Demariristeily27.-20.8.2016

”Lehdistö on itse totuttanut kuluttajat ilmaiseen sisältöön” – demarivaikuttaja puolustaa kaupallisen median maalitauluksi joutunutta Yleä

Kuva: Kari Hulkko
jouni backman eduskuntaryhmän pj sdp
Jouni Backman varoittaa, että Ylen riippumattomuus murenee, jos hallitus ryhtyy eduskunnan asemesta määrittelemään sen resurssit.

– Kun seuraa keskustelua Ylen roolista ja tehtävistä, ei voi kuin ihmetellä. Niin paljon perusteettomia epäilyjä, väitteitä ja vaatimuksia keskustelussa esiintyy, kirjoittaa Yleisradion päättävissä elimissä vaikuttanut SDP:n ex-kansanedustaja Jouni Backman Savon Sanomien eilen julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.

– Yle kuulemma vie markkinaehtoisilta toimijoilta markkinaosuuksia ja ajaa ne taloudellisesti ahtaalle. Tämän väitetään jopa kaventavan monipuolista tiedonvälitystä ja sananvapautta. Kaikki täysin perusteettomia väitteitä.

Backmanin mukaan Ylen tavoite ei ole markkinaosuuksissa vaan tavoitettavuudessa. Tätä eroa tuntuu olevan vaikea ymmärtää, hän toteaa.

Koska Ylen on tavoitettava mahdollisimman kattavasti kaikki suomalaiset, ei sen toimintaa voi Backmanin mielestä rajata esimerkiksi vain uutis- ja ajankohtaisohjelmiin, lastenohjelmiin, ruotsin- ja saamenkielisiin ohjelmiin ja jumalanpalveluksiin.

– Eniten ihmettelen kaupallisten toimijoiden valitusta markkinahäiriöstä. Kaupallisen median talousahdinko johtuu kuulemma suurelta osin Ylen liian vahvasta asemasta. Väite ja sen takana oleva päättelyketju on aivan käsittämätön.

Eniten ihmettelen kaupallisten toimijoiden valitusta markkinahäiriöstä.

– Väitteen voisi edes vähäisessä määrin ymmärtää, jos sen esittäjinä olisivat kaupalliset radio- ja tv-yhtiöt. Mutta kun väite tulee ensisijaisesti printtimedian suunnalta, ei voi kuin ihmetellä. Vaikka Yle ei edes julkaise printtilehteä, vie se kuulemma lukijat ja tilaajat printtilehdiltä, Backman hämmästelee Savon Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.

Taustalla on kuulemma se, että Ylen mittava toiminta verkossa on myrkkyä printtimedian toiminnalle.

Tätä päättelyketjua ei Backman niele.

Hän muistuttaa, että suosituimmat verkkojulkaisut, kuten Ilta-Sanomat ja Iltalehti, ovat suomalaisten lehtitalojen ylläpitämiä. Ne ovat totuttaneet kuluttajat ilmaiseen sisältöön. Syy ei siis ole Ylen verkkojulkaisujen maksuttomuus, eikä edes niiden kävijämäärät, Backman katsoo.

– Toiseksi lehdistö itse totuttaa kuluttajat ilmaisuuteen printtiversioidenkin osalta. Sanoma Oy jakaa aamuisin uutisia ilmaiseksi Metro-lehdellään pitkin pääkaupunkiseutua. Samaa tekevät viikoittain monet lehtitalot ilmaisjakelulehdillään.

Huolestuttavaa Backmanin mielestä on, että suuri joukko poliitikkoja on kaventamassa Ylen roolia ja resursseja poliittisista ja journalistisista syistä.

Jouni Backman on Työväen Urheiluliiton pääsihteeri, entinen kansanedustaja (sd.) sekä Ylen hallintoneuvoston ja Ylen hallituksen entinen jäsen. Backman on toiminut myös ministerinä kahteen otteeseen.

AVAINSANAT

Michel Barnier vetää EU:n Brexit-neuvotteluja

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160705 A European flag is flown in front of The Elizabeth Tower which houses the "Big Ben" bell in the Palace of Westminster, as thousands of protesters gather in Parliament Square as they take part in a March for Europe, through the centre of London on July 2, 2016, to protest against Britain's vote to leave the EU, which has plunged the government into political turmoil and left the country deeply polarised. Protesters from a variety of movements march from Park Lane to Parliament Square to show solidarity with those looking to create a more positive, inclusive kinder Britain in Europe. / AFP / Niklas HALLE'N - LEHTIKUVA / AFP

Euroopan unionin pääedustaja Britannian EU-eroa käsittelevissä neuvotteluissa on kokenut ranskalaispoliitikko ja entinen EU-komissaari Michel Barnier. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimitti hänet tehtävään keskiviikkona.

– Olen hyvilläni, että ystäväni Michel Barnier otti vastaan tämän tärkeän ja haasteellisen tehtävän. Halusin tähän vaikeaan työhön kokeneen poliitikon, hän sanoi.

Britannian uusi pääministeri Theresa May on sanonut, että Britannia ei halua rynnätä Brexit-neuvotteluihin. Mayn mukaan Britannian tavoitteena on paras mahdollinen ratkaisu päästä EU:n sisämarkkinoille ja saman aikaan rajoittaa EU:sta tulevien siirtolaisten määrää.

EU:n mukaan myös sen tavoitteena ovat läheiset taloussuhteet Britannian kanssa, mutta unioni ei hyväksy vapaan liikkumisen rajoituksia.

Keskustelua aiheesta

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Miksi vanhusten hoidossa vain hoitajia syyllistetään?

Kuva: Jukka-Pekka Flander
vanhus18349
Moni vanhus kokee huonoa kohtelua hoitopaikassaan.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer jakaa viime päivinä mediassa ja erityisesti Ilta-Sanomissa esiin nostetun huolen vanhusten hoidon laadusta, mutta näkemys huonoon hoitoon johtavista syistä on eri. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on yllättynyt, että syy on vieritetty kokonaan hoitajien niskoille.

Ilta-Sanomissa tiistaina ja keskiviikkona esiintyneet kolarilaiset hoitajat Maaret Rantapeltonen,67 ja Minna Heiskanen, 45 arvostelivat mm. hoitajien työtapoja, tupakanpolttoa, sosiaalisessa mediassa roikkumista ja liian laitosmaista hoitoa kireine aikatauluineen.

– Vastakkainasettelu ja hoitajien syyllistäminen on lyhytnäköistä eikä tuo parannusta tilanteeseen, jossa ongelmat johtuvat pääosin huonosta johtamisesta ja organisaatiokulttuurista sekä ennen kaikkea liian vähäisestä henkilöstömäärästä, Paavola sanoo.

Paavola peräänkuuluttaa hoitajilta kollegiaalisuutta ja solidaarisuutta tilanteessa, jossa päättäjien taholta halutaan laskea hoidon laatua entisestään.

SuPer julkaisi kesäkuussa 2016 selvityksen hoitajien työkuormasta. Kyselyyn vastanneista yli 1700:sta SuPerin jäsenestä suurin osa (68 %) koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa ja lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat huolta hoidon laadusta. Myös Jyväskylän yliopiston alustavat tulokset pohjoismaisesta vertailututkimuksesta osoittavat, että Suomessa on vanhusten laitoksissa ja palveluasumisessa Pohjoismaiden matalin hoitajamitoitus.

– Paikoissa, joissa on ongelmia, hoitajat ovat pakotettuja tähän tilanteeseen. Kun hoitajalla ei kiireen vuoksi ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisi ja osaisi, se aiheuttaa hoitajille valtavaa eettistä kuormitusta. SuPerin kyselyyn vastanneista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa, Paavola painottaa.

Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä.

Samalla määrällä henkilökuntaa pyritään selviytymään huomattavasti kasvaneesta työmäärästä. Hoitotyön lisäksi hoitajilla on useita muita työtehtäviä vuoron aikana. Tukipalvelutyöntekijöitä on vähennetty, jolloin hoitajien tehtäväksi on tullut mm. siivous ja pyykinpesu. Iso osa hoitajien työstä myös tapahtuu tietokoneilla. Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä, joka varmistaa tiedonkulun työntekijöiden välillä. Jokaisen asiakkaan, joita voi yhdellä hoitajalla laitoshoidossa olla aamu- tai iltavuorossa 5-10, hoito täytyy kirjata vuoron aikana. Näiden tehtävien laiminlyöminen vaarantaisi potilasturvallisuuden.

– Ilta-Sanomissa haastatellun kahden hoitajan kokemukset on otettava vakavasti, mutta ne perustuvat niin pieneen otokseen, ettei sen perusteella voi mustamaalata kaikkia hoitajia, joista suurin osa tahtoo tehdä työnsä hyvin päivittäin. On pidettävä mielessä, että hoitajillakin on oikeus lepotaukoihin, jotka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla, mikäli niitä ylipäänsä ehtii pitämään. Ylimääräiset tauot ja sosiaaliseen mediaan työajan käyttäminen ovat huonoja tapoja, joihin voidaan ja pitää puuttua johdon puolelta. Johdon tehtävä on myös taata työntekijöilleen olosuhteet, joissa työ voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Paavola sanoo.

– Säästöpaineissa toivoisi valtiovallalta ja työnantajilta julkituloa hoitotyön laadun laskemisesta. Olisi rehellistä todeta, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista antaa yhtä laadukasta hoitoa kuin kymmenen vuotta sitten.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että asia on nostettu esille. Toivomme aiheesta rakentavaa keskustelua, johon myös päättäjät ja työnantajat saavat mieluusti osallistua ja siten osoittaa ottavansa vastuuta maamme vanhuksista, Paavola sanoo.

Soini Ilta-Sanomille Tynkkysestä: ”Maailmasta olisi muutakin kirjoitettavaa”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini ei suostu avaamaan omia näkemyksiään puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen puheista.

Tynkkysen Facebook-kirjoituksen mukaan ”islam pitää kitkeä Suomesta pois”.

Hän sanoo Ilta-Sanomille, että puolueessa on työnjako, jonka mukaan hän ei asiaa kommentoi.

— Eduskuntaryhmän asiat kommentoi ryhmän puheenjohtaja ja sitähän se Kaikkonenkin nyt saa, mitä tilasi, ja puoluesihteeri hoitaa nämä muut.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti eilen tiistaina ottavansa asian esille hallituspuolueiden ryhmäjohtajien kesäkokouksessa.

Soinin mielestä käynnissä on ”tämmöinen jokakesäinen traditio”. Ulkoministerin mukaan maailmasta olisi muutakin kirjoitettavaa.

— Totean vaan, että puolue ja minä emme ole ihmisvastaisia ja sillä siisti.

Tynkkynen kirjoittaa Facebook-profiilissaan keskiviikkona, että jos hän tapaa Kaikkosen, hän aikoo kertoa Kaikoselle että tämän ei kannata virittää itselleen ansaa.

— Jos hän meinaa pukea päälleen vapahtaja-asua pelastamalla Suomen perussuomalaisten maahanmuuttokeskustelulta, niin hän huomaa aika pian olevansa alasti, sillä tuo vapahtaja-asu tippuu hänen päältään viimeistään siinä kohtaa, kun hän on päässyt käymään kovasti mainostamansa keskustelun eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa.

Tynkkysen mielestä perussuomalaiset saavat puhua maahanmuuttopolitiikasta, esittää ratkaisuja ja vaatia niiden toimeenpanoa.

— Keskusta ei voi meitä hiljentää. Ja jos Kaikkonen luulee, että perussuomalaisten johto rupeaisi harjaamaan omia poliitikkojaan maahanmuuttopolitiikasta, joka on yksi tärkeimmistä asioista josta haluamme keskustella ja johon vaikuttaa, niin Kaikkosen kannattaa miettiä uudelleen.

”Eikö mikään riitä?” – JHL tuomitsee kuntien pakkolomat ja sopimusshoppailun

Kuva: Kari Hulkko
niemi-lainepaivi-hulkko
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tuomitsee kuntien henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolissaan lyhytnäköisten säästöjen tavoittelemisesta kunnissa ja kaupungeissa lomauttamalla ja ns. työehtoshoppailulla. JHL tuomitsee työnantajien pyrkimykset teettää työt erilaisilla kikkailuilla mahdollisimman halvalla.

– Kilpailukykysopimus on juuri allekirjoitettu. Siinä kuntatyöntekijöiden lomarahoja eli palkkoja leikataan 30 prosenttia kuntien talouden parantamiseksi. Pieniä palkkoja kunnissa ei saa enää enempää alentaa millään keinolla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

Viimeisin erimielisyysasia on vireillä Tampereella, jossa liikuntatoimessa ovat työehdot tähän saakka määräytyneet kunnallisen tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaisesti. Nyt työnantaja pyrkii kiertämään tätä perustamalla uusia liikuntapaikkamestarin vakansseja eri nimikkeillä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen alle.

– On hurja palkkatasa-arvo-ongelma, kun kahdella eri nimikkeellä tehdään täsmälleen samaa työtä, mutta teetetään työtä halvemmalla palkalla ja huonoimmilla ehdoilla. Tämä on huono esimerkki samapalkkaisuudesta ja kannustavasta palkkauksesta, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Viimeisin lomautusuutinen saatiin Porista tällä viikolla. Henkilöstön palkkoja leikataan lomautusten kautta osana kaupungin 13 miljoonan euron säästötavoitetta. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Porissa erimielisinä, koska henkilöstöllä oli esityksiä lomautusten välttämiseksi.

– Henkilöstöllä on suuri huoli kaupunkilaisten palvelujen saatavuudesta ja omasta toimeentulosta, Niemi-Laine toteaa.

JHL vaatii, että kunta-alan työnantajat kunnioittavat nykyisiä sopimuksia, eivätkä pyri palkanalennuksiin sopimuksia vaihtamalla tai lomautuksilla. Nyt kunnissa pitäisi keskittyä kuntien kehittämiseen aidosti yhdessä henkilöstön kanssa. Lomautukset ja sopimushoppailut lämmittävät vain hetken kuntien kassaa. Noidankehä on valmis.

– Antaa erikoisen kuvan sopimisesta ja sitoutumisesta tuoreeseen kilpailukykysopimukseen, jos työnantaja samalla pyrkii alentamaan henkilöstön ansiotasoa lomautuksilla ja sopimushoppailulla Porin ja Tampereen esimerkin mukaisesti. Eikö mikään enää riitä, Niemi-Laine ihmettelee.

Suomen raja voi siirtyä 40 metriä vuonna 2017

Norjan pääministeri on saanut virallisen esityksen Haltin huipun lahjoittamisesta Suomelle satavuotislahjaksi, kertoo norjalainen yleisradioyhtiö NRK. Lahjoitusta esittää norjalainen Kaivuonon kunta, jonka alueella Haltin korkein kohta sijaitsee.

Pääministeri Erna Solberg kertoi Norjan TV2:lle, että asiaa mietitään, mutta siihen liittyy muodollisia haasteita.

Lahjoitus, jonka myötä Suomi saisi uuden korkeimman kohdan, tarkoittaisi rajan siirtämistä 40 metrillä. Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna.

Tällä hetkellä Suomen korkein Haltin rinteessä sijaitseva kohta on 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Jos Norja lahjoittaisi huipun Suomelle, nousisi korkein kohta seitsemällä metrillä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Yle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta