Lauri Nurmi: ”Jos Sipilä de facto on valehdellut pääministerinä eduskunnan täysistunnossa, hänen olisi erottava”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Toimittaja Lauri Nurmi skuuppasi aikanaan kertomalla, että perussuomalaisista voisi irrota 20 hengen ryhmä. Näin lopulta kävikin, kun Uusi vaihtoehto ja sittemmin Sininen tulevaisuus sai alkunsa.

Aamulehden ja Lännen Median politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo kirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä ja taustoittaa viime kesän puoluekokousta, jossa Jussi Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Sittemmin puolue hajosi.

Kirjassa on myös kova väite siitä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi valehdellut eduskunnan täysistunnossa. Demokraatti haastatteli Lauri Nurmen ja kysyin muun muassa, mihin hän tämän väitteensä perustaa.

Miten yksilöit sen, mistä pääministeri puhui eduskunnan täysistunnossa muunneltua totuutta tai valehteli?

– Kun pääministeri 19.6. totesi, että olisi ennenkuulumatonta laatia suunnitelmia ja varautua toisen puolueen puoluekokouksen valintoihin. Sen voi eduskunnan pöytäkirjoista katsoa, hänen käyttämänsä sanatarkan puheenvuoron. Muun muassa kello 13.59 hän sanoi, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa.

– Hän ei puhunut totta. Koska keskustalaisista luotettavista henkilölähteistä kerrotaan, että keskustalla päinvastoin oli jo toukokuussa esimerkiksi aloitettu operaatio sen selvittämiseksi, miten voitaisiin saada loikkareita keskustan riveihin niin sanotuista soinilaisista. Samalla myös pohdittiin sitä vaihtoehtoa, että 20 kansanedustajaa voisi siirtyä.

Koska sitä vaihtoehtoa pohdittiin?

– Sitä pohdittiin toukokuussa samaan aikaan näissä keskusteluissa, että yksi vaihtoehto olisi tämä, mikä toteutuikin eli oman eduskuntaryhmän irtautuminen.

Oliko Sipilä tietoinen tästä 20 hengen joukosta silloin toukokuussa jo?

– Pääministeri voi sanoa, että hän ei ollut tietoinen siitä, kuinka monta siinä on. Ja tämän hän saattaa ihan hyvin sanoa. Siinä mielessä puhutaankin totta, että eihän kukaan voi sanoa olevansa tietoinen jostain tarkasta määrästä.

Mutta hän oli tietoinen tällaisesta erillisestä fraktiosta (ryhmästä) toukokuussa jo?

– Kyllä, hän oli toukokuussa tietoinen, että on mahdollista, että hallitus pelastetaan sillä tavalla, että on mahdollista, että sieltä irtoaa tämä oma eduskuntaryhmä. Koska Timo Soinin lähipiirissä oli laadittu tämä suunnitelma valmiiksi jo toukokuussa ja oltiin mietitty maalis–huhtikuusta lähtien erilaisia toimintavaihtoehtoja. Ja valmiiksi se muotoutui toukokuun alkupuolella.

Milloin ensimmäisen kerran vaihtoehtona nousi esiin uuden eduskuntaryhmän perustaminen?

– Toukokuun alussa sen jälkeen, kun (perussuomalaisten) puheenjohtajakiertue oli alkanut lauantaina (6.5.2017). Sen ensimmäisen puheenjohtajatentin jälkeen alettiin Soinin lähipiirissä tehdä lopullisesti se arvio, että Halla-aho voittaa. Ja tällöin sitten ruvettiin miettimään sitä, mitä oltiin jo huhtikuussa ja maaliskuussa pohjustettu, että ketkä ovat ne lopulliset kansanedustajat, joita sitten Halla-ahon valinnan hetkellä pyydetään mukaan.

Mikä Soinin osuus oli, oliko hän aivot tälle asialle tai kuka oli pääjehu?

– Timo Soini oli myös tässä itse mukana ja hänen lähipiirinsä. Hänen kirjastaankin on luettavissa, keitä hänen lähipiiriinsä kuuluu.

