– Elämäntyöni on ollut suomalaisen työn ja suomalaisten tuotteiden markkinointia maailmalla. Haluan kunnioittaa suomalaista työtä. Suomalaisten ei pitäisi olla omassa maassaan renkejä, vaan isäntiä, Airisto sanoo.

Näin hänen mukaansa käy, kun suomalaiset myyvät yrityksiään ulkomaalaisille. Vaikka työpaikat pysyisivätkin Suomessa, liikevoitot sekä myös tutkimuksen ja tuotekehityksen tulokset menevät ulkomaalaisille omistajille.

Työväentalon sali oli useasti vuokrattu Lenitan tuotantoyhtiö Airisto Oy:lle kenraaliharjoitustilaksi 70-luvun puolesta välistä 90-luvulle.

Astuessamme haastattelua varten ravintola Karuselliin diplomiekonomi ja tietokirjailija Lenita Airisto ottaa heti tilan ja tilanteen haltuun. ”Lenita on kohtuuton vaatimuksissaan”, ”kuka sinä luulet olevasi?”. Airisto on vastaanottanut paljon kriittisiä ääniä. Hän on vastannut ”Olen Lenita Airisto”. Toinen vakiovastaus on ”en ole hankala, olen erittäin hankala.”

– Jos työtäni ja panostustani ei arvosteta, on parempi lähteä. Työ on minulle pyhä asia. Se on vienyt minut tähän, missä nyt olen. Työ on antanut minulle tämän elämän. Se on suurin rakkauteni. En halua, että kukaan pilaa työniloani.

Airisto ei pyri miellyttämään ketään. Jos jokin ei mene toivotulla tavalla, hän uskoo uutta ja vielä parempaa tulevan tilalle.

– Täällä Suomessa ihmiset eivät uskalla sanoa, että elämme vielä yhteiskunnassa, jossa nainen on toisen luokan kansalainen, vaikka naisen euro on yhä pienempi kuin miehen.

Naiset ovat liian usein valmiita joustamaan halutessaan tietyn työn. Sen hän on nähnyt esimerkiksi pitkällä televisiourallaan. Se on ollut nähtävissä myös Metoo- kampanjan ulostuloissa. Naiset ovat sietäneet seksuaalista häirintää saadakseen itselleen tärkeän roolin.

– Joustamisen tiestä voi tulla pohjaton kuilu, mutta nyt näyttää, että pohja on tullut vastaan.

Uusimmat pedofiiliuutiset katolisen papiston piirissä saivat Airiston käymään ulkoministeri Timo Soinin kanssa tiukan keskustelun. Airisto tapasi hänet puolustusvoimain lippujuhlan päivän vastaanotolla kesäkuussa Helsingin säätytalolla.

– Sanoin hänelle, että olet mahtava tyyppi, mutta sinulla ei ole yhtään pelisilmää. Miten voi puhua katolisen kirkon etiikasta ja abortin kieltämisestä, kun tälläkin hetkellä jonkun katolisen kirkon pimeässä nurkassa pappi raiskaa pikkupojan tai -tytön.

Airistolla on mukana haastattelussa The New York Times ja hän näyttää sen etusivua. Hän kysyy, miksi siinä on jatkuvasti naisia, mutta samaa ei näy suomalaisissa sanomalehdissä. Suomessa naiset kohtaavat Airiston mukaan yhä vähättelyä aikaansaannoksistaan.

– Miehet eivätkä edes kaikki naiset ole kiinnostuneita naisten tekemisistä. Kasvakaa naiset täyteen mittaanne. Se on helvetin kova juttu.

Airisto on oppinut bisnesmaailmassa, miten miehet hyötyvät työkaverin menestyessä. Menestyjä vetää myös toisen huipulle. Hän miettii, miksei sama päde naisilla. Naisten on itse nostettava omaa arvostustaan. Kukaan muu ei sitä tee. Monen naisen tie on politiikassakin tyssännyt miesten
kokiessa heidät uhkana.

– Miehet antavat itse valitsemansa naisen edetä reviirillään, jolloin tämä on kiitollinen tyttö eikä uhka. Nämä naiset nostavat miehen statusta eivätkä sooloile.

Lue koko laaja Lenita Airiston haastattelu 30. elokuuta Demokraatista.