Lehdet: Salakatselu rehottaa, kiitos kehittyvän teknologian

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Salakatselu nousi otsikoihin, kun juontaja Axl Smith oli kuvannut intiimejä hetkiä kotonaan.

Salakatseluiden määrä on noussut tasaisesti koko 2000-luvun, kertovat Ilta-Sanomat ja Kaleva. Lehtien tiedot perustuvat Poliisiammattikorkeakoulun rikostilastoihin.

Tilastojen mukaan salakatseluiden määrä on kasvanut vuosituhannen vaihteeseen verrattuna yli kymmenkertaiseksi. Kun vuonna 1997 poliisi sai 14 ilmoitusta epäillystä salakatselusta, viime vuonna määrä oli jo 176.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että suurin selittävä tekijä salakatselun lisääntymiselle on teknologinen kehitys.

– Salakatseluun tarvittavat laitteet ovat 1990-lukuun verrattuna halvempia, parempia ja helpommin saatavilla, Tolvanen sanoi IS:lle.

Tuoreimpia ilmiöitä ovat tapaukset, joissa ihmisten koteja on katseltu salaa tietokoneiden web-kameroilla tai internetin kautta.

Keskustelua aiheesta

Kaupunginjohtajat tahtovat pääkaupunkiseudulle sote-erillisratkaisun – tehtäviä ei maakunnalle

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ehdottavat sote- ja aluehallintouudistuksessa erillisratkaisua pääkaupunkiseudulle.

Kaupunginjohtajien esitys yhteisen valmistelun käynnistämiseksi valtioneuvoston kanssa menee kaupunginhallitusten käsiteltäväksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset saavat asian eteensä jo maanantaina ja Kauniaisten kaupunginhallitus keskiviikkona.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestää pääkaupunkiseudun perussote-palvelut ja sillä on mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuus omaan palvelutuotantoon sote-peruspalveluihin säilyy.

Esityksen mukaan kaupungit voivat tuottaa sote-palvelut itse, yhteistoiminnassa tai hankkia ne ostopalveluina ulkopuolisilta. Myös yhteinen sote-alue voisi tuottaa palveluja.

Rahoituksen osalta kaupunginjohtajien ehdotuksen lähtökohta on, että erillisratkaisu tulee toteuttaa neutraalisti muuhun Suomeen nähden.

Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien toimivaltaan kuuluvia tehtäviä ei siirretä uudelle maakunnalle. Osa valtion aluehallinnon palveluista resursseineen esitetään siirrettäväksi pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien järjestämis- ja tuottamisvastuulle.

Näitä tehtäviä ovat elinkeino- ja työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajien palvelut. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä tiivistetään ja tavoitteena on tarjota asukkaille ja yrityksille mahdollisimman yhdenmukaisia palveluja.

Kaupunginjohtajat ehdottavat, että valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit aloittavat yhdessä erillisratkaisun mahdollistavan lainsäädännön valmistelun välittömästi.

Mikäli valtio suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, pääkaupunkiseudun kaupungit perustavat tilapäisen, laajapohjaisen luottamushenkilöelimen, johon kaupungit nimeävät jäseniä asukasluvun ja poliittisen edustavuuden mukaan. Yhteinen toimielin päättäisi valtuustoille tehtävästä esityksestä.

Kerava ja Kirkkonummi kutsutaan mukaan erillisratkaisun valmisteluun. Ne päättävät omasta osallistumisestaan.

Kaupunginjohtajien ehdotuksen taustana ovat hallituksen 5. huhtikuuta julkistamat sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset. Niissä todetaan, että pääkaupunkiseutu muodostaa muusta maasta poikkeavan väestökeskittymän, ja että hallitus on valmis arvioimaan pääkaupunkiseudun erillisratkaisua, mikäli kaupungit tekevät asiasta yhteisen ehdotuksen.

Jos nyt tehty ehdotus toteutuu, Suomeen tulee 18 itsehallintoalueen eli maakunnan lisäksi pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue, jossa sote- ja aluehallinnon uudistus toteutetaan muusta maasta poikkeavalla tavalla.

Viljasadosta tulossa pienin viiteen vuoteen

Kuva: Kari Hulkko
maatalous-vilja

Viljasadosta on tänä kesänä tulossa pienin viiteen vuoteen, kertoo Luonnonvarakeskus.

Sadosta on tulossa pari prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Jos sadonkorjuu onnistuu ilman sateita, saadaan Luonnonvarakeskuksen mukaan kohtuullinen, noin 3,6 miljardin kilon sato. Luonnonvarakeskuksen satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden arvioihin.

Etenkin vehnäsato on jäämässä pieneksi, sillä se on pienenemässä viime vuodesta noin 15 prosenttia. Kaurasadosta on tulossa hiukan suurempi kuin viime vuonna, ja ohrasato jää viime vuoden tasolle.

Viljasatoa ovat rokottaneet kesän vaihtelevat säät. Alkukesän kuumuus ja kuivuus, hallayöt ja kesäkuun puolivälin jälkeiset sateet ovat pienentäneet satoa. Myös perunan sato näyttäisi olevan viime vuotta suurempi, tosin sen kasvukausi on vielä kesken, joten satoarviot ovat vielä epävarmoja.

Rapsista, herneestä ja härkäpavusta voidaan kuitenkin odottaa viime vuotta suurempaa satoa.

Satonäkymien toteutumisen ratkaisevat lopulta korjuuhetken sääolot.

STTK: Diagnoosikohtaisia suosituksia sairauspoissaolojen arviointiin ei tarvita

Kuva: Getty Images

Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta.

Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja.

Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.

−Työryhmä oli yksimielinen siitä, että ohjeistus yleisen suosituksen muodossa on tarpeen ja mahdollinen. Sen sijaan eri mieltä oltiin siitä, pitäisikö suositusten olla yksittäiseen sairauteen tai diagnoosiin liittyviä, kertoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

─ Diagnoosiin liittyvien ohjeiden epäillään olevan liian kaavamaisia, jolloin työntekijän työn vaatimukset ja työolosuhteet huomioon ottava arviointi jäisi liian vähäiseksi.

Ruotsissa ohjeistus on diagnoosikohtainen.

─ Suomessa yksi toimiva tapa voisi olla sairauspoissaolon arviointiohjeen liittäminen Käypä hoito -suositukseen, Oksanen esittää.

Esimerkiksi masennuksen käypä hoito -suosituksessa näin jo onkin. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, jotka ovat laajasti käytössä. Niitä ylläpitää Lääkäriseura Duodecim.

Työryhmä ehdottaa, että suositus valmistellaan asiantuntijatyönä siten, että riittävä lääketieteellinen ja työelämän asiantuntemus on edustettuna.

Toimintakyky voi vaihdella diagnoosin sisällä.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi katsoo, että parhaiten sairauspoissaolojen arviointi sopii työterveyslääkäreille, joilla on tieto työolosuhteista ja mahdollisuus tukea osittaista työkykyä.

STTK ei näe tarvetta diagnoosikohtaisille suosituksille sairauspoissaoloista.

– Sairauspoissaloja määrättäessä olennaista on toimintakyky, joka saattaa vaihdella suuresti saman diagnoosin sisällä. Olennaista on myös työn sisältö ja vaatimukset, joita työ terveydelle ja toimintakyvylle asettaa. Työntekijällä saattaa myös olla useita samanaikaisia sairauksia tai oireita, joiden yhteisvaikutuksista on vaikea tehdä kaavamaista ohjeistusta, Työläjärvi korostaa.

Teemasta on hänen mukaansa vain niukasti tutkittua tietoa.

– Siksi yksilöllinen ja tapauskohtainen harkinta sekä kokemuksen kautta tapahtuva sairauspoissaolon määrittäminen on joka tapauksessa tulevaisuudessakin keskeinen työskentelytapa poissaolotarpeen arvioinnissa.

OAJ supistaisi tuntuvasti ammatillista ja aineenopettajakoulutusta

Kuva: Getty Images
amis

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen supistaisi tuntuvasti ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävän koulutuksen määrää jo ensi vuodesta lähtien. Luukkainen karsisi nykyiset yli 1 600 koulutuspaikkaa 1 100 koulutuspaikkaan kolmena vuotena peräkkäin, minkä jälkeen tarvetta voitaisiin tarkastella uudelleen.

Opettajien peruskoulutuksesta vapautuvat resurssit Luukkainen haluaa ohjata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan ammatillisten opettajien muuntokoulutukseen, erikoistumiskoulutuksiin ja muuhun ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Opettajankoulutuksen pitää Luukkaisen mukaan vastata ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin ja kaikkien ammatillisten opettajien muuttuneeseen työtilanteeseen ja työnkuviin.

–  Opettajankoulutukseen pääsyssä etusija tulisi antaa niille hakijoille, jotka jo toimivat opettajina, mutta joilta puuttuvat pedagogiset opinnot. Ammatillisista opettajista noin kolmella neljästä on kelpoisuus tehtäväänsä ja kelpoisten osuutta pitää pystyä nostamaan, Luukkainen toteaa.

Luukkainen vähentäisi myös yliopistojen aineenopettajakoulutusta.

– Aloituspaikkoja pitäisi karsia sadoilla vuosittain, erityisesti humanistisilta aloilta, joilta on vaikein työllistyä. Esimerkiksi heinäkuussa aineenopettajista oli työttöminä 12,5 prosenttia.

 Hallitus aikoo leikata ammatillista koulutusta 190 miljoonalla eurolla. OAJ erittäin huolissaan myös leikkauksen työllisyysvaikutuksista.

– Jos koko leikkaus tehtäisiin henkilöstömenoista, vaarassa olisi jopa 3 800 oppilaitosten työpaikkaa. Myös ammattikorkeakoulutuksessa on tehty ja tehdään henkilöstöresursseihin kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstömenot ovat oppilaitosten suurin menoerä, joten henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä. Aikuiskoulutuksessa opettajien työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia. Leikkausta pitääkin lykätä ja kohtuullistaa.

Luukkainen huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten yhdistäminen ja yksikkökoon kasvaminen sekä ainevalikoiman supistuminen vähentävät opettajien työpaikkoja myös yleissivistävässä koulutuksessa.

Olli Luukkainen puhui tänään Vapaan sivistystyön päivillä Kuopiossa.

Postilla taas yt:t – perustelee Anttilan konkurssilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
postiflander1

Posti suunnittelee enimmillään 75 työntekijän vähentämistä, koska se tehostaa varastoliiketoimintaansa. Posti perustelee yt-neuvotteluita erityisesti Anttilan konkurssilla.

– Valitettavasti Postin suurimman logistiikka-asiakkaan menetys asiakkaan konkurssin myötä ja asiakasrakenteen muutos vaativat meitä sopeuttamaan toimintaamme, sanoo Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön johtaja Harri Kämppä.

Postin syyskuun alussa aloittamien yt-neuvotteluiden piirissä on 588 ihmistä. Postin mukaan henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvotteluiden edetessä.

Posti on käynyt tänä vuonna useita yt-neuvotteluita.