskin enemmän näpertelee kuin tekee työtä ja toimintaa luovia linjauksia. Niin yrityksiltä kuin hallitukseltakin hän edellyttää investointeja.

– Vähäiset investoinnit ovat yhteydessä tuottavuuden heikkoon kasvuun. Tuottavuuden kasvu edellyttää uutta tuotantoa, ja uusi tuotanto uusia investointeja. Investointien taso ei ole Suomessa eikä muuallakaan länsimaissa parantanut merkittävästi, vaikka rahoitusta on saatavilla ennätysalhaisin koroin.

Lylyn mielestä EU:ssa ja laajemminkin tarvitaan koordinoitua investointipolitiikkaa, jossa julkisilla panostuksilla vauhditetaan yksityisiä investointeja.

Suomelta sen enempää kuin muiltakaan mailta ei puutu investointikohteita. Puutetta on uskalluksesta. Esimerkiksi koko ihmiskuntaa koskeva uusi ilmastosopimus ja kaupungistuminen edellyttävät uusia investointeja.

– Liikennehankkeiden ja erityisesti raideliikenteen hankkeiden avulla voimme sysätä liikkeelle merkittäviä asuntoinvestointeja.

Lylyn mielestä esimerkiksi Tampereen tunneli- ja raitiotiehanke ovat luoneet ja luovat uusia työpaikkoja ja tuloja useiksi vuosiksi.

– Tampereella on sitä peräänkuluttamaani uskallusta, tahtoa ja kykyä nähdä suhdanteiden yli.

Uusia aktiiveja kaivataan

Lyly ilmaisi puheessaan huolensa myös siitä, että suurten ikäluokkien siirtyessä pois niin työelämästä kuin erilaisesta järjestötoiminnastakin, uusien aktiivisten ihmisten löytämisessä saattaa ilmetä vaikeuksia.

– Uhkana on että toiminnasta poistuva sukupolvi olisi viimeinen, jota voi hyvällä syyllä kutsua järjestösukupolveksi.

Lylyn mielestä ihmisiä on tavattava jatkossakin kasvokkain, jolloin työväentaloilta olisi syytä jalkautua vaikkapa kauppakeskuksiin.

Lylyn kanssa samoilla linjoilla oli juhlivan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Alhoniemi, joka juhlan avaussanoissaan korosti yhdistysten aktiivien olevan jäsenkuntaa ja yleensä ihmisiä varten eikä päinvastoin.

Muistoja ja kulttuuria

Muistoja juhlivan yhdistyksen menneistä vuosikymmenistä kertoivat sen pitkäaikaiset aktiivit Erkki Piililä ja Lasse Eskonen, joista edellämainittu on yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja. Jälkimmäinen muun muassa Rantaperkiön Iskun taustavoimia ja yhdistyksen johtokunnan jäsen edelleenkin.

Piililä kertoi saaneensa hyvät opit elämää varten juhlapaikassa eli Hatanpään lukiolla, joka tosin hänen kouluvuosinaan 1920- ja 1930-luvun taiteessa toimi kansakouluna.

Eskonen muisteli lasten harrastuksia puolestaan 1950- ja 1960-luvun vaihteessa. Vaikka urheilu olikin keskeisessä roolissa nuorten vapaa-ajan vietossa, kulttuuririentoihinkin ehdittiin. Kyseistä aikaa kuvasti Eskosen mukaan nuorten omatoimisuus. Peli- ja urheilupaikkoja lapset ja nuoret rakensivat omin voimin. Kuvaan kuului eläminen ”symbioosissa” Rantaperkiön Iskun kanssa.

Juhlayleisö sai sunnuntaina taidonnäytteet niin nuorilta kuin varttuneiltakin Iskun voimistelijoilta. Sanoin ja sävelin juhlayleisölle esiintyivät Ahti Jokinen, Antti Huusari ja Ilmo Korhonen.

Keskustelua aiheesta

Aleksovski demarien valtuustoryhmän puheenjohtajaksi

Johanna Loukaskorpi (vas), Atanas Aleksovski ja Kirsi Kaivonen johtavat demarien uutta valtuustoryhmää Tampereella.

Tampereen sosialidemokraattinen  valtuustoryhmä järjestäytyi tiistai-iltana ja valitsi uuden johdon valtuustoryhmälle.

Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Atanas Aleksovski ja 1. varapuheenjohtajaksi Johanna Loukaskorpi sekä 2. varapuheenjohtajaksi Kirsi Kaivonen. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.

Aleksovski on tällä hetkellä myös Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

Kautensa loppusuoralla olevassa valtuustossa demarien valtuustoryhmää on johtanut Pekka Salmi. Hän on työskennellyt myös apulaispormestarina.

Neuvottelut Tampereen kaupunginvaltuuston valtakoalition rakentamiseksi ovat parhaillaan menossa. Niitä vetää valtuuston suurimmaksi puolueeksi nousseen SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly.

Uusi valtuusto aloittaa työnsä kesäkuussa.

Keskustelua aiheesta

Jenni Jokinen ehdolle kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi

Jenni Jokinen on vahvoilla Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Sastamalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto valitsi yksimielisesti 34-vuotiaan hallintotieteiden kandidaatti Jenni Jokisen (sd) ehdokkaakseen Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on sovittu sosialidemokraateille. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tekninen vaaliliitto on valtuuston suurin ryhmittymä, joten vaaliliiton suurimpana ryhmänä sosialidemokraatit saavat puheenjohtajuuden.

Sosialidemokraatit olivat Sastamalassa suurin vaalivoittaja 6,4 prosentin kannatuksen kasvulla. Ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) 1287 äänellä. Jokinen ylsi 238 äänellään demarien kolmanneksi.

Jenni Jokinen on nykyisen kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja ja toiminut kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varajäsenenä yhden kauden ja sen jälkeen vuodesta 2008 kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Keskustelua aiheesta

Kukitettu Viitanen tarjosi kahvit jo ennen vaaleja

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous aloitettiin maanantaina 24. huhtikuuta kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Pia Viitasen kukituksella. Syy kukkakimppuun oli se, että Viitanen oli päässyt ”miehen” ikään. Täyttänyt 50 vuotta.

Viitanen oli jo aikaisemmin viettänyt synttäreitään muun muassa tarjoamalla kaikelle kansalle kahvit niin Tammelan torilla kuin Hervannassakin.

Tampereen nykyinen valtuusto teki maanantaina viimeisiä päätöksiään. Valtuuston kokous kului pääasiassa siihen, että se käsitteli sopimuksia, jotka koskivat Tampereen seudun kuntien yhteisiä toimintoja.

Hyväsytyt sopimukset koskevat toimielimiä, jotka hoitavat joukkoliikennettä, ammatillista koulutusta ja jätehuoltoa. Valtuusto sai toimintansa loppumetreillä myös vastauksia valtuutettujen tekemiin aloitteisiin.

Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja uudistusten mukainen virkamiesorganisaatio on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Uudet poliittiset toimielimet starttaavat 1. kesäkuuta.

Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä.

Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain vastuukuntana.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimukset. Voimaan tultakseen sopumusten on saatava myös niissä mukana olevien muiden kuntien valtuustojen hyväksyntä.

Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa

Tampereen kaupunginvaltuusto aloittaa uudessa kokoonpanossaan 1. kesäkuuta 2017. Ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 12. kesäkuuta, jolloin valtuusto valitsee keskuudestaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, pormestarin, kolme apulaispormestaria sekä kaupunginhallituksen jäsenet.

Samassa kokouksessa valitaan myös lautakuntien jäsenet lukuun ottamatta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa, jonka jäsenet valitaan 19. kesäkuuta. Lisäksi valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan jäsenet.

Kesäkuun 19. päivänä valtuusto valitsee kokouksessaan myös kaupungin liikelaitosten, Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokunnat, käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimituksen uskotut miehet sekä edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon.

Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa kolmella palvelualueella toimii seitsemän lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelualueella sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella elinvoima- ja osaamislautakunta ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä kaupunkiympäristön palvelualueella yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Kolme apulaispormestaria toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Pormestari johtaa kaupunginhallitusta.

Keskusvaalilautakunta vahvisti kuntavaalien tuloksen 12. huhtikuuta. Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä. Suomen Sosialidemokrattisella puolueella on 16 valtuutettua, Kansallisella Kokoomuksella 15 ja Vihreällä liitolla 14.

Vasemmistoliitto sai valtuustoon seitsemän paikkaa ja Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta molemmat neljä paikkaa. Tampereen Puolesta ry:llä on kolme valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraateilla kaksi, Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella yksi ja VaihtoehtoTampere ry:llä yksi valtuutettu.

Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP ovat muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän.

Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston keski-ikä on 47 vuotta ja valtuutetuista 43 prosenttia on naisia.

Keskustelua aiheesta

Kansa tuomitsi kunnallisvaaleissa Sipilän hallituksen politiikan

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman analysoi kuntavaalien tulosta Pirkanmaan demarien piirikokouksessa Valkeakoskella. Pöydän takana Harri Sandell ja Pekka Järvinen.

Pirkanmaan sosialidemokraattien kevätpiirikokouksessa Valkeakoskella viikonvaihteessa alustaneen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan kuntavaalien tulos merkitsi hallitukselle ja sen politiikalle kansan tuomiota. Siitäkin huolimatta, ettei se kanavoitunut yksinomaan demarien vaaleissa saaman kannatuksen kautta.

Lindtmanin mukaan kuntavaalien tulos oli selkeä viesti pääministeri Juha Sipilän hallitukselle. Kaikki hallituspuolueet hävisivät vaaleissa. Perussuomalaiset selkeimmin.

– Mutta myös Keskusta, vaikka keskustalaiset ovatkin onnistuneet vaikenemaan asiasta. Mielenkiintoinen, joskin vähälle huomiolle jäänyt, on Keskustan kokeneen parlamentaarikon Seppo Kääriäisen toteamus, että pääministeri Juha Sipilästä on kaikki ammennettu.

Lindtmanin mukaan Kokoomus selvisi ilman suurempaa vaalitappiota Helsingin pormestariehdokkaana olleen Jan Vapaavuoren suuren äänipotin avulla. Hänen mukaansa tämäkään ei silti peitä sitä tosiasiaa, että myös Kokoomus kärsi vaalitappion.

– Kokoomus on ollut pientä paussia lukuunottamatta vastuussa maan hallituksen politiikasta viimeiset 30 vuotta. On syytä huomata, että Kokoomuksella on suuri vastuu Suomen heikosta talouskehityksestä.

Oppositio voitti

Kun kuntavaalien tulos oli tappio ja siten selkeä viesti maan hallitukselle, se tarkoittaa, että oppositio voitti vaalit.

– Tyytymättömyys hallituksen politiikkaan ei kuitenkaan kanavoitinut SDP:n kautta. Ei vaikka SDP on vaalien mukaan maan kakkospuolue. Puolueen absoluuttinen äänimäärä kuntavaaleissa oli sama kuin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa ja 2015 eduskuntavaaleissa. Suhteellisen äänimäärän ratkaisee se, kuinka hyvin puolueet saavat äänestäjät, etenkin liikkuvat sellaiset, liikkeelle. Muut oppositiopuolueet onnistuivat meitä paremmin.

Vaalien tulos oli Lindtmanin mukaan hallituksen vastainen antijytky, joka kanavoitui erityisesti kaupungeissa pääasiassa vihreiden kautta.

SDP pärjäsi hyvin alueilla, joissa äänestäjien joukossa oli useammin eläkeläisiä, työttömiä ja yleensä vähävaraisia ihmisiä. Vihreät taas olivat vahvoilla varakkaan väestön asustamilla alueilla.

Valinnanvapaus Kokoomuksen laariin

Lindtman arvioi, että Kokoomus saattoi hyötyä Sote-keskustelusta vaaleissa. Puheet valinnanvapaudesta upposivat ihmisiin, vaikka Kokoomuksen lupaukset ovatkin rakennettu hiekalle.

– Tämä osoittaa, että politiikkaa tehdään mielikuvilla

Lindtmanin mukaan SDP ei onnistunut tavoittamaan nuoria aikuisia eikä liikkuvia äänestäjiä. Jatkossa asiaan kiinnitetään huomiota.

Lindtman kannusti nyt valituksi tulleita kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja osallistumaan myös mahdollisiin maakuntavaaleihin. Varsinkin johtaviin kunnalisiin tehtäviin valittavia valtuutettuja tarvitaan vetureiksi maakuntavaaleihin. Hän huomautti myös siitä, että kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat vaalikelpoisia. Siten se koskee myös muitakin kuntien virkamiehiä.

Lindtmanin sanoi, että kun SDP nousi Pirkanmaan suurimmaksi puolueeksi, se antaa hyvät lähtökohdat paitsi tulevan maakuntahallinnon suunnitteluun myös hyviin asemiin mahdollisissa maakuntavaaleissa.

– Tarvitsemme toki uusia ehdokkaita myös vanhojen tekijöiden rinnalle.

Hallitus ei pääse tavoitteisiinsa

Kehysriihestä Lindtman totesi, ettei hallitus pääse tärkeimpiin tavoitteisiinsa eli työllisyysasteen kohottamiseen ja maan talouden kohentamiseen.

– Näin siksi, että hallitus niisti työllistämiseen tarkoitettuja määrärahoja muiden leikkausten lisäksi ja teki verokevennyksiä, joista ei ole ollut eikä ole mitään hyötyä talouskasvulle. Nyt tarvittaisiin toisenlaisia toimenpiteitä, jotta työllisyys saataisiin nousuun. Lisäksi koulutuksesta leikkaaminen olisi lopetettava ja lisättävä panoksia osaamiseen, Lindtman sanoi.

Keskustelua aiheesta

SDP panostaa suuriin kaupunkeihin

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Sanna Marin vetää SDP:n työryhmää, joka pohtii puolueen tulevaa kaupunkipolitiikkaa.

SDP terävöittää politiikkaansa suurissa kaupungeissa. Syynä kuntavaalien pienempiä maakuntakeskuksia ja haja-asutusalueita heikompi menestys kuntavaaleissa.

Valkeakoskella Pirkanmaan sosialidemokraattien piirikokouksessa puhunut SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, ettei puolue tavoittanut kuntavaaleissa liikkuvia äänestäjiä, etenkään nuoria aikuisia. Nuorten ihmisten tavoittaminen on hänen mielestään sosialidemokraattien kohtalon kysymys.

Uusien kannattajien tavoittaminen liittyy pyrkimykseen saada johtavan puolueen asema oli sitten kyse työskentelystä oppositiossa tai hallituksessa. Lindtmanin mukaan tavoitetta ei saavuteta ilman kovaa ja ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä..

– Vaikka haemmekin uusia kannattajia, emme sano vanhoille: ei. Tietysti arvostamme nykyisiäkin kannattajiamme ja ajamme myös jatkossa heidän asioitaan, Lindtman vakuutti.

Marin vetovastuuseen

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan SDP uusii kaupunkipolitiikkaansa. Puolue käynnistää kasvukeskuksia ja yliopistokaupunkeja koskevan työn, joka vahvistaa SDP:n kannatuspohjaa näissä kaupungeissa. Projektin tehtävänä on tuottaa SDP:n visio, strategia ja toimenpideohjelma edellä kuvatun tavoitteen toteuttamiseksi.

Projekti käynnistyy välittömästi SDP:n varapuheenjohtajan Sanna Marinin johdolla. Projektiryhmä muodostetaan puoluetoimiston ja piirien sekä edellä tarkoitettujen kaupunkien kunnallisjärjestöjen yhteisen valmistelun pohjalta. Puoluehallitus, piirit ja kunnallisjärjestöt hyväksyvät kesän aikana toimenpideohjelman. Toteuttaminen käynnistyy asteittain.

Tavoitteena on käynnistää myös mahdollisten maakuntavaalien ehdokasasettelun valmistelu niin, että maakuntavaaleihin asetetaan kaikissa maakunnissa täydet ja puolueen kannatuksen maksimoivat listat. Pirkanmaalla se tarkoittaa 118 ehdokasta.

Samalla käynnistetään kussakin maakunnassa maakuntavaalien poliittisten sisältötavoitteiden valmistelu ja maakuntien keskisuuria kaupunkeja tukeva työ, jonka tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa SDP:n kannatuspohjaa näillä alueilla.

Keskustelua aiheesta