Oliko Soini se varsinainen aivot vai joka siunasi tämän?

– Soini antoi hyväksyntänsä. Hänethän pidettiin itse käytännön loikkauksesta siinä mielessä erossa, että hän oli ministeri. Ja jos ikään kuin kaikki olisi paljastunut, niin hänen asemaansa sitten hieman suojattiin.

– Avainhenkilöitä olivat käytännön loikkauksen toteuttamisessa valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino. Jussi Niinistö oli myös Timo Soinin luottomies. Lehdistöavustaja Riikka Taivassalo on Soinille läheinen, siinäpä näitä nimiä.

– Timo Soini oli koko ajan tietoinen siitä, mitä tapahtuu. Hänhän muun muassa toteaa Peruspomo-kirjansa johdannossakin, että aina on oltava suunnitelma. Jokainen voi vilkaista sen lauseen siitä kirjasta.

Miten vakavana pidät (väittämääsi) Sipilän valehtelua täysistunnossa?

– Se on minusta ikävää.

Jos tarkastelet poliittisen historian valossa, voiko siitä olla jonkinlaisia seurauksia luvassa tai pitäisikö olla?

– Saattaa olla. Toki olisi suoraselkäistä, että pääministeri itse kertoisi näistä asioista … Ikään kuin Sipilälle on ominaista pääministerinä se, että hän jostain syystä toistuvasti ei pysty antamaan sellaisia lausuntoja, joissa hän ei olisi hyvin ehdoton tai joissa hän ei osoittaisi henkilökohtaista harmistustansa johonkin. Kun hän näin kategorisesti kiistää minkään etukäteisen valmistelun, niin minun on aivan mahdoton ymmärtää, miksi hän pääministerin asemassa tekee sen eduskunnan täysistunnossa.

Kuinka vakavasta asiasta siinä on kysymys?

– Se on hyvin vakava asia. Kyllä se on, jos demokratian perusperiaatteita ajattelee. Minä en halua moralisoida. Minun mielestäni hän toimi tässä operaatiossa kuten pääministeri ja puoluejohtaja rationaalisesti toimii; haluaa keinolla millä hyvänsä pelastaa hallituksen. Minä toivon, että tämä tulee esille. Minä en halua Sipilää tuomita tästä näkökulmasta.

– Mutta se, että hän eduskunnan täysistunnossa, päinvastoin kuin Orpo, kiistää tämän kaiken, niin jos ajatellaan meidän valtiosäännön ja eduskunnan vakiintuneitten käytäntöjen henkeä, on erittäin vakavaa, että pääministeri ei puhunut totta.

Millaisia seurauksia siitä voisi olla?

– Aika näyttää. Se on opposition tehtävä, poliittisen opposition – se ei ole minun politiikan toimittajana. Ja tässä tapauksessa kirjailijana koen, että olen itse halunnut, että ihmisillä on realistisempi kuva siitä, että politiikassa todella tehdään salaisia sopimuksia ja etukäteissuunnitelmia.

Voiko se johtaa pääministerin eroon?

– Se on liian aikaista todeta. Mikäli kaikki asianosaiset kertovat omilla nimillänsä tapahtumista niin pääministerin asema on hyvin vaikea.

Miten Sipilän pitäisi asemassaan toimia?

– Pääministeri Sipilä tekisi reilusti ja demokratiaa kunnioittaen, kun hän kertoisi sen, että tätä etukäteissuunnittelua oli ja lisäksi hän voisi myös kertoa sen – kun kirjaa lukee, siinä myös selviää, että miten tämän koko loikkausoperaation toteutuksenkin aikana meitä tiedotusvälineitä harhautettiin, kansalaisia harhautettiin, lähetettiin valetiedotteita, tehtiin tarpeettomia lentoja muokatakseen imagonhallintaa.

– Olisi hienoa, jos hän kertoisi tästä avoimesti kansalaisille. Mutta kun hän on siellä eduskunnan täysistunnossa mennyt tämän kaiken leimaamaan mielikuvitustarinaksi, niin kyllä minä pelkään, että ei hän tätä ikinä tule sanomaan, koska se tarkoittaisi sitä, että hän tunnustaisi. Kirjoitan kyllä kirjassani, että epäilen, että hän ei tule koskaan kertomaan näistä tapahtumista avoimesti, koska hän tunnustaisi de facto valehdelleensa. Ja silloin jos hän de facto on valehdellut pääministerinä eduskunnan täysistunnossa niin hänen olisi erottava tehtävästänsä.

Mikä ministeri Sampo Terhon rooli uuden ryhmän suunnittelemisessa oli?

– Terhohan pyrki kyllä täysillä puheenjohtajaksi. Hän kirjassa kertoo, että vasta kaksi sekuntia ennen valintaa hän ajatteli häviävänsä. Terho panosti täysillä voittoonsa, sehän oli koko ajan se toinen vaihtoehto. Varasuunnittelmaa ei olisi tarvittu, jos Terho olisi voittanut. Näin ollen Terho ei ollut siinä aktiivisessa valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa, koska hänenhän piti keskittää tarmonsa siihen, että hän voittaa puheenjohtajavalinnan, jolloin tämä koko tilanne olisi ollut turha.

– Terhollahan oli sopimus siitä, että Soinin ja Niinistön ja muiden ministereiden kanssa, että ministeriryhmä pysyy ennallaan.

Koska se oli tehty?

– Se oli tehty ennen kuin Sampo Terho ilmoitti (6.3.) ehdokkuudestaan (puheenjohtajaksi).

– Kun hän ilmoitti, että hän pyrkii puheenjohtajaksi niin hän oli jo sunnuntaina alle kaksi tuntia Timo Soinin luopumisilmoituksen jättämisen jälkeen soittanut Matti Putkoselle ja kertonut, että hän haluaa järjestää tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoittaa ehdokkuudestansa ja että sitten Pirkko Mattila, Jussi Niinistö, puhemies Maria Lohela ja Jari Lindström tukevat häntä.

– Ja tähänhän sisältyi se, tämä että oli sovittu tuesta, kertoi, että Terho vastaavasti sitoutui siihen, että jos hänet valitaan, tämä porukka saa jatkaa ministereinä. Soinihan oli levollinen, koska jos Terho oltaisiin valittu niin silloin hän olisi saanut jatkaa ulkoministerinä. Tämä kuului tähän kuvioon.

– Sitten tämä varasuunnitelma laadittiin sitten hallitusryhmän ytimessä siinä samaan aikaan kun Terho kampanjoi. Se laadittiin sitä varten, että ministeri- ja hallitusjatko onnistuu kaikissa olosuhteissa…

Oliko hän millä tavoin sisäpiirissä suunnittelemassa tätä 20 hengen siirtymää?

– Siitä itse asiassa pitää Terholta itseltään kysyä. Hän oli tietoinen, mutta hän ei minun tietojeni mukaan ollut ikään kuin hänen sen hetkisestä roolistaan, puheenjohtajuusehdokkuudestaan johtuen se aktiivisin toimija. Koska hän oli esimerkiksi jo yrittänyt pitää eduskuntaryhmää ennen ministerivalintaansa kasassa. Hänen aikansa meni siihen, että hän yritti pitää puoluetta yhtenäisenä. Hän kirjassa kertoo, että hän pelkäsi, että se hajoaa.

Oliko Terholle kuitenkin ihan selvää, että hän lähtee (perussuomalaisista sinisiin)?

– Kyllä. Hän ei ollut mikään vastentahtoinen lähtijä. Se minkä takia hän oli ikään kuin sivussa, johtui vaan siitä, että hänellä oli oma tehtävänsä kuviossa olla se, joka voittaa vaalin.

Miksi kansanedustaja Kike Elomaa palasi sinisistä takaisin perussuomalaisiin?

– Häneen kohdistettiin hyvin voimakas sähköposti- ja sosiaalisen median kampanja. Hän pelästyi. Jokaiseen loikkariin kohdistettiin hyvin aggressiivinen kampanja ja sitten Kikeen se tehosi.

Mistä se tuli, ohjelmoiko joku?

– Se on parempi, kun minä en sano siihen mitään.

Halla-aho?

– Siitä minulla ei ole mitään todisteita, että Halla-aho itse olisi antanut tällaista ohjetta … Minulla ei ole mitään tietoa, että Halla-aho olisi ollut se aktiivinen.

Sipilän lentämistä 13.6. Turkuun ilmoittamaan hallituksen erosta – joka ei siis lopulta toteutunut Uusi vaihtoehto -ryhmän synnyttyä – toimittaja Lauri Nurmi kertoo pitäneensä lavastettuna feikkioperaationa julkisuuden hallinnan ja kansalaisten mielikuvien ohjaamiseksi.

– Kirjassa kerron, että Sipilän lähipiirissä käydään tämän jälkeen keskustelua hyvin kriittisesti siitä, että miksi näin piti tehdä.

Oliko tasavallan presidentti Sauli Niinistö tietoinen kuinka kauan tästä loikkausoperaatiosta?

– Hänelle kerrottiin maanantaina 12.6. esimerkiksi Kultaranta-keskustelujen yhteydessä, pääministeri kertoi, että tällainen on tapahtumassa. Ainakin silloin. Minun oma arvio on se, että Timo Soini kertoi tasavallan presidentille sunnuntaina 11.6., kun hän oli Kultarannassa paikalla, koska hänhän kuiskutteli tasavallan presidentin korvaan pitkään asioita. Mutta tämä on vain arvaus. Mutta varmasti tiedän sen, että presidentille pääministeri kertoi viimeistään noin kello 15.30 puhelimessa maanantaina 12.6. Mutta tasavallan presidentti oletti, että hallitus jättää ensin eronpyyntönsä.

Niinistön hermostuminen on siis aito?

– Minä uskon siihen. Kuulin siitä päivän sen hermostumisen jälkeen. Minun lähteitteni kokonaiskuvan mukaan se on aito. Siinä on mielestäni aihetodisteet, se että Sipilää ei huolita sinne (Kultarantaan). Se on hyvin aito se kertomus siitä. Kyllähän pääministerin kaikkien etujen mukaista olisi ollut päästä sinne, missä koko media oli odottamassa. Sehän tavallaan paljasti tätä koko ikävää kuviota, kun hän joutuikin menemään Turun lentokentälle (pitämään tiedotustilaisuutta).

Pääministeri Juha Sipilä on vienninedistämismatkalla Kolumbiassa. Demokraatti on kysynyt noin tunti Sipilän avustajan kautta pääministerin kommenttia Lauri Nurmen väitteeseen siitä, että Sipilä olisi valehdellut eduskunnan täysistunnossa.

Näin ministeri Juha Sipilä vastasi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Antti Lindtmanille 19.6.2017 eduskunnan täysistunnossa (ote pöytäkirjasta):

13.59 Pääministeri Juha Sipilä
Arvoisa herra puhemies! Nyt tämä pääargumentti oppositiolla näyttää olevan se, että tästä olisi tehty käsikirjoitus jo ennen viikonloppua hallituksen piirissä. Edustaja Lindtman kysyi, voinko vakuuttaa, että näin ei ole. Voin vakuuttaa, että näin ei ole. Hallituksen piirissä ei ole — missään sellaisissa keskusteluissa en ainakaan itse ole ollut mukana, joissa tällaista suunnitelmaa olisi tehty. Olisihan se ennenkuulumatonta miettiä puolueen puoluekokouksen mahdollisia lopputuloksia ja tehdä siihen suunnitelma etukäteen. Nämä ovat ihan mielikuvitustarinoita, joita lehdet kirjoittavat ja te täällä toistatte. Tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa. 
Sellaisia viitteitä esimerkiksi hallituspuolueiden kesäjuhlassa Kesärannassa oli, että jos tämä poliittinen koti palaa — niin kuin täällä on käytetty esimerkkejä — niin silloin voi liikehdintää tapahtua esimerkiksi siten, että edustajia siirtyy toisiin eduskuntaryhmiin. Tällaista keskustelua oli tiistai-iltana, muutamat perussuomalaisten kansanedustajat tällaista ennakoivat tuossa tilanteessa tapahtuvaksi. Mutta että syntyisi uusi ryhmä ja vielä näin iso ryhmä, niin tällaista keskustelua ei ole käyty. Sellaisesta en ole kuullut mitään ennen tuota viikonloppua. Sunnuntai-iltana kuulin ensimmäisen kerran jotakin mietintää olevan, maanantaina, sen jälkeen kun päätös tehtiin, että arvoeromme on kasvanut liian suureksi, nuo vaihtoehdosta keskustelut alkoivat voimistua, kello 12 tämä Uusi vaihtoehto -ryhmä oli kokoontunut, ja sen jälkeen sain siitä pöytäkirjan ja soitin muistaakseni noin 14.30 matkalla Kesärantaan ryhmän puheenjohtaja Simon Elolle ja kysyin vielä muutaman kysymyksen tähän liittyen. Ja sen jälkeen teimme yhdessä päätöksen valtiovarainministeri Orpon kanssa, että tämä prosessi keskeytetään tähän. 
No, ketä valtiosääntöasiantuntijoita on kuultu? Ollaan kuultu Hidéniä, Tiitinen on kertonut näkemyksensä tähän, mutta myöskin oikeusministeriössä on tehty meille muistio asiasta kansliapäällikön johdolla, ja oikeusministeriössä, niin kuin oikeusministeri juuri kertoi, on tehty laaja pohdinta siitä, mitä tämä tarkoittaa. Myöskin Lavapuro — johon täällä viitattiin — sanoi, että lopputulos oli juridisesti oikein. Tämä on vähän ongelmallista, kun me aina lainaamme vain pätkän kunkin lausunnoista. 
14.03 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pääministeri, juuri äsken sanoitte suurin piirtein niin, että olisi absurdia, että varauduttaisiin eri vaihtoehtoihin yhden puoluekokouksen takia — suurin piirtein näin. Valtiovarainministeri Orpo juuri edellisessä puheenvuorossaan sanoi, että totta kai varaudutaan eri vaihtoehtoihin. Ja kun kysyin teiltä, käytiinkö hallituksen piirissä keskustelua tästä, ministeri Soini, joka ei ole täällä vastaamassa — yhdyn Henrikssonin pahoitteluun tästä — kirjoitti blogin viikkoa aikaisemmin, jossa hän tuomitsi mahdolliset loikkarit, ja on myöhemmin käytännössä tunnustanut sanomalla, että sille blogille oli paikkansa, koska hän näki tämän vaaran. Nyt ministeri Soini on jo tämän tunnustanut. Tästä on kyse. 
Ja vielä, mitä tulee Lavapuroon, niin hän esitti huolensa siitä, että hallituskriisi on juuri silloin maassa, kun ei ole nimettyä oikeuskansleria. Hän piti tätä syntynyttä ongelmaa vakavana ongelmana. Aiotteko sivuuttaa hänen näkemyksensä tuosta vain? 

 

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hakkarainen sai äänen eduskunnan oikeusasiamieheksi – kansanedustaja Teuvo ei ollut ehdolla tehtävään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen on valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi 1.1.2018 – 31.12.2021.

Valinta vahvistui eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, sillä Jääskeläinen oli ainoa tehtävään ilmoittautunut henkilö määräaikaan 13. marraskuuta mennessä.

Tästä huolimatta vaalissa äänen sai toinenkin henkilö: ”Hakkarainen”, joka mahdollisesti viittaa kansanedustaja Teuvoon. Etunimeä eduskunnassa ei kuitenkaan mainittu, joten täyttä selvyyttä äänen kohteesta ei toistaiseksi saatu.

Lisäksi vaalissa annettiin kaksi ääntä, jotka eivät täyttäneet teknisiä vaatimuksia.