tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Lauri Lyly vaati investointeja Rantaperkiön työväenyhdistyksen synttäreillä

Juhlissa esiintyivät niin nuoret kuin varttuneetkin Iskun voimistelijat. Vuorossa varttuneemmat.

SAK:n emerituspuheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan uusia työpaikkoja ei ole syntynyt toivotulla tavalla. Ei, vaikka Suomessa on tehty useita isoja ratkaisuja, joilla työllisyyttä ja maan kilpailukykyä on haluttu parantaa. Lyly on huolissaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.

– Kun työttömyys pitkittyy, alkavat muutkin ongelmat kasautua. Tähän kehitykseen on puututtava kaikin mahdollisin keinoin, Lyly vaatii.

Jokin aika sitten eläkkeelle jäänyt Lyly puhui Rantaperkiön työväenyhdistyksen 110-vuotisjuhlissa, joita vietettiin sunnuntaina Hatanpään lukiolla Tampereella.

Isoilla ratkaisuilla emerituspuheenjohtaja viittasi kuluvalla vuosikymmenellä tehtyihin työmarkkinasopimuksiin, eläke- ja työuratkaisuihin sekä suoraan yrityksille suunnattuihin miljardiluokan maksu- ja verohelpotuksiin.

– Kaikissa näissä sopimuksissa työmarkkinajärjestöillä on ollut keskeinen rooli. Ja senkin voin sanoa, että yksikään näistä sopimuksista ei olisi syntynyt ilman SAK:n mukanaoloa. Juuri SAK on ollut se voima, joka on kääntänyt mahdottomilta vaikuttaneet tilanteet sopimuksiksi.

Suunnitellut pakkolait suututtivat

Lyly kävi lävitse myös kilpailukykysopimuksen vaiheita. Hänen mukaansa muun muassa jo hallitusohjelman linjaukset osoittivat, että uusi porvarihallitus olisi ollut halukas ottamaan etäisyyttä suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan ja sen työnjakoon.

– Aika-ajoin vaikutti siltä, että suomalaista sopimusyhteiskuntaa yritettiin leimata jopa demokratian vastakohdaksi.

Syvää suuttumusta palkansaajissa aiheutti myös hallituksen viime vuoden syyskuussa pöytään iskemät pakkolait, jotka toteutuessaan olisivat ohittaneet työehtosopimukset.

– Ne olisivat muuttaneet dramaattisella tavalla Suomea. Olimme hyvää vauhtia matkalla sopimusyhteiskunnasta saneluyhteiskuntaan. Sekin on hyvä muistaa, että hallituksen esittämien toimenpiteiden juridinen pohja ei kestänyt lainkaan kriittistä tarkastelua.

Lylyn mukaan ay-liikkeen kannalta tärkeintä oli kuitenkin SAK:n hallituksen yksimielisesti esittämä työmarkkinoiden kriisisopimus. Vastaantulo vei pohjan hallituksen väitteeltä, ettei sopimusyhteiskunta pystyisi vaikeisiin ratkaisuihin. Vaikka kilpailukykysopimuksessa palkansaajilla onkin nielemistä, se tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuden nostaa maa jaloilleen.

Nyt on yritysten vuoro

Lyly totesi, että kilpailukykysopimuksen myötä työntekijät ovat vastuunsa kantaneet. Nyt on yritysten ja maan hallituksen vuoro. Uusia työpaikkoja olisi vihdoin alettava näkyä. Se taas edellyttäisi muun muassa yrityksiltä ja hallitukselta uusia investointeja.

Lyly vaati yrityksiä kantamaan vastuunsa, eikä tyytymään vain oman tilanteensa valittamiseen. Hallituskin enemmän näpertelee kuin tekee työtä ja toimintaa luovia linjauksia. Niin yrityksiltä kuin hallitukseltakin hän edellyttää investointeja.

– Vähäiset investoinnit ovat yhteydessä tuottavuuden heikkoon kasvuun. Tuottavuuden kasvu edellyttää uutta tuotantoa, ja uusi tuotanto uusia investointeja. Investointien taso ei ole Suomessa eikä muuallakaan länsimaissa parantanut merkittävästi, vaikka rahoitusta on saatavilla ennätysalhaisin koroin.

Lylyn mielestä EU:ssa ja laajemminkin tarvitaan koordinoitua investointipolitiikkaa, jossa julkisilla panostuksilla vauhditetaan yksityisiä investointeja.

Suomelta sen enempää kuin muiltakaan mailta ei puutu investointikohteita. Puutetta on uskalluksesta. Esimerkiksi koko ihmiskuntaa koskeva uusi ilmastosopimus ja kaupungistuminen edellyttävät uusia investointeja.

– Liikennehankkeiden ja erityisesti raideliikenteen hankkeiden avulla voimme sysätä liikkeelle merkittäviä asuntoinvestointeja.

Lylyn mielestä esimerkiksi Tampereen tunneli- ja raitiotiehanke ovat luoneet ja luovat uusia työpaikkoja ja tuloja useiksi vuosiksi.

– Tampereella on sitä peräänkuluttamaani uskallusta, tahtoa ja kykyä nähdä suhdanteiden yli.

Uusia aktiiveja kaivataan

Lyly ilmaisi puheessaan huolensa myös siitä, että suurten ikäluokkien siirtyessä pois niin työelämästä kuin erilaisesta järjestötoiminnastakin, uusien aktiivisten ihmisten löytämisessä saattaa ilmetä vaikeuksia.

– Uhkana on että toiminnasta poistuva sukupolvi olisi viimeinen, jota voi hyvällä syyllä kutsua järjestösukupolveksi.

Lylyn mielestä ihmisiä on tavattava jatkossakin kasvokkain, jolloin työväentaloilta olisi syytä jalkautua vaikkapa kauppakeskuksiin.

Lylyn kanssa samoilla linjoilla oli juhlivan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Alhoniemi, joka juhlan avaussanoissaan korosti yhdistysten aktiivien olevan jäsenkuntaa ja yleensä ihmisiä varten eikä päinvastoin.

Muistoja ja kulttuuria

Muistoja juhlivan yhdistyksen menneistä vuosikymmenistä kertoivat sen pitkäaikaiset aktiivit Erkki Piililä ja Lasse Eskonen, joista edellämainittu on yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja. Jälkimmäinen muun muassa Rantaperkiön Iskun taustavoimia ja yhdistyksen johtokunnan jäsen edelleenkin.

Piililä kertoi saaneensa hyvät opit elämää varten juhlapaikassa eli Hatanpään lukiolla, joka tosin hänen kouluvuosinaan 1920- ja 1930-luvun taiteessa toimi kansakouluna.

Eskonen muisteli lasten harrastuksia puolestaan 1950- ja 1960-luvun vaihteessa. Vaikka urheilu olikin keskeisessä roolissa nuorten vapaa-ajan vietossa, kulttuuririentoihinkin ehdittiin. Kyseistä aikaa kuvasti Eskosen mukaan nuorten omatoimisuus. Peli- ja urheilupaikkoja lapset ja nuoret rakensivat omin voimin. Kuvaan kuului eläminen ”symbioosissa” Rantaperkiön Iskun kanssa.

Juhlayleisö sai sunnuntaina taidonnäytteet niin nuorilta kuin varttuneiltakin Iskun voimistelijoilta. Sanoin ja sävelin juhlayleisölle esiintyivät Ahti Jokinen, Antti Huusari ja Ilmo Korhonen.

Keskustelua aiheesta

Lylyn pormestariohjelma sai jälleen yksimieliset kiitokset

Eipä tainnut Aarne Raevaara osata ennakoida, että aiheutti protestoinnillaan kaupunginvaltuustolle täysin turhaan peräti kahden tunnin odottamisen. Paloi paitsi aikaa, mutta taisi siinä mennä eurojakin.

Tampereen kaupunginvaltuustolla oli vielä maanantaina 19. kesäkuuta edessään kohtalaisen suuri urakka jatkaessaan luottamusmiespaikkojen täyttämistä. Työ alkoi viikko sitten, jolloin niistä merkittävimmät miehitettiin. Ennen loppujen luottamusmiespaikkojen jakoa kaupunginvaltuusto sai käsiteltäväkseen pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman ”Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere”. Ohjelma on laadittu vuosille 2017-2021.

Kun tai vaikka ohjelma onkin tehty kaikkien valtuustoryhmien yksituumaisuudella, toki siitä kunnon keskustelu virisi. Vaikka Vaihtoehto Tampere -ryhmän (VaTa) ainoa jäsen Aarne Raevaara ei ohjelmaa allekirjoittanut, se ei johtunut asiakirjan sisällöstä. Raevaara jätti signeerauksen väliin, koska ei saanut haluamaansa luottamusmiespaikkaa.

Keskustelun aloitti tai avasi itseoikeutetusti pormestari Lauri Lyly. Hän ei enää kerrannut ohjelmansa yksityiskohtia. Lyly korosti ensi töikseen, että ohjelma oli koko valtuuston aikaansaannos. Silti ohjelman isoin haaste on hänen ja monen muunkin  mielestä sen toteuttaminen.

Työllisyyden nostaminen ykkösasiaksi miellytti

Ryhmäpuheenvuoroissa useampi valtuustoryhmän puheenjohtaja kiitteli sitä, että ohjelman tärkein asia on työllisyyden kohentaminen. Siinä työssä kaupunki on saamassa vetoapua maailmantalouden käänteestä kohti parempia aikoja.

Työllisyyden koheneminen auttaa myös toisen Lylyn ohjelman päätavoitteen savuttamisessa eli kaupungin talouden vahvistamisessa ja tasapainottamisessa. Mitä enemmän ihmisiä työssä, sitä enemmän verovaroja kaupungin kassassa. Lylyn mukaan kaupungin talous pyritään hoitamaan niin, ettei parin vuoden päästä kaupungin tilaa arvioitaessa tarvitsisi turvautua verotuksen kiristämiseen.

Ja kolmanneksi kaupungin talouden koheneminen merkitsee vahvistuvaa perustaa, jolta kaupunkilaisille kyetään tarjoamaan palveluita. Mitä vahvempi taloudellinen tilanne, sen paremmat palvelut. Kaupungin vahvistuva talous mahdollistaa esimerkiksi monissa puheenvuoroissa mainittuihin kasvatukseen ja koulutukseen panostamisen aina varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin saakka. Lyly korosti myös digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä niin, että sillä olisi talouden lisäksi vaikutuksia myös kaupungin vetovoimaan.

– Aika moni kaupunki kadehtii meitä, kun me puhumme kasvavan kaupungin ongelmista. Niitä on kaikkien mielestä mukavampi hoitaa kuin kuihtuvan kaupungin murheita. Korostan, että ohjelman toteuttamista pohdittaessa on pidettävä mielessä ensimmäisenä sen suuret linjaukset, Lyly sanoi.

Ryhmien puheenjohtajat kiittivät

Kokoomuksen, Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi kertoi tyytyväisyytensä ohjelmaan, koska siellä on mainittu vahvasti työ ja yrittäjyys. Sasi painotti myös sitä, että vain kunnossa oleva talous takaa kaupunkilaisille asialliset palvelut.

Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että ohjelmassa korostetaan osaamista ja koulutusta sekä ikäihmisten palveluista huolehtimista. Kaikesta huolimatta Sasi ennusti, että valtuusto joutuu tekemään kipeitäkin päätöksiä.

Ryhmäpuheenjohtaja arvosti myös sitä, että Tamperetta kehitetään kulttuuri-, urheilu- ja matkailukaupunkina. Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että pormestariohjelmassa todetaan Tampereen olevan maan toinen metropoli ja siinä asemassa se myös pidetään. Sasin mukaan hänen ryhmänsä sitoutuu ohjelmaan.

Palvelulupaukset erityispiirre

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Atanas Aleksovskin mukaan pormestarisopimuksen yksi merkittävä erityispiirre on sen sisältämät palvelulupaukset.

– Joudumme tarkemmin miettimään niitä ja niiden toteuttamista. Toivottavasti palvelulupaukset näkyvät myös kaupunkistrategiasta, jonka tekemistä pormestariohjelma luonnollisesti ohjaa.

Aleksovskin mukaan sosialidemokraateillekin ykkösasia on työllisyyden kohentaminen ja koulutukseen panostaminen kaikilla tahoilla ja tasoilla.

– On tärkeää, että kaikki nuoret ovat koulunpenkillä. Sen lisäksi heille on löydettävä työpaikka. Se taas edellyttää yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja kaupungin välillä.

– Olemme tyytyväisiä myös siihen, ettei veronkorotuksiin lähdetty heti, vaan pyrimme ensiksi yhdessä hakemaan muita ratkaisuja kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi, Aleksovski sanoi.

Aleksovskin mukaan myös lupaus kohtuuhintaisista asunnoista on erittäin tärkeä. Sosialidemokraatit haluavat kehittää lähiöitä sekä niin niissä kuin muuallakin asuvien ikäihmisten palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

– Haluamme tarjota myös kaikille kaupungin nuorille harrastusmahdollisuuksia.

Vihreille ratikka tärkeä

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll kiitti pormestariohjelman laaja tekijäjoukkoa, mikä hänen mielestään lupaa kaupungille hyvää. Hänen mukaansa vihreitä on miellyttänyt etenkin pormestariohjelman lupaama satsaus koulutukseen.

Vihreät haluavat puheenjohtajansa mukaan turvata palvelut sote-uudistuksen siirtymävaiheessa, taata kotouttamisen onnistumisen ja huomioida kaupunkiluonnon kaupunkisuunnittelussa.

Vihreiden tavoitteisiin kuuluvat myös ratikan rakentamisen jatkaminen ja Tampereen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitäneen Ulla-Leena Alpin mukaan pormestariohjelma pitää sisällä puolueelle tärkeitä asioita, mutta riskejäkin löytyy. Ne piilevät kaupungin taloudellisessa tilanteessa ja isoissa investoinneissa.

Alpin mukaan investoinnit on ulotettava myös ihmisiin esimerkiksi köyhyyden eliminoimisella. Alppi oli huolissaan myös kaupungin henkilöstön asemasta – heidän johtamisestaan työssä.

Lassi Kaleva puolestaan kertoi Perussuomalaisten olevan pormestariohjelman takana oli puolue sitten valtakunnan tasolla millaisessa tilassa tahansa. Parinkymmenen kansanedustajan loikkaus puolueesta ei vaikuta paikallispolitiikan tekoon. Kalevan mukaan Perussuomalaiset ovat edelleen Lauri Lylyn pormestariohjelman takana.

Lyhyestä virsi kaunis

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska piti lyhyimmän ryhmäpuheenvuoron, jossa hän kiitteli ensi töikseen Lauri Lylyä ja Atanas Aleksovskia hyvästä yhteistyöstä. Ovaska kertoi, ettei hän puhuisi enää edes valtakoalitiosta, kun VaTa:n Aarne Raevaarakin on ”jollain lailla” yhteistyössä mukana.

Tampereen Puolesta ryhmän  Yrjö Schafeitel jakoi myös kiitosta neuvottelijoille. Schafeitel oli huolissaan kaupungin heikosta  taloudesta, jota on ruokkinut 1970-luvulla alkanut rakenteellinen työttömyys. Niinpä hänen mielestään nyt on aika käydä käsiksi tähän ongelmaan.

Schafeitelin mukaan Tapun ryhmä on pormestariohjelman toteuttamisessa innolla mukana, vaikka kaupungin talous huolestuttaakin.

VaTan Aarne Raevaraakin kertoi suhtautuvansa myönteisesti pormestariohjelmaan siksikin, että hän oli saanut sinne omia kirjauksiaan.

Keskustelun lopuksi Lyly kiitteli valtuutettuja rakentavasta ja hyvästä keskustelusta. Lylyn tulkinta valtakoalition suuruudesta oli 66,5 valtuutettua, kun valtuuston vahvuus on 67. Hänen mielestään Raevaara on pormestarin ohjelman hyväksynyt, vaikka ei ole sitä allekirjoittanut. Siten Raevaara on mukana ohjelmassa ainakin toisella jalallaan.

Lisäksi Lyly korosti voimakkaasti, että hän haluaa olla koko kaupungin ja kaikkien tamperelaisten pormestari.

Noin kolmen tunnin keskustelun jälkeen valtuusto merkitsi ohjelman tiedoksi. Tarkoitus on, että ohjelma otetaan huomioon kaupungin eri toiminnoissa ja laadittaessa uutta kaupunkistrategiaa.

Demariedustajat jaossa olleisiin luottamusmiespaikkoihin

Pormestariohjelmasta käydyn keskustelun jälkeen päästiin täyttämään vielä vapaana olevia luottamusmiespaikkoja. Aarne Raevaara järjesti sanojensa mukaan valtuutetuille liikuntaa äänestyttämällä kaupunginvaltuutettuja valinnoista.

Raevaaraan protestilla ei ollut vaikutusta valintoihin. Valinnat tehtiin kuten enemmistö oli sopinut. Ääntenlaskuun kului parisen tuntia. Taisi Raevaaralta mennä joidenkin mielestä se puolikaskin paikka valtakoalitiosta, vaikka Raevaara ei äänestysehdotusta tehdessään tainnut ymmärtääkään sen kestoa ja hintaa.

Sosialidemokraattien edustajat alla olevissa luottamusmieselimissä ovat:

Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa Jyrki Liikka (varalla Pilvi Kuitu), Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa puheenjohtajana Risto Ilomäki (Jari Tero) ja Anne Tervo (Anne Liimola) ja Tampereen Vesi Liikelaitoksessa puheenjohtajana Esa Kanerva ( Ville Peltola), Helena Nieminen (Eija Kamppuri) ja Erkki Salopino (Veikko Tervo).

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokuntaan sosialidemokraattien edustajiksi nimitettiin varapuheenjohtajaksi Joanna Leino ( Leena Heino), Tommi Surakka (Pentti Herranen) ja Risto Kajanto (Jari Paulamäki).

Tampereen Tilakeskus Liikennelaitoksen johtokuntaan valituksi tulivat demarien edustajat Vesa Koskinen (Jyrki Koskinen) ja Kirsti Viljanen (Iida Viljanen), Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokuntaan Eija Kamppuri (Paula Virolainen) ja Tero Mettinen (Jukka Halonen).

Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukunnassa sosialidemokraatteja edustaa Marko Saarinen (Katja Kinnunen) ja kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi valittiin Marjo Niemenmaa. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehiksi valittiin Päivi Karjalainen, Terhi Leino, Marko Niemi, Aila Dündar-Järvinen, Marie Kuusinen, Ismo Leppänen ja Tapani Lahtiperä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston tamperelaiset demariedustajat ovat Pekka Anttila (Janne Niiniharju) ja Ulla Kampman (Aila Dündar-Järvinen) ja Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksessa sosialidemokraatteja edustavat puheenjohtajana Anneli Kivistö ja Pekka Anttila.

Kaikki luottamusmiespaikkoja ei vieläkään saatu täytetty, koska niistä päättävät muutkin toimielimet kuin valtuusto – esimerkiksi lautakunnat valitsevat jäsenet mahdollisiin jaostoihinsa tai vastaaviin sen jälkeen, kun ne pääsevät aloittamaan työnsä.

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupungin uusi pormestari Lauri Lyly: Liian kapeille harteille rakennettu sote-uudistus saattaa siirtyä

Pekka Salmi (vas), Lauri Lyly, Johanna Loukaskorpi ja Atanas Aleksovski ehtivät kokouksen tauolla nostamaan valtuustoryhmänsä kanssa pikaisen maljan valtuuston valintojen kunniaksi.

Tampereen pormestariksi valittiin maanantai-iltana 12. kesäkuuta 2017 Sdp:n ehdokas Lauri Lyly. Uusi pormestari, SAK:n emerituspuheenjohtaja on Tampereella ensimmäinen demaripormestari. Kaupunkia on tosin rakennettu sosialidemokraattisten kaupunginjohtajien voimin useita vuosikymmeniä.

Lyly arveli, että hallituskriisistä ja muistakin syistä johtuen sote- ja maakuntauudistus eivät etene niin sujuvasti kuin maan hallitus on alunperin ajatellut.

Valtuustokauden puolivälissä kaupunki tekee välitilinpäätöksen pormestariohjelman toteutumisesta ja tarvittavista uusista toimenpiteistä. Lyly pohti, josko kaupungin olisi varauduttava sote-palvelujen tarjontaan myös vuonna 2019 ja sen jälkeenkin. Näillä näkymin ei hänen mielestään ole mitään takeita Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisesta. Sen sijaan sote-uudistuksen aikataulu ja sisältökin saattavat muuttua.

– Sote-uudistuksen suurin ongelma on ollut se, että sitä ryhdyttiin rakentamaan liian kapeilla hartioilla, Lyly sanoi.

Töihin täysin rinnoin

– Lähden uuteen tehtävääni täysillä, innokkaasti ja nöyrästi. Vetovoimainen Tampere tarvitsee kehittyäkseen yksimielisyyttä, joka pormestariohjelmaa neuvoteltaessa onkin löydetty. Nyt vuorossa on sen toteuttaminen, Lyly totesi kiittäessään valinnastaan valtuutettuja.

Lyly halusi etsiä ratkaisut viime valtuustokaudella esiintyneisiin kipeisiin ongelmiin – esimerkiksi rantatunneliin ja sen liittymiin, ratikkaan ja Eteläpuiston suunnitelmiin. Ratkaisut ovatkin hänen mielestään löydettävissä pormestariohjelmasta. Nämä ja muutkin aloitetut suuret investoinnit viedään loppuun.

Lylyn haluamien henkilövalintojenkin taustalla on viesti kaikille kaupunkilaisille. Menneitä ei ole enää syytä kaivella. Kaunaa kantamatta on katsottava tulevaisuuteen. Mahdollisimman suurin, vanhoista erimielisyyksistä vapain voimin on pyrittävä ratkomaan nykyisiä ja tulevia ongelmia. Lylyn mukaan jokainen ymmärtää, että vanhoista painolasteista irrottautuminen takaa aikaisempaa hedelmällisemmän yhteistyön..

Valtuuston kokouksessa perustettiin myös valtuustoryhmät. Tässä yhteydessä Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Lassi Kaleva ilmoitti, että hänen johtamansa ryhmä on pormestariohjelman takana. Jokainen Kalevan johtaman ryhmän jäsenistä on ryhmäpuheenjohtajan mukaan sitoutunut pormestariohjelmaan.

Kevään aikana Perussuomalaisten valtuustoryhmässä oli aistittavissa paitsi jonkinasteista kireyttä myös korvin kuultavaa riitelyä.

Lylyllä hyvät lähtökohdat

Lyly saa työlleen parhaat mahdolliset lähtökohdat: hänen valintansa oli yksimielinen. Pormestarin tehtäviin kuuluu koko kaupungin ja kaupunkikonsernin johtaminen. Sitä hän tekee muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Lyly kiitteli edeltäjäänsä Anna-Kaisa Ikosta (kok.) hyvästä tehtäviensä hoidosta ja aikaan saavasta otteesta. Lylyn mielestä Ikonen oli valovoimainen pormestari.

Ikosen asettuminen ja asettaminen näkyvälle paikalle valtuuston puheenjohtajaksi, on samalla lähtölaukaus seuraaviin kuntavaaleihin. Kenellekään ei liene yllätys, jos Kokoomuksen pormestariehdokkaana seuraavissa kuntavaaleissa on Anna-Kaisa Ikonen.

Fiksu kilpailu on tervettä ja koitunee Tampereen ja sen asukkaiden hyväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lautakuntiinkin jäsenet yksimielisesti

Entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen luovutti kaupunginjohtajan tunnukset uuden pormestarin Lauri Lylyn harteille.

Sdp:n Johanna Loukaskorpi valittiin maanantaina, 12. kesäkuuta Tampereen kaupungin apulaispormestariksi, joka johtaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä sivistys- ja kulttuurilautakuntaa. Vaihtoehto Tampere -ryhmän ainoa valtuutettu Aarne Raevaara esitti pestin hoitajaksi itseään. Äänestyksessä annettiin 66 ääntä, joista Loukaskorpi sai 64 ja Raevaara kaksi.

Elinvoima- ja osaamislautakuntaa sekä asunto- ja kiinteistölautakuntaa johtavaksi apulaispormestariksi valittiin yksimielisesti vihreiden Anna-Kaisa Heinämäki.

Kokoomuksen Aleksi Jäntti puolestaan valiittiin apulaispormestariksi, joka luotsaa yhdyskuntalautakuntaa sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa ja alueellista jätehuoltolautakuntaa. Tämäkin valinta oli yksimielinen.

Salmesta ensimmäinen varapuheenjohtaja

Tampereen kaupunginvaltuuston uutena puheenjohtajana aloitti entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sdp:n Pekka Salmi, toiseksi varapuheenjohtajaksi Iiris Suomela (vihr.) ja kolmanneksi Mikko Aaltonen (vas.).

Tampereen kaupunginhallituksen puheenjohtajana työskentelee pormestari Lauri Lyly (sd.) (varajäsen Anne Liimola). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kokoomuksen Kalervo Kummola (Anneli Taina), toiseksi vihreiden Jaakko Mustakallio (Merve Caglayan) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Sdp:n Atanas Aleksovski (Ilpo Sirniö).

Kaupunginhallituksen muut jäsenet ovat: Ilkka Sasi (kok.), Irja Tulonen (kok.), Aila Dündar-Järvinen (sd.), Anneli Kivistö (sd.), Olga Haapa-aho (vihr.), Lassi Kaleva (ps.), Minna Minkkinen (vas.), Veikko Vallin ( tapu) ja Suvi Mäkeläinen (kesk.)

Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajaksi valittiin Kokoomuksen Kalervo Kummola ja varapuheenjohtajaksi Sdp:n Atanas Aleksovski. Konsernijaoston muut demarijäsenet ovat Anne Liimola (Aila Dûndar-Järvinen) ja Ilpo Sirniö (Ari Wigelius).

Lautakunnissa demareilla kolmesta neljään edustajaa

Tarkastuslautakuntaan sosialidemokraattien edustajiksi valittiin varapuheenjohtajaksi Esa Kanerva (varajäsen Arto Heikkilä) ja jäseniksi Reima Lampinen (Tapani Tauriainen) sekä Auli Korhonen (Lilli Kilpinen).

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa sosialidemokraatteja edustavat apulaispormestari Johanna Loukaskorven (Ulla Kampmaan) lisäksi Ari Wigelius (Mia Estelle Lotta), Jyri Keränen (Tero Mattila) ja Sirpa Koivisto (Rainer Backström). Sivistys- ja kulttuurilautakunnan demarijäsenet ovat apulaispormestari Loukaskorven (Anne Tervo) lisäksi Antti Hiitti (Joanna Leino), Sofia Julin (Eija Nevala) ja Joni Lehtimäki (Henrik Kähkönen).

Elinvoima- ja osaamislautakunnassa sosialidemokraatteja edustavat Inna Rokosa (Helena Nieminen), Ida Piltonen (Paula Majava) ja Jarkko Auvinen (Jari Pitkänen), Asunto- ja kiinteistölautakunnassa Tuula Pohjola (Mari Luhtalampi), varapuheenjohtajana Riitta Lyytikäinen (Marjo Niemenmaa) ja Oscar Lindvall (Raimo Laaksonen) sekä Yhdyskuntalautakunnassa varapuheenjohtajana Ilpo Sirniö (Mikko Rinta-Kiikka) ja jäseninä Ulla Kampman (Katja Kinnunen) sekä Kaisa Penny (Joanna Leino).

Ympäristö- ja rakennusjaoston demarijäseniksi valittiin Ulla Kampman (Katja Kinnunen) ja Ilpo Sirniö (Kaisa Penny), alueelliseen ympäristöterveydenhuollon jaostoon Johanna Hirvimies (Birgit Lignell) ja Lauri Ruoholahti (Pekka Anttila), alueellliseen jätehuoltolautakuntaan varapuheenjohtajaksi Tero Mattila (Pekka Leppänen) ja Katja Kinnunen (Aila Dündar-Järvinen) ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan Kirsi Kaivonen (Anne Tervo) ja Matti Rainio (Antti Wallenius).

Sara Hildén Taidemuseon johtokunnassa sosialidemokraatteja edustaa Jyrki Liikka (Pilvi Kuitu).

Infralla ja Vedellä demarivetäjä

Tampereen Infra liikelaitoksessa demareita edustavat puheenjohtajana Risto Ilomäki (Jari Tero) ja Anne Tervo (Anne Liimola), Tampere Kaupunkiliikenne liikelaitoksessa Joanna Leino (Leena Heino), Tommi Surakka (Pentti Herranen), ja Risto Kajanto (Jari Paulamäki).

Vesa Koskinen (Jyrki Koskinen) ja Kirsti Viljanen (Iida Viljanen) ovat Sdp:n edustajat Tampereen Tilakeskus liikelaitoksessa, Tampereen Vedessä puheenjohtajana Esa Kanerva (Ville Peltola), Helena Nieminen (Eija Kamppuri) ja Erkki Salopino (Veikko Tervo) ja Tampereen Voimiassa Eija Kamppuri (Paula Virolainen) ja Tero Mettinen (Jukka Halonen).

Poliisilaitoksen neuvottelukunnan kokouksiin osallistuvat Marko Saarinen (Katja Kinnunen), uskottu mies on Marjo Niemenmaa, Pelastustoimen neuvottelukunnassa vaikuttaa Kari Niemelä (Marjut Leppänen).

Pirkanmaan kuntien edustajainkokouksessa Tamperetta edustaa demareista Atanas Aleksovski (Ilpo Sirniö). Lautamiehiä ovat Päivi Karjalainen, Terhi Leino, Marko Niemi, Aila Dündar-Järvinen, Marie Kuusinen, Jari Paulamäki ja Tapani Lahtiperä.

Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajana vaikuttaa Marko Koskinen (Päivi Karjalainen). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa sosialidemokraatteja edustvat Pekka Anttila (Janne Niiniharju) ja Ulla Kampman (Aila Dündar-Järvinen).

Keskustelua aiheesta

Tampere sai Lauri Lylystä pormestarin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.).

Tampereen pormestariksi on valittu Lauri Lyly (s. 1953). Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina.

Lyly oli sosialidemokraattien ehdokas virkaan. Lyly toimi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajana vuosina 2009–2016.

Pormestarina Lyly toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi valtuusto valitsi vihreiden Anna-Kaisa Heinämäen (s.1978), kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi kokoomuksen Aleksi Jäntin (s. 1974) ja hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi sosiaalidemokraattien Johanna Loukaskorven (s. 1974).

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja varapuheenjohtajiksi Pekka Salmi (sd.), Iiris Suomela (vihr.) ja Mikko Aaltonen (vas.).

Keskustelua aiheesta

Roope Lehto Pirkanmaan liiton hallituksen puheenjohtajaksi

Kuva: Esa Salokorpi
Roope Lehto on myös Pirkanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja.

Nokialainen Roope Lehto (sd.) nousee Pirkanmaan liiton hallituksen puheenjohtajaksi. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi tulee Anna-Kaisa Ikonen (kok.), ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Juhana Suoniemi (vihr.). Molemmat  ovat tamperelaisia.

SDP:sta tuli kuntavaaleissa maakunnan suurin puolue.

Maakuntaliiton hallitukseen tulevat edellisten lisäksi SDP:n edustajiksi Atanas Aleksovski Tampereelta ja Hanna Laine Kangasalta. Kokoomusta edustavat Marja Heikkinen Valkeakoskelta ja Heikki Hakala Lempäälästä, Vihreitä Eveliina Asikainen Sastamalasta, Keskustaa Mirva Kittilä Pälkäneeltä, Vasemmistoliittoa Rauno Kesseli Ylöjärveltä ja Perussuomalaisia Heikki Luoto Tampereelta.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi tulee tamperelainen kansanedustaja Sofia Vikman (kok.), 1. varapuheenjohtajaksi Tuula Petäkoski-Hult (sd.) Lempäälästä ja 2. varapuheenjohtajaksi Minna Sorsa (vihr.) Ylöjärveltä.

Pirkanmaan liitto vastaa muun muassa maakunnallisesta edunvalvonnasta esimerkiksi valtion budjettia rakennettaessa. Se jakaa jonkin verran ”EU-rahaa” ja vastaa maakuntakaavoituksesta.

Maakunnallisilla liitoilla on paljon ”pähkinöitä purtavaksi” myös sote-uudistuksen valmistelussa.

Kostiainen ja Sirniö luotsaavat sairaanhoitopiirin hallitusta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi tulee Leena Kostiainen (kok.) Tampereelta ja varapuheenjohtajaksi Ilpo Sirniö (sd.) – hänkin Tampereelta.

Hallituksen muut jäsenet ovat SDP:n edustajat Leena Mankkinen Ylöjärveltä ja Esa Mikkola Mänttä-Vilppulasta, Kokoomusta edustavat Anneli Taina Tampereelta ja Mauri Jussila Kangasalta, Vihreiden edustajat Olga Haapa-aho Tampereelta ja Leo Lähde Nokialta, Keskustan Tuukka Liuha Lempäälästä, Vasemmistoliiton Sinikka Torkkola Tampereelta ja Perussuomalaisten Tarja Ahonen Valkeakoskelta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajaksi tulee Pekka Järvinen (sd.) Valkeakoskelta, Jari Andersson (kok.) Sastamalasta ja Arja Rinneaho (vihr.) Pirkkalasta.

Maakunnallisia luottamushenkilöpaikkoja saavat puolueet sopivat yksimielisesti loppuviikolla paikkojen jaosta.

Keskustelua aiheesta