Lauri Nurmi: ”Jos Sipilä de facto on valehdellut pääministerinä eduskunnan täysistunnossa, hänen olisi erottava”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Toimittaja Lauri Nurmi skuuppasi aikanaan kertomalla, että perussuomalaisista voisi irrota 20 hengen ryhmä. Näin lopulta kävikin, kun Uusi vaihtoehto ja sittemmin Sininen tulevaisuus sai alkunsa.

Aamulehden ja Lännen Median politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo kirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä ja taustoittaa viime kesän puoluekokousta, jossa Jussi Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Sittemmin puolue hajosi.

Kirjassa on myös kova väite siitä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi valehdellut eduskunnan täysistunnossa. Demokraatti haastatteli Lauri Nurmen ja kysyin muun muassa, mihin hän tämän väitteensä perustaa.

Miten yksilöit sen, mistä pääministeri puhui eduskunnan täysistunnossa muunneltua totuutta tai valehteli?

– Kun pääministeri 19.6. totesi, että olisi ennenkuulumatonta laatia suunnitelmia ja varautua toisen puolueen puoluekokouksen valintoihin. Sen voi eduskunnan pöytäkirjoista katsoa, hänen käyttämänsä sanatarkan puheenvuoron. Muun muassa kello 13.59 hän sanoi, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa.

– Hän ei puhunut totta. Koska keskustalaisista luotettavista henkilölähteistä kerrotaan, että keskustalla päinvastoin oli jo toukokuussa esimerkiksi aloitettu operaatio sen selvittämiseksi, miten voitaisiin saada loikkareita keskustan riveihin niin sanotuista soinilaisista. Samalla myös pohdittiin sitä vaihtoehtoa, että 20 kansanedustajaa voisi siirtyä.

Koska sitä vaihtoehtoa pohdittiin?

– Sitä pohdittiin toukokuussa samaan aikaan näissä keskusteluissa, että yksi vaihtoehto olisi tämä, mikä toteutuikin eli oman eduskuntaryhmän irtautuminen.

Oliko Sipilä tietoinen tästä 20 hengen joukosta silloin toukokuussa jo?

– Pääministeri voi sanoa, että hän ei ollut tietoinen siitä, kuinka monta siinä on. Ja tämän hän saattaa ihan hyvin sanoa. Siinä mielessä puhutaankin totta, että eihän kukaan voi sanoa olevansa tietoinen jostain tarkasta määrästä.

Mutta hän oli tietoinen tällaisesta erillisestä fraktiosta (ryhmästä) toukokuussa jo?

– Kyllä, hän oli toukokuussa tietoinen, että on mahdollista, että hallitus pelastetaan sillä tavalla, että on mahdollista, että sieltä irtoaa tämä oma eduskuntaryhmä. Koska Timo Soinin lähipiirissä oli laadittu tämä suunnitelma valmiiksi jo toukokuussa ja oltiin mietitty maalis–huhtikuusta lähtien erilaisia toimintavaihtoehtoja. Ja valmiiksi se muotoutui toukokuun alkupuolella.

Milloin ensimmäisen kerran vaihtoehtona nousi esiin uuden eduskuntaryhmän perustaminen?

– Toukokuun alussa sen jälkeen, kun (perussuomalaisten) puheenjohtajakiertue oli alkanut lauantaina (6.5.2017). Sen ensimmäisen puheenjohtajatentin jälkeen alettiin Soinin lähipiirissä tehdä lopullisesti se arvio, että Halla-aho voittaa. Ja tällöin sitten ruvettiin miettimään sitä, mitä oltiin jo huhtikuussa ja maaliskuussa pohjustettu, että ketkä ovat ne lopulliset kansanedustajat, joita sitten Halla-ahon valinnan hetkellä pyydetään mukaan.

Mikä Soinin osuus oli, oliko hän aivot tälle asialle tai kuka oli pääjehu?

– Timo Soini oli myös tässä itse mukana ja hänen lähipiirinsä. Hänen kirjastaankin on luettavissa, keitä hänen lähipiiriinsä kuuluu.

Oliko Soini se varsinainen aivot vai joka siunasi tämän?

– Soini antoi hyväksyntänsä. Hänethän pidettiin itse käytännön loikkauksesta siinä mielessä erossa, että hän oli ministeri. Ja jos ikään kuin kaikki olisi paljastunut, niin hänen asemaansa sitten hieman suojattiin.

– Avainhenkilöitä olivat käytännön loikkauksen toteuttamisessa valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino. Jussi Niinistö oli myös Timo Soinin luottomies. Lehdistöavustaja Riikka Taivassalo on Soinille läheinen, siinäpä näitä nimiä.

– Timo Soini oli koko ajan tietoinen siitä, mitä tapahtuu. Hänhän muun muassa toteaa Peruspomo-kirjansa johdannossakin, että aina on oltava suunnitelma. Jokainen voi vilkaista sen lauseen siitä kirjasta.

Miten vakavana pidät (väittämääsi) Sipilän valehtelua täysistunnossa?

– Se on minusta ikävää.

Jos tarkastelet poliittisen historian valossa, voiko siitä olla jonkinlaisia seurauksia luvassa tai pitäisikö olla?

– Saattaa olla. Toki olisi suoraselkäistä, että pääministeri itse kertoisi näistä asioista … Ikään kuin Sipilälle on ominaista pääministerinä se, että hän jostain syystä toistuvasti ei pysty antamaan sellaisia lausuntoja, joissa hän ei olisi hyvin ehdoton tai joissa hän ei osoittaisi henkilökohtaista harmistustansa johonkin. Kun hän näin kategorisesti kiistää minkään etukäteisen valmistelun, niin minun on aivan mahdoton ymmärtää, miksi hän pääministerin asemassa tekee sen eduskunnan täysistunnossa.

Kuinka vakavasta asiasta siinä on kysymys?

– Se on hyvin vakava asia. Kyllä se on, jos demokratian perusperiaatteita ajattelee. Minä en halua moralisoida. Minun mielestäni hän toimi tässä operaatiossa kuten pääministeri ja puoluejohtaja rationaalisesti toimii; haluaa keinolla millä hyvänsä pelastaa hallituksen. Minä toivon, että tämä tulee esille. Minä en halua Sipilää tuomita tästä näkökulmasta.

– Mutta se, että hän eduskunnan täysistunnossa, päinvastoin kuin Orpo, kiistää tämän kaiken, niin jos ajatellaan meidän valtiosäännön ja eduskunnan vakiintuneitten käytäntöjen henkeä, on erittäin vakavaa, että pääministeri ei puhunut totta.

Millaisia seurauksia siitä voisi olla?

– Aika näyttää. Se on opposition tehtävä, poliittisen opposition – se ei ole minun politiikan toimittajana. Ja tässä tapauksessa kirjailijana koen, että olen itse halunnut, että ihmisillä on realistisempi kuva siitä, että politiikassa todella tehdään salaisia sopimuksia ja etukäteissuunnitelmia.

Voiko se johtaa pääministerin eroon?

– Se on liian aikaista todeta. Mikäli kaikki asianosaiset kertovat omilla nimillänsä tapahtumista niin pääministerin asema on hyvin vaikea.

Miten Sipilän pitäisi asemassaan toimia?

– Pääministeri Sipilä tekisi reilusti ja demokratiaa kunnioittaen, kun hän kertoisi sen, että tätä etukäteissuunnittelua oli ja lisäksi hän voisi myös kertoa sen – kun kirjaa lukee, siinä myös selviää, että miten tämän koko loikkausoperaation toteutuksenkin aikana meitä tiedotusvälineitä harhautettiin, kansalaisia harhautettiin, lähetettiin valetiedotteita, tehtiin tarpeettomia lentoja muokatakseen imagonhallintaa.

– Olisi hienoa, jos hän kertoisi tästä avoimesti kansalaisille. Mutta kun hän on siellä eduskunnan täysistunnossa mennyt tämän kaiken leimaamaan mielikuvitustarinaksi, niin kyllä minä pelkään, että ei hän tätä ikinä tule sanomaan, koska se tarkoittaisi sitä, että hän tunnustaisi. Kirjoitan kyllä kirjassani, että epäilen, että hän ei tule koskaan kertomaan näistä tapahtumista avoimesti, koska hän tunnustaisi de facto valehdelleensa. Ja silloin jos hän de facto on valehdellut pääministerinä eduskunnan täysistunnossa niin hänen olisi erottava tehtävästänsä.

Mikä ministeri Sampo Terhon rooli uuden ryhmän suunnittelemisessa oli?

– Terhohan pyrki kyllä täysillä puheenjohtajaksi. Hän kirjassa kertoo, että vasta kaksi sekuntia ennen valintaa hän ajatteli häviävänsä. Terho panosti täysillä voittoonsa, sehän oli koko ajan se toinen vaihtoehto. Varasuunnittelmaa ei olisi tarvittu, jos Terho olisi voittanut. Näin ollen Terho ei ollut siinä aktiivisessa valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa, koska hänenhän piti keskittää tarmonsa siihen, että hän voittaa puheenjohtajavalinnan, jolloin tämä koko tilanne olisi ollut turha.

– Terhollahan oli sopimus siitä, että Soinin ja Niinistön ja muiden ministereiden kanssa, että ministeriryhmä pysyy ennallaan.

Koska se oli tehty?

– Se oli tehty ennen kuin Sampo Terho ilmoitti (6.3.) ehdokkuudestaan (puheenjohtajaksi).

– Kun hän ilmoitti, että hän pyrkii puheenjohtajaksi niin hän oli jo sunnuntaina alle kaksi tuntia Timo Soinin luopumisilmoituksen jättämisen jälkeen soittanut Matti Putkoselle ja kertonut, että hän haluaa järjestää tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoittaa ehdokkuudestansa ja että sitten Pirkko Mattila, Jussi Niinistö, puhemies Maria Lohela ja Jari Lindström tukevat häntä.

– Ja tähänhän sisältyi se, tämä että oli sovittu tuesta, kertoi, että Terho vastaavasti sitoutui siihen, että jos hänet valitaan, tämä porukka saa jatkaa ministereinä. Soinihan oli levollinen, koska jos Terho oltaisiin valittu niin silloin hän olisi saanut jatkaa ulkoministerinä. Tämä kuului tähän kuvioon.

– Sitten tämä varasuunnitelma laadittiin sitten hallitusryhmän ytimessä siinä samaan aikaan kun Terho kampanjoi. Se laadittiin sitä varten, että ministeri- ja hallitusjatko onnistuu kaikissa olosuhteissa…

Oliko hän millä tavoin sisäpiirissä suunnittelemassa tätä 20 hengen siirtymää?

– Siitä itse asiassa pitää Terholta itseltään kysyä. Hän oli tietoinen, mutta hän ei minun tietojeni mukaan ollut ikään kuin hänen sen hetkisestä roolistaan, puheenjohtajuusehdokkuudestaan johtuen se aktiivisin toimija. Koska hän oli esimerkiksi jo yrittänyt pitää eduskuntaryhmää ennen ministerivalintaansa kasassa. Hänen aikansa meni siihen, että hän yritti pitää puoluetta yhtenäisenä. Hän kirjassa kertoo, että hän pelkäsi, että se hajoaa.

Oliko Terholle kuitenkin ihan selvää, että hän lähtee (perussuomalaisista sinisiin)?

– Kyllä. Hän ei ollut mikään vastentahtoinen lähtijä. Se minkä takia hän oli ikään kuin sivussa, johtui vaan siitä, että hänellä oli oma tehtävänsä kuviossa olla se, joka voittaa vaalin.

Miksi kansanedustaja Kike Elomaa palasi sinisistä takaisin perussuomalaisiin?

– Häneen kohdistettiin hyvin voimakas sähköposti- ja sosiaalisen median kampanja. Hän pelästyi. Jokaiseen loikkariin kohdistettiin hyvin aggressiivinen kampanja ja sitten Kikeen se tehosi.

Mistä se tuli, ohjelmoiko joku?

– Se on parempi, kun minä en sano siihen mitään.

Halla-aho?

– Siitä minulla ei ole mitään todisteita, että Halla-aho itse olisi antanut tällaista ohjetta … Minulla ei ole mitään tietoa, että Halla-aho olisi ollut se aktiivinen.

Sipilän lentämistä 13.6. Turkuun ilmoittamaan hallituksen erosta – joka ei siis lopulta toteutunut Uusi vaihtoehto -ryhmän synnyttyä – toimittaja Lauri Nurmi kertoo pitäneensä lavastettuna feikkioperaationa julkisuuden hallinnan ja kansalaisten mielikuvien ohjaamiseksi.

– Kirjassa kerron, että Sipilän lähipiirissä käydään tämän jälkeen keskustelua hyvin kriittisesti siitä, että miksi näin piti tehdä.

Oliko tasavallan presidentti Sauli Niinistö tietoinen kuinka kauan tästä loikkausoperaatiosta?

– Hänelle kerrottiin maanantaina 12.6. esimerkiksi Kultaranta-keskustelujen yhteydessä, pääministeri kertoi, että tällainen on tapahtumassa. Ainakin silloin. Minun oma arvio on se, että Timo Soini kertoi tasavallan presidentille sunnuntaina 11.6., kun hän oli Kultarannassa paikalla, koska hänhän kuiskutteli tasavallan presidentin korvaan pitkään asioita. Mutta tämä on vain arvaus. Mutta varmasti tiedän sen, että presidentille pääministeri kertoi viimeistään noin kello 15.30 puhelimessa maanantaina 12.6. Mutta tasavallan presidentti oletti, että hallitus jättää ensin eronpyyntönsä.

Niinistön hermostuminen on siis aito?

– Minä uskon siihen. Kuulin siitä päivän sen hermostumisen jälkeen. Minun lähteitteni kokonaiskuvan mukaan se on aito. Siinä on mielestäni aihetodisteet, se että Sipilää ei huolita sinne (Kultarantaan). Se on hyvin aito se kertomus siitä. Kyllähän pääministerin kaikkien etujen mukaista olisi ollut päästä sinne, missä koko media oli odottamassa. Sehän tavallaan paljasti tätä koko ikävää kuviota, kun hän joutuikin menemään Turun lentokentälle (pitämään tiedotustilaisuutta).

Pääministeri Juha Sipilä on vienninedistämismatkalla Kolumbiassa. Demokraatti on kysynyt noin tunti Sipilän avustajan kautta pääministerin kommenttia Lauri Nurmen väitteeseen siitä, että Sipilä olisi valehdellut eduskunnan täysistunnossa.

Näin ministeri Juha Sipilä vastasi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Antti Lindtmanille 19.6.2017 eduskunnan täysistunnossa (ote pöytäkirjasta):

13.59 Pääministeri Juha Sipilä
Arvoisa herra puhemies! Nyt tämä pääargumentti oppositiolla näyttää olevan se, että tästä olisi tehty käsikirjoitus jo ennen viikonloppua hallituksen piirissä. Edustaja Lindtman kysyi, voinko vakuuttaa, että näin ei ole. Voin vakuuttaa, että näin ei ole. Hallituksen piirissä ei ole — missään sellaisissa keskusteluissa en ainakaan itse ole ollut mukana, joissa tällaista suunnitelmaa olisi tehty. Olisihan se ennenkuulumatonta miettiä puolueen puoluekokouksen mahdollisia lopputuloksia ja tehdä siihen suunnitelma etukäteen. Nämä ovat ihan mielikuvitustarinoita, joita lehdet kirjoittavat ja te täällä toistatte. Tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa. 
Sellaisia viitteitä esimerkiksi hallituspuolueiden kesäjuhlassa Kesärannassa oli, että jos tämä poliittinen koti palaa — niin kuin täällä on käytetty esimerkkejä — niin silloin voi liikehdintää tapahtua esimerkiksi siten, että edustajia siirtyy toisiin eduskuntaryhmiin. Tällaista keskustelua oli tiistai-iltana, muutamat perussuomalaisten kansanedustajat tällaista ennakoivat tuossa tilanteessa tapahtuvaksi. Mutta että syntyisi uusi ryhmä ja vielä näin iso ryhmä, niin tällaista keskustelua ei ole käyty. Sellaisesta en ole kuullut mitään ennen tuota viikonloppua. Sunnuntai-iltana kuulin ensimmäisen kerran jotakin mietintää olevan, maanantaina, sen jälkeen kun päätös tehtiin, että arvoeromme on kasvanut liian suureksi, nuo vaihtoehdosta keskustelut alkoivat voimistua, kello 12 tämä Uusi vaihtoehto -ryhmä oli kokoontunut, ja sen jälkeen sain siitä pöytäkirjan ja soitin muistaakseni noin 14.30 matkalla Kesärantaan ryhmän puheenjohtaja Simon Elolle ja kysyin vielä muutaman kysymyksen tähän liittyen. Ja sen jälkeen teimme yhdessä päätöksen valtiovarainministeri Orpon kanssa, että tämä prosessi keskeytetään tähän. 
No, ketä valtiosääntöasiantuntijoita on kuultu? Ollaan kuultu Hidéniä, Tiitinen on kertonut näkemyksensä tähän, mutta myöskin oikeusministeriössä on tehty meille muistio asiasta kansliapäällikön johdolla, ja oikeusministeriössä, niin kuin oikeusministeri juuri kertoi, on tehty laaja pohdinta siitä, mitä tämä tarkoittaa. Myöskin Lavapuro — johon täällä viitattiin — sanoi, että lopputulos oli juridisesti oikein. Tämä on vähän ongelmallista, kun me aina lainaamme vain pätkän kunkin lausunnoista. 
14.03 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pääministeri, juuri äsken sanoitte suurin piirtein niin, että olisi absurdia, että varauduttaisiin eri vaihtoehtoihin yhden puoluekokouksen takia — suurin piirtein näin. Valtiovarainministeri Orpo juuri edellisessä puheenvuorossaan sanoi, että totta kai varaudutaan eri vaihtoehtoihin. Ja kun kysyin teiltä, käytiinkö hallituksen piirissä keskustelua tästä, ministeri Soini, joka ei ole täällä vastaamassa — yhdyn Henrikssonin pahoitteluun tästä — kirjoitti blogin viikkoa aikaisemmin, jossa hän tuomitsi mahdolliset loikkarit, ja on myöhemmin käytännössä tunnustanut sanomalla, että sille blogille oli paikkansa, koska hän näki tämän vaaran. Nyt ministeri Soini on jo tämän tunnustanut. Tästä on kyse. 
Ja vielä, mitä tulee Lavapuroon, niin hän esitti huolensa siitä, että hallituskriisi on juuri silloin maassa, kun ei ole nimettyä oikeuskansleria. Hän piti tätä syntynyttä ongelmaa vakavana ongelmana. Aiotteko sivuuttaa hänen näkemyksensä tuosta vain? 

 

SDP:n Tuppurainen varoittaa Suomen hallitusta vaitonaisuudesta: ”Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on huolestunut hallituksen hiljaisuudesta keskusteluissa Euroopan unionin kehittämisestä.

Tuppurainen pitää vahingollisena hallituksen passiivisuutta osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Hän muistuttaa, että juuri nyt unionissa on pöydällä monia myös Suomelle erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista.

”EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin kehityksestä. Esiin nousevat avaukset unionin institutionaalisista kysymyksistä. Yksi ajankohtaisista ehdotuksista on Ranskan presidentti Macronin avaus komission kokoonpanon pienentämisestä 15 komissaariin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa. Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista, Tuppurainen painottaa tiedotteessaan.

Tuppurainen muistuttaa, että ilman aktiivista osallistumista unionin kehittämisestä käytäviin keskusteluihin Suomen näkökulmat eivät tule kuulluiksi. Hyvissä ajoin toimimalla voidaan hakea laajempaa tukea Suomen tavoitteille. Tuppurainen uskoo, että Suomen ajatukset saavat vastakaikua myös muilta jäsenvaltioilta.

Tuppurainen kiirehtii hallitusta ottamaan myös opposition mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluihin. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden toukokuussa esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nyt on varauduttava siihen, että neuvotteluja voidaan käydä vielä Suomen puheenjohtajuuskaudellakin, jota edeltävät keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia.

─ Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä voivat olla auki vielä uuden hallituksen aloittaessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomella on hyvissä ajoin yhteisesti määritellyt tavoitteet EU-budjetista tulevalle rahoituskehyskaudelle. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mikä on Suomen linja rahoituskehysneuvotteluihin. Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia, Tuppurainen jatkaa.

Tuppurainen korostaa, että rahoituskehysneuvottelujen suhteen on hyvä seurata Saksan tilannetta. Saksassa hallitusneuvottelutulos on vielä epävarma, mutta mikäli uusi hallitus lähtee toteuttamaan hallitussopimusta, merkitsisi se EU-budjetin kasvattamista, eikä Suomi voi asiaa suorilta käsin sivuuttaa.

─ Hallituksen on pystyttävä turvaamaan rahoituskehysneuvotteluissa Suomen harvaan asutuille alueille tärkeä EU:n rakennerahastosta saatava rahoitustuki, joka on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille merkittävä osa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Raippamalli vasta alkusoittoa: Nyt halutaan puuttua ”työttömyyden kovaan ytimeen”, ja väitteen mukaan ”viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen talouskasvun nopein vaihe on tällä erää ohi, arvioivat Palvelualojen työnantajat Paltan ekonomistit.

Heidön mukaansa kasvu jatkuu edelleen nopeana yksityisillä palvelutoimialoilla.Talouden vetovastuu siirtyy taas takaisin kuluttajalle. Paltan ekonomistit ennustavat, että työvoiman saatavuus hidastaa talouskasvua jo tänä vuonna.

– Työllisyyden kasvattaminen ei ole enää kysynnästä kiinni. Ongelma on työvoiman tarjonnassa. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä pitäisi työllisiä saada 180 000 lisää. Se onnistuu vain puuttumalla työttömyyden kovaan ytimeen. Kaikki työ pitää tehdä kannattavaksi uudistamalla sosiaaliturva kokonaan. Viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä, sanoo Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Avain on Paltan mukaan tässä: Rakennetyöttömyyttä on purettava niin, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan työelämään. Onnistuminen edellyttää elinkeinorakenteen muutosta ja matalapalkkaisemman työn kannattavuuden parantamista työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaistarkastelulla.

– Aktiivimalli on vastustuksesta huolimatta vasta liikkuvan työllisyystavoitteen välietappi. Rakennetyöttömyys pitää puolittaa, muuten kestävää työllisyyden tasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Työvoima ei riitä.

Yksityisille palvelualoille on syntynyt 2000-luvulla yli 290 000 työpaikkaa. Kaikista Suomen työllisistä 85 prosenttia toimii jo nyt erilaisissa palvelutehtävissä.

– Palvelualojen kasvun esteiden poistaminen sataa kaikkien toimialojen ja koko Suomen laariin. Digitaloudessa toimialarajat hämärtyvät, minkä vuoksi tarvitaan toimialaneutraaleja ratkaisuja, arvioi Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Varpen mukaan palvelujen kasvuvauhdin ja uusien työpaikkojen syntyminen turvataan vauhdittamalla toimenpiteitä, joilla nopeutetaan elinkeinorakenteen muutosta.

–Tämä edellyttää, että otetaan ensimmäisten joukossa käyttöön uusin teknologia ja luodaan Suomeen paras mahdollinen digi-infra keinoälyn ja tuetun todellisuuden sovelluksille. Työvoiman osaamisen turvaamiseksi on huolehdittava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista.

Omakuva: Linnea West – ”Politiikassa tarvitaan herkkyyttä, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa”

Saaristosta kotoisin olevalle Linnea Westille meri on tärkeä elementti. Vaasasta löytyy hyviä lenkkeilymaastoja meren rannalta.

Pohjanmaan poliisilaitoksella vanhempana rikoskonstaapelina työskentelevä 31-vuotias Linnea West muutti Vaasaan vuonna 2015. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkinta. Työn ohella hän opiskelee Vaasan yliopistossa hallintotieteitä pääaineenaan julkisoikeus. Lenkkeilystä ja judosta vastapainoa hakeva, 3-vuotiaan pojan äiti haluaa edistää erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti, vanhempien tulotasosta riippumatta.

– Olen aiemmin ohjannut judoharjoituksia lapsille ja päässyt näkemään kuinka paljon hyvä harrastus voi antaa lapselle. Hyvä itsetunto ja ympäristön tukema oma identiteetti on hyvä perusta, jolle rakentaa, West toteaa.

Lasten hyvinvointi on aikuisten käsissä

Vaasaan muuton jälkeen politiikka alkoi kiinnostaa ja Linnea West liittyi SDP:hen. Hänelle oli itsestään selvää lähteä mukaan myös ensimmäisiin kuntavaaleihinsa vuosi sitten keväällä.

– Halusin päästä vaikuttamaan ympäristöön, jossa lapseni tulevaisuudessa kasvaa. Näin sanoessani tarkoitan lapsia laajasti. Haluan saada lasten ja nuorten äänen paremmin kuuluviin yhteiskunnassa. Lasten hyvinvointi ja tulevaisuus on meidän aikuisten käsissä, hän painottaa.

Kuntavaalien jälkeen Linnea West nousi merkittävälle paikalle. Varavaltuutettuna hän otti vastaan myös kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan tehtävän, joka on ollut haastava ja samalla innostava. Westille uusien asioiden oppiminen ja itsensä kehittäminen on tärkeää.

– Haluan kehittyä ammatissani, luottamustehtävissä, harrastuksissa ja tienkin pienen poikani vanhempana. Olen jämäkkä ja minulle on tärkeää seistä niiden asioiden takana, joihin uskon ja samaan aikaan herkkä, enkä häpeä sitäkään. Herkkyys on myös edellytys sille, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Se on taito, jota politiikassa tarvitaan, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa, West toteaa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalla on selvät tavoitteet työlleen.

– Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on avainasemassa ja niiden taso täytyy vähintäänkin säilyttää nykyisellä tasolla, mielellään satsata jopa enemmän. Maksuton ja laadukas koulutusjärjestelmä takaa sen, että kaikkien perheiden lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, hän sanoo.

Konkarit mentoroimaan uusia tulokkaita

Politiikka vaikuttaa Westin mukaan kaikkiin arkipäiväisiin asioihin ja politiikassa SDP edustaa hänelle tärkeitä arvoja. Tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Hänen mukaansa kaikista pitää Suomessa pitää huolta.

– Huonosti voivat ihmiset näkyvät kaikkien elämässä. Poliisina olen ollut näkemässä, millaista pahoinvointia esimerkiksi nuorten laiminlyönti voi aiheuttaa. Yhden ryhmän pahoinvointi vaikuttaa koko yhteisöön, West sanoo.

Linnea Westin mukaan nuorille tulisi antaa myös politiikassa ja SDP:ssä enemmän tilaa ja se pitäisi näkyä luottamuspaikkojen jaossa.

– Vaasassa tämä on toteutunut hyvin. Konkarien vankka kokemus, nuorten innostus ja uusien ideoiden hyödyntäminen yhdessä vievät politiikkaa terveelle pohjalle. Konkarit voisivat entistä vahvemmin toimia uusien tulokkaiden mentoreina, hän ehdottaa.

Linnea Westin mukaan keskeisin haaste kuntapolitiikassa Vaasassa on tällä hetkellä nuorten mielenterveysongelmat. Hänen mukaansa korjaavien toimien sijaan pitäisi satsata entistä enemmän ennalta ehkäisyyn. Kotikaupunkinsa Vaasan parhaita puolia on sen kaupunkimaisuus, mutta samalla yhä tallella oleva yhteisöllisyys.

– Pidän myös Vaasan vahvaa kaksikielisyyttä positiivisena asiana. Kaupungissa on myös mahdollisuus opiskella monipuolisesti eri aloja, usealla eri kielellä, West kiittelee.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Seksuaalista häirintää kokeneista viestinnän ammattilaisista suurin osa ei ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän vuoksi

Noin 16 prosenttia viestintä- ja media-alan ammattilaisista on kokenut jonkinasteista seksuaalista häirintää työssään viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä ilmenee viestinnän ammattiyhteisöjen teettämästä tutkimuksesta.

Useimmiten häiritsijä on ollut kollega, mutta lähes joka viides kertoo häiritsijän olleen haastateltava, asiakas tai työpaikan ulkopuolinen kollega.

Suurin osa ei ole ryhtynyt häirinnän vuoksi mihinkään toimenpiteisiin.

Kyselyyn vastasi vajaat 1 200 Journalistiliiton, ProComin sekä Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liiton (MTL) jäsentä.

Keskustelua aiheesta

”Liikkeellä hyvin itsekkäästi” – keskustaveteraani haukkuu ensin EK:n ja heti perään kokoomuksen: ”Pakkoa halutaan?”

”Hallituksen perhevapaauudistuksen valmistelu kaatui sen reunaehtoihin, työllisyyteen ja liian tiukkaan talousraamiin. Uudistuksen valmistelussa takapiruna toiminut kokoomustaustainen EK oli liikkeellä hyvin itsekkäästi.”

Keskustan veteraanikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila sanoo suorat sanat kirjoituksessaan Ilkka-lehdessä. Hänen mielestään uudistus lyhentäisi perhevapaita, äitien käyttämästä osuudesta otettaisiin noin 5 viikkoa pois ja isien olisi pakko siirtyä laissa määrätylle 4–5 kuukauden hoitovapaalle lapsen täytettyä 8–9 kuukautta.

”Perheen käyttämättä jäävän hoitovapaan ajalta työnantaja säästäisi työtulovakuutusmaksuissaan. EK oli liikkeellä kauniilla puheilla mutta ei rahoittanut isien ansiosidonnaisen parannuksia.”

Paljon parempaan ei pystynyt kokoomus, väittää Anttila.

”Miksi perheiden oma valinnanvapaus ei kelpaa kokoomukselle, kun pakkoa halutaan? Kokoomus ei luota perheiden omaan kykyyn valita perheelle parhaiten soveltuva lastenhoitomuoto.”

Anttila ennustaa, että perhevapaasta käydään ensi vuonna eduskuntavaalit.