Lempäälän työväenyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult kiitteli avaussanoissaan työväentalon talkooväkeä, joka oli saattanut talon ulkoisestikin juhlakuntoon. Seinät olivat saaneet uuden maalin.

Työväenyhdistys on harjoittanut talonsa suojissa monenlaisia kulttuuririentoja, joista runot ja niiden lausunta ovat näytelleet keskeistä roolia aina nykypäiviin saakka. Niinpä Petäkoski-Hult esittikin juhlien aluksi runon, joka perustui työväentalon sisäkaton rajaa kiertäviin maalauksiin. Taiteilija Richard Rautoja teki kattomaalaukset vuonna 1907. Talo valmistui vuonna 1901.

Työväentalo sijaitsee Lempäälän keskustassa. Hyvästä sijainnista johtuen se on palvelut laaja ihmisjoukkoa muun muassa erilaisten juhlien tyyssijana.

– Seuraavina vuosina Lempäälän kehittämisessä painopiste tulee olemaan kunnan keskustassa. Tämä talo on näkyvällä paikalla. Niinpä työväentalo saa merkittävän osan kunnan keskustan rakentamisessa, kunnanjohtaja Rämö totesi juhlaväen riemuksi.

Turvattomuuden tunne kasvaa

SDP:n varapuheenjohtaja Krista Kiuru oli huolissaan turvattomuuden tunteen kasvusta Suomessa. Sitä on lietsonut ensinnäkin kansainvälisen tilanteen kiristyminen. Se näkyy paitsi Syyriassa myös Itämeren piirissä.

– Lisäksi sota ja terrorismi ahdistavat. Ahdistusta lisäävät myös lain rajoilla kulkevat nettikirjoitukset. Maan hallituskin toteuttaa asioita, jotka syövät luottamusta ja lisäävät turvattomuuden tunnetta. Näin se tekee siitä huolimatta, että monet eri alojen asiantuntijatkin ovat ilmaisseet huolensa kehityksestä.

-Maan taloudessakaan ei näy nousun merkkejä. Eriarvoisuus kasvaa. Hallitus leikkaa vähäosaisilta muun muassa sairailta ja eläkeläisiltä. Samalla se keventää verotusta tavoilla, jotka hyödyttävät hyvätuloisia. Vastoin lupauksiaan hallitus lisää velanottoa. Jotta hallitus voi jakaa rahaa kannattajilleen, se paitsi leikkaa pienituloisilta myös tekee uutta velkaa.

Maa menossa väärään suuntaan

Kaiken kaikkiaan maa on varapuheenjohtajan mielestä menossa väärään suuntaan. Sote-uudistusta tehdään maakuntahallinnon uudistamiseksi ja miljardien säästöjen aikaansaamiseksi. Alkuperäiset tavoitteet, esimerkiksi hoitoketjun kitkojen poistaminen, ovat jääneet toisarvoiseen asemaan.

Kiurun mukaan hallituksen pyrkimykset työllisyysasteen nostamiseksi ovat oikeita, mutta keinot vääriä.

-Työttömyys ei parane heikentämällä palkansaajien sopimus- ja työttömyysturvaa. Parasta työttömyysturvaa on koulutus. Mutta siitäkin hallitus leikkaa. Koulutuspolitiikallaan se syö kasvun edellytyksiä. Koulutustaso laskee ja eriarvoisuus koulutuksenkin suhteen kasvaa.

Kiurun mukaan SDP ei voi sivistyspuolueena hyväksyä hallituksen toimia. Toisenlaisesta menettelystä hän otti esimerkiksi Paavo Lipposen hallituksen toimenpiteet 1990-luvun lamassa. Sen sijaan, että hallitus silloin olisi leikannut koulutuksesta, se panosti siihen ja tutkimukseen.

Kiuru uskoo, että maan hallitus ei onnistu huijaamaan kaikkia ja kaiken aikaa.

– Maa tarvitsee sosialidemokratiaa ja ryhtiliikkeen.

Lapsissa on tulevaisuus

Professori Pentti Arajärvi pohti puheessaan vapauden olemusta. Vapautta on professorin mielestä monenlaista ja sitä on toisilla enemmän kuin toisilla. Vapautta voi myös käyttää eri tavoin. Joukkoommme mahtuu myös ihmisiä ja ihmisryhmiä, jotka eivät voi käyttää samassa määrin yksilön vapautta kuin muut. Esimerkiksi vammaiset ja lapset.

Arajärvi korosti, lasten merkitystä, koska heissä on tulevaisuus.

– Siksi lapsiperheiden hyvinvoinnilla on merkitystä ja se on huomioitava. Lapsiperheet ovat usein pienituloisia ja elävät yksinhuoltajan varassa.
Lapsiperheiden ja lasten tulevaisuuden ongelmien ehkäisemisessä suuri rooli on koulutuksella. Vielä nykyäänkin Suomessa on suuri joukko nuoria, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä koulutusta.

Arajärven mielestä oppivelvollisuuden pidentäminen onkin kannattavaa ja kannatettavaa. Tosin siitä pitää olla hyötyä  tai sillä pitää olla päämäärä – esimerkiksi ammattitutkinto.