Lentävä hollantilainen harppaa kosketusetäisyydelle yleisöstään

Kuva: Heikki Tuuli
Lentävä hollantilainen on modifioitu ja modernisoitu Kansallisoopperassa meriseikkailusta taiteilijakuvaukseksi. Päähenkilö (Johan Reuter) velloo nyt mielenmyrskyissä ja joutuu tarttumaan pulloonkin.

Vanhoihin, kestäviksi koettuihin oopperoihin kaivataan joskus sitä paljon puhuttua uutta ilmettä. Tarinan miljöön siirto nykyaikaan ja sisällön rukkaus on, jos ei välttämätöntä, niin ainakin luvallista. Mutta hanke onnahtaa monesti enemmän tai vähemmän. Riski on ollut liian iso, eväät riittämättömät.

Kasper Holtenin tulkinta Richard Wagnerin Lentävästä hollantilaisesta välttää karikot. Merenkulkijatarina on vaihtunut taiteilijakuvaukseksi. Myrsky velloo ihmismielessä, haku, kaipuu ´kotisatamaa´ kohti on lakkaamaton. Mutta todellisuus toimii toisin: kodittomuus on elämän ja ammatin kirous ja elinehto.

OOPPERA

Suomen kansallisooppera

Richard Wagner: Lentävä hollantilainen

Libretto: Richard Wagner – Musiikinjohto John Fiore – Ohjaus Kasper Holten – Lavastus Philipp Fϋrhofer – Puvut Anja Vang Kragh – Valaistus Jesper Kongshaug – Videot Luke Halls – Koreografia Signe Fabricius – Kuoron valmennus Marco Ozbič ja Marge Mehilane – Rooleissa Johan Reuter, Camilla Nylund, Gregory Frank, Christian Juslin, Sari Nordqvist, Tuomas Katajala; Suomen kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, tanssijat

Holtenin versiossa ihmissielun syväys ulottuu pohjakosketukseen asti, taiteilijakohtalon kuvaus on tuima, hiilenmusta. Näyttämön tapahtumat kohoavat ja syöksyvät hyökyjen lailla, päähenkilön mieli tempoilee kouristuksenomaisesti tarpeiden, toiveiden ja demonisten halujen puristuksessa.

Sanottavakin harppaa näyttämöltä rampin yli. Ihmiseen istutetun toiveikkuuden ja sielun myllerryksen voi tunnistaa myös tavikseksi itsensä luokitteleva lipunostaja.

Oopperoista usein tuttu tönkkö henkilöohjaus on poissa. Esitystä seuraa vailla myötähäpeää ja ällötyksen väreitä. Roolit irtoavat papereista ja kasvavat omiksi elämiksi.

Raskasliikkeinen näyttämökaruselli vie ja pyörittää

Lavastus, valot ja videot ovat kokonaisuus, joka palvelee sekin ohjaajan ajatusta. Näyttämö on kuin raskasliikkeinen karuselli, vie ja pyörittää, hakee, kadottaa ja palauttaa. Pelkistys ei ole kuivakkuutta vaan keino kirkastaa. Että ollaan pääsemässä näyttävistä kokeiluista, näkyy etenkin videoiden käsittelystä.

Ohjaaja on saanut orkesterinkin mukaansa. Syöksyhampain etenevä, merihirviön lailla kiitävä musiikki puistelee, puree ja ohuet kontrastisäikeet kimmeltävät kirkkaina omalla voimallaan.

Esityksen rajut ja notkeat tanssijat on valjastettu demonien rooleihin. Mies hikoaa naistensa kosketuksesta ja houkutuksista, ei pääse irti eikä päästä irti. Kuin tuuli vaihtuvat partnerit.

Kuoro yltää äänijänteittensä rajoille, tosin tenorit alkuvaiheessa oudon kuivuvin sävyin. Solistivalikoimassa on yksi kysymys. Bassoksi määritellyn Dalandin roolissa laulaa Gregory Frank, matalahko baritoni. Kun Hollantilaisen osassa (baritoni) on lujavartinen ja teräksikäs Johan Reuter, miesten äänet ovat turhan lähellä toisiaan. Hahmona Reuter on läpitunkevan todentuntuinen, Frank tarkoituksenmukaisen opportunistinen.

Camilla Nylund Sentana uskaltautuu hänkin syväsukeltamaan. Sopraano saavuttaa dramaattisimman iskunsa raskaan illan loppuvaiheissa. Hahmo kasvaa loppua kohti päätöskohtaukseen asti. Hieno huipennus ja taidonnäyte. Sari Nordqvist Maryna on sopivan omapäinen, tumma mezzosopraano kohdillaan.

Tenorit vetävät lavalle omat pitkät kortensa. Tuomas Katajalan (perämies) potentiaali ja jalo ja sitkas ääni hurmaavat. Christian Juslinin (Erik) kalskahteleva tenori on jopa rooliaan vaikuttavampi.

Orkesterin hehkuva tunnelataus kestää läpi pitkän illan, vilkas ja osaava kapellimestari John Fiore jaksaa uurastaa.

Oopperan uuden yleisön kosintamenojen jälkeen on ilo palata ns. peruskaman pariin. Sanottava(n) parannus.

Matti Saurama

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Tommi Kinnusen hittiromaani kääntyy Oulussa oopperaksi

Kuva: Jussi Tuokkola
Näyttelijä Mikko Leskelä ja baritoni Gabriel Suovanen nähdään Oulun kaupungiunteatterin oopperassa Neljäntienristeys.

Oulussa satavuotiaan Suomen juhliminen aloitetaan Heta Haanperän kaupunginteatteriin ohjaamalla oopperalla ”Neljäntienristeys”, joka saa kantaesityksensä suurella näyttämöllä tämän viikon perjantaina.

Neljäntienristeys perustuu kuusamolaissyntyisen Tommi Kinnusen samannimiseen kriitikoiden suitsuttamaan ja lukijoiden rakastamaan esikoisromaaniin. Kirja oli vuonna 2014 Finlandia-ehdokas, ja se voitti seuraavana keväänä journalistigaalan yhteydessä jaetun ensimmäisen Vuoden kirja -palkinnon sekä Kirjakauppaliiton Kiitos kirjasta -mitalin samana vuonna.

Oopperan on säveltänyt kansainvälisesti tunnettu ja useita palkintoja saanut Tapio Tuomela.

– Neljäntienristeyksen sävelmateriaalin pohjalla on minulle läheinen modernistinen eetos, mutta alkuteoksesta löytyvät vihjeet suorastaan velvoittivat käyttämään myös kansanmusiikkia, hengellistä musiikkia ja iskelmää, kertoo Tuomela sävellystyönsä perustasta.

– On hienoa, että tämän ajan esikoiskirjailija pystyy nousemaan kansalliskirjailijoiden rinnalle kertomaan jotain ikiaikaista suomalaisuudesta. Neljäntienristeys on meidän suomalaisten sukujen historian kokoava kokemus. Se käy läpi Suomen historiaa ihmisten mikrotasolla ja pureutuu perheenjäsenten risteyskohtiin, sanoo puolestaan oopperan ohjaaja Heta Haanperä.

Libreton on kirjoittanut palkittu kirjailija, kääntäjä ja dramaturgi Sami Parkkinen. Orkesterina on EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri  Oulu Sinfonia kapellimestarinaan Erkki Lasonpalo. 

Neljäntienristeys on neljän elämän risteys, jossa kohtaavat kolme naista ja yksi mies. Tapahtumien näyttämönä on kolmen sukupolven Suomi, joka ensin vaurastuu ja rakentaa, sitten sotii ja menettää, mutta lopulta rakentaa uudelleen ja taas vaurastuu. Kuva tarkentuu Kuusamoon, pohjoiseen rajapitäjään, jossa elämää säätelevätpienen paikkakunnan käyttäytymisnormit. Siellä rakennetaan, sieltä joudutaan evakkoon, sinne palataan ja paetaan.

Oopperan päärooleissa solisteina esiintyvät Jenny Carlstedt (Lahja), Virpi Räisänen (Maria) ja Gabriel Suovanen (Onni) ja muissa rooleissa liki 20 laulajaa ja näyttelijää.

Oopperalla on esityksiä kaikkiaan vain kymmenen aikavälillä 13.1.–11.2.2017.

 

Keskustelua aiheesta

”Olen menettänyt rakkaan ystävän” — laulaja George Michael on kuollut

Kuva: Lehtikuva

Poptähti George Michael on kuollut. Brittiläisen 53-vuotiaan laulajan ja lauluntekijän kuolemasta ilmoitti tämän tiedottaja.

Solistin managerin mukaan tämä kuoli kotonaan joulupäivän aamuna. Hollywood Reporter uutisoi, että kuolinsyy on sydämenpysähdys.

Tiedottajan mukaan poptähti kuoli rauhallisesti nukkuessaan, Guardian kertoo.

Poliisi ilmoitti, että kuolemaan ei liity mitään rikokseen viittaavaa.

Tähden uran aikana hänen albumeitaan on myyty yli sata miljoonaa kappaletta. Hänen suurimpia menestyksiään oli albumi Faith. Levy nousi listaykköseksi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa, ja siltä lohkaistut neljä singleä kipusivat nekin myyntilistan kärkipaikalle Yhdysvalloissa.

George Michaelin soolouran isoihin hitteihin lukeutuvat Careless Whisper, Freedom 90, Jesus To a Child sekä Elton Johnin kanssa duettona levytetty Don’t Let The Sun Go Down On Me.

Elton John kommentoi tietoa Michaelin kuolemasta nopeasti Instagramissa.

– Olen syvässä sokissa. Olen menettänyt rakkaan ystävän – kilteimmän ja anteliaimman sielun sekä suurenmoisen artistin.

Valmisteli uutta albumia

Lähes erakkona viime aikoina eläneen Michaelin oli määrä julkaista ensi vuonna dokumenttielokuva.

Aiemmin tässä kuussa julkaistiin myös tieto, että lauluntekijä, tuottaja Naughty Boy, oikealta nimeltään Shahid Khan, oli työstämässä Michaelin kanssa uutta albumia ensi vuodeksi.

Michaelin voinnista on oltu huolissaan aiemminkin.

Michael on jäänyt kiinni poliisille kannabiksen ja crack-kokaiinin hallussapidosta, ja hänet tuomittiin vuonna 2010 kahdeksan viikon vankeuteen rysäytettyään autolla lontoolaiseen kauppaan kannabiksen ja reseptilääkkeiden vaikutuksen alaisena.

Vuonna 2011 hän vietti useita viikkoja sairaalassa Wienissä sairastuttuaan keuhkokuumeeseen.

Myöhemmin hän sanoi olleensa lähellä kuolemaa. Huolet heräsivät myös vuonna 2013. Silloin Michael putosi kuljettajan ajamasta Range Roveristaan moottoritiellä, ja hänet lennätettiin sairaalaan.

Last Christmas joulujen jättihitti

George Michael teki läpimurtonsa Wham-duossa 1980-luvulla. Yhtye muistetaan etenkin joululaulustaan Last Christmas, joka soi Suomessakin radioissa tiiviisti joka joulu.

Kaksikon tuotannon kulmakiviä oli myös single Wake Me Up Before You Go-Go.

Michael toimi myös musiikkituottajana.

Yksityiselämässään George Michael julkisti tiedon homoudestaan vuonna 1998.

Tähden huumeongelma sekä muun muassa alttius erilaisille tapaturmille herättivät kohua ja huomiota.

– Ihmiset haluavat nähdä minut traagisena hahmona. Uskon, että se vähentää heidän kateuttaan (minua kohtaan), Michael sanoi Guardian-lehdelle vuonna 2009.

Laulajalla oli isänsä puolelta kyproksenkreikkalaiset juuret. Hänen syntymänimensä oli Georgios Kyriacos Panayiotou.

Kirottu vuosi?

Moni yhtye ja julkisuuden henkilö liittyi jo tapaninpäivän aamuna George Michaelia julkisesti muistelleiden joukkoon. Useat viittasivat siihen, että vuosi 2016 on harventanut julmalla kädellä popmusiikin konkarien kaartia. Vuoden aikana ovat kuolleet muiden muassa David Bowie, Leonard Cohen ja Prince.

– 2016 – taas menetimme yhden lahjakkaan sielun, kommentoi 1980-luvun menestysyhtye Duran Duran.

Takavuosien Englannin jalkapalloikoni Gary Lineker antoi vuodelle 2016 kyytiä tviitissään.

– Jälleen yksi musiikin suuruus jätti meidät tänä vuonna. 2016 voi painua hittoon.

Kanadalainen musiikkikonkari Bryan Adams puolestaan arvioi, että George Michaelin ura katkesi aivan liian nuorena.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mestarisäveltäjän persoonaan selvyyttä väitöstutkimuksessa: ”Oli miltei sairaalloisen ujo”

Kuva: Getty Images

Pianisti Risto Kyrö pureutuu tohtorintutkinnossaan säveltäjä Franz Schubertin (1797–1828) viimeiseen elinvuoteen ja hänen sävellyskonserttiinsa Wienissä maaliskuussa 1828. Kyrön taiteilijakoulutuksessa valmistuva tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 14.1.2017.

Tohtorintutkintonsa kirjallisessa työssä Kyrö tutkii Schubertin ainoaksi jäänyttä, 26. maaliskuuta 1828 Itävallan Wienissä pidettyä sävellyskonserttia ja sen asemaa kaupungin vilkkaassa musiikkitarjonnassa. Hän kartoitti Wienin musiikkielämää 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ja Schubertin tietä nuorena muusikkona aikansa ihmisten ja instituutioiden keskellä.

– Pyrin nostamaan esiin kaiken, mitä sain selville Schubertin sävellyskonsertista miltei kaksisataa vuotta sen jälkeen. Halusin selvittää konkreettisia seikkoja: minkälainen esimerkiksi oli konserttipaikkana Wienin Musikvereinin vanha toimitalo, jossa konsertti järjestettiin. Selvitin myös sitä sosiaalista verkostoa, joka Schubertin mukana tuki ja järