Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Lauri Tarasti muistuttaa: Kuntavaalit alkoi jo – voiko vaalit perustuslain mukaan järjestää, jos kaikki eivät pysty koronan takia äänestämään?

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kuntavaalien järjestäminen korona-aikana herättää perustavaa laatua olevia kysymyksiä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Voidaanko vaalit järjestää perustuslain mukaisesti, koska kaikki ihmiset eivät välttämättä pysty koronan vuoksi äänestämään?

On helppo ennustaa, että keskustelu erilaisista ongelmakohdista ja niiden korjausmahdollisuuksista ja -toimista jatkuu vaalipäivään saakka ja kenties sen jälkeenkin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi Demokraatin haastattelussa 5.2., että hankalaa on tällä hetkellä niiden ihmisten äänestysmahdollisuus, jotka juuri ennen vaalipäivää sairastuvat tai sen alla sairastavat koronaa.

Vaalit ovat 18.4. ja esimerkiksi kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään 6.4.2021 ennen kello 16:ta. Kotiäänestys on myös järjestettävä terveysturvallisesti.

– Ei voida ajatella, että vaalitoimitsija olisi velvollinen lähtemään koronaa sairastavan luo, koska tartuntariski olisi ilmeinen.

Henrikssonin mukaan kaksi perusoikeutta joutuukin vastakkain tilanteessa, oikeus äänestää ja oikeus elämään ja terveyteen.

Lisää aiheesta

– Tämä ristiriita on olemassa ja tätä pitää nyt vielä pohtia, onko jokin sellainen mahdollisuus, jolla tätäkin epäkohtaa voitaisiin korjata. En ole vielä nähnyt sellaista ratkaisuehdotusta, mutta omaehtoisessa karanteenissa olevat ja altistuneet karanteenissa olevat pääsevät äänestämään.

Voisivatko sitten vaalit jopa peruuntua tällaisen takia?

– Kukaan ei ole sellaista esittänyt minulle myöskään virkamiestasolta, Henriksson vastasi viikko sitten.

Aiemmin hän on todennut, että poikkeusoloihin ja liikkumisrajoitukset koronatilanteen heikentyessä tietäisivät kuntavaalien peruutusta.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoi hänkin eilen Ylelle, että hankalinta on niiden äänestämään pääsy, jotka ovat sairastuneet koronaan ja on määrätty eristykseen vaalien ajaksi.

– Näyttää siltä, että jos on määrätty kotiin eristykseen, ei ole käytännössä mahdollisuutta äänestää. Jos on määrätty eristykseen laitokseen, niin siellä saattaa olla mahdollista myös eristykseen määrätylle äänestää, mutta se jää laitoksen hoitohenkilökunnan päätösten varaan, Jääskeläinen kertoi.

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoi Ylelle, että sellaista linjausta ei voida perustuslain mukaan tehdä, että joillekin ryhmille äänestäminen ei olisi mahdollista.

Lain mukaan kotona saa äänestää, mikäli kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei äänestämään pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Omaehtoista karanteenia noudattaville poikkeusjärjestelyjä ei sen sijaan ole, vaan heidän tulisi Jääskeläisen mukaan matkata äänestyspaikoille. Jääskeläinen ei ottanut Ylellä kantaa siihen, millainen riski tästä syntyy.

Oikeusministeriö on THL:n kanssa ohjeistanut, että koronasta johtuva kotona äänestämisen mahdollisuus koskisi vain viralliseen karanteeniin määrättyjä. Jääskeläisen mukaan jokaisen on ratkaistava itse, miettiikö taudin tartuttamisriskiä vai äänioikeutensa käyttämistä.

Vaalilainsäädännön asiantuntija, ministeri Lauri Tarasti on seurannut tarkkaan kuntavaalien alla käytyä keskustelua.

– Totta kai vaaleissa tulee olemaan joitakin vaikeuksia. Uskon, että kuntavaalit pystytään toteuttamaan. On meillä niin järjestäytynyt yhteiskunta, hän kuitenkin näkee.

“Vaalit on sikäli oikeastaan alkanut.”

Tarasti muistuttaa samalla, että kuntavaalit on jo käytännössä käynnissä.

Kirjeäänestysmateriaalien tilauspalvelu aukesi 18.1. ja esimerkiksi ennakkoäänestyspaikkoja valmistellaan.

– Ulkomailla olevien kirjeäänestyksestä on säädetty, että asiakirjat voi tilata kolme kuukautta ennen vaaleja. Se on ajat sitten täyttynyt. Kirjeäänestysmateriaalien tilauksia on tullutkin jonkinlainen määrä, ainakin satoja jollei tuhansia. Vaalit on sikäli oikeastaan alkanut.

Toisaalta Tarasti sanoo, että vaalit voidaan peruuttaa vaikkapa päivää ennen, jos asiaan on poliittinen tahto. Toki mitä lähemmäksi varsinaista vaalipäivää edetään, sitä vaikeammaksi peruminen menee.

– Olen ymmärtänyt, että poliittista tahtoa ei löydy, ja silloin vaalit pidetään, Tarasti toteaa tämän hetken tilanteesta.

Perustuslaki säätää yhtäläisestä äänioikeudesta. Se ei siis olisi toteutumassa kuntavaaleissa ainakaan jokaisen yksilön kohdalla koronan takia.

– Tietenkään se ei ole perustuslaillista. Jokaisella on äänioikeus, se pitää pyrkiä turvaamaan kaikin keinoin, Tarasti sanoo.

Hän lisää myös, että on tilanteita, joissa joudutaan miettimään, missä äänestämisen mahdollisuuden rajat kulkevat.

– Ainahan on tosiasiallisia esteitä olemassa. Ihmisiä on sairaalassa, jossa ei ole ennakkoäänestystä, mielenterveys voi olla järkkynyt, nämä estävät tosiasiallisesti äänestämästä. On ollut aina ennenkin niin, että kaikki eivät ole voineet äänestää. Jos tulee tosiasiallinen este, voi olla, että silloin ei voi äänestää, vaikka siihen on periaatteellinen oikeus.

Tarasti sanoo, että esimerkiksi erilaisissa laitoksissa on ennakkoäänestysmahdollisuus, mutta tämä ei koske kaikkia laitoksia.

– Kunta määrää, mihin pitää mennä. Meillä on suuri joukko laitoksia, joita se ei koske, Tarasti sanoo.

Esimerkkiä pyydettäessä hän sanoo, että tällaisia voisivat olla vaikkapa yksityiset hoivalaitokset tai poliisin pidätyssellit.

– Parhaillaan on käyty keskustelua, miten toteutuu varusmiesten äänioikeus, jos ei ole ennakkoäänestyspaikkaa. Pääesikunta on aina antanut ohjeet, mutta en tiedä, miten äänestämään pääsy voi käytännössä koskea kaikkia, Tarasti pohtii.

Koronakaranteenissa olevien kotiäänestysmahdollisuudesta Tarasti sanoo olevansa sitä mieltä, että tehtävään on määrättävä vaalitoimisija, joka on valmis sen suorittamaan. Tähän ei vaalitoimitsijaa voi pakottaa.

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén ei hänkään olisi kuntavaaleja perumassa, ”jos kuvitellaan, että koronatilanne on suurin piirtein se mikä se on nyt ja lähdetään siitä, että pyritään mahdollisimman hyvin huolehtimaan siitä että kaikki jotka haluavat äänestää, pääsevät äänestämään”.

“Voisin kuvitella, että vaikka mitä tehtäisiin…”

Hidén painottaa sitä, että vielä on aikaa järjestää ja kehitellä erilaisia äänestysmahdollisuuksia ja korjata ongelmakohtia.

– Voisin kuvitella, että vaikka mitä tehtäisiin, tulee olemaan joitakuita haluavia, jotka eivät pysty käyttämään äänestysmahdollisuuttaan. Jos paljon jää tällaisia syystä tai toisesta, se on huono, koska mahdollisimman monille pitäisi olla mahdollisuus äänestää, Hidén sanoo.

– Itse lähtisin siitä, että kun on vielä aikaa, täytyisi mahdollisimman pitkälle pyrkiä siihen, että niille äänioikeutetuille, jotka ovat ovat halukkaita äänestämään, täytyy antaa mahdollisuus. Mitä kaikkia pieniä erillisjärjestelyjä se edellyttää, sitä en pysty sanomaan.

Eli vielä ei ole ilmennyt teidän mielestänne sellaista, minkä vuoksi kuntavaaleja ei voitaisi järjestää?

– Ehkä se on niin, Hidén vastaa.

– Minusta ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että on riittävän toimivat edellytykset järjestää vaalit, hän sanoo.

Kuntavaalien 2017 äänestysaktiivisuus oli 58,8 prosenttia. Niin Hidén kuin Tarasti ottavat haastattelussa omaehtoisesti esiin myös tulevien kuntavaalien äänestysprosentin.

Heille äänestysprosentti 50 tuntuu olevan jonkinlainen ajatuksellinen raja, johon ennakoiden vaalien järjestämistä olisi syytä peilata

– Jos äänestysprosentti on vähän yli 50%, se on riittävä. Joku voi sanoa, että jos on pelättävissä että se jää alle 50%:n, sitten tietysti ainakin voidaan kysyä, miten se pitäisi jotenkin ottaa huomioon. Pitäisikö sen vuoksi ajatella, että vaalitilannetta lykätään, jos sen siirtäisi ainakin kesän lopulle. En tiedä, Hidén pohdiskelee.

– Jos on ihan selvää ja kovasti tulee sellaisia tekijöitä näkyville, jotka merkitsevät sitä, että äänestysprosentti laskee merkittävästi, sitten voi tietysti ajatella, miten se pitäisi voida ottaa huomioon. On hyvä että on erilaisia varautumisia ja myös sellainen vaihtoehto että lykätään vaaleja, hän jatkaa.

Lauri Tarasti sanoo hänkin miettineensä, miten korona määrittää vaalien poliittista lopputulosta. On vaikea tutkia, mitä puoluetta korona tukee ja mitä ei mutta vaalien jälkeen tämä voi herättää keskustelua.

– Jos äänestysprosentti jää kovin alhaiseksi, sillä on määrätty vaikutus lopputulokseen. Sitä ei ehkä pidetä oikeudenmukaisena. Ei ole mahdotonta, että prosentti jää alle 50:n.

Tarasti kuitenkin sanoo, että tämä on poliittinen huolenaihe.

– Ei siitä muuta aiheudu kuin se katsotaanko vaalien tulosta oikeudenmukaiseksi ja millainen valtuutus valituilla on, jos äänestysprosentti on kovin heikko. On enemmän poliittinen asia, miten siihen suhtaudutaan, Tarasti sanoo.

Kuntien koronatilanteen takia äänestysprosentti saattaa heitellä myös kunnittain.

Tarastin esiinnnostamia poliittisia paineita saattanee helpottaa se, että tällä hetkellä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet yksimielisesti kuntavaalien järjestämisen kannalla. Puoluesihteerit ovat asian monta kertaa vahvistaneet.

Varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikalla saattaa mennä aikaa tavanomaista pidempään erilaisten koronavarotoimenpiteiden vuoksi ja jonoja voi syntyä.

Äänestyspäivänä 18.4. vaalihuoneistot sulkeutuvat kello 20. Kaikki kello 20 mennessä paikalle tulleet saavat kuitenkin äänestää.

– Se on lainmukainen menettely, siinä ei ole mitään ongelmaa, Tarasti sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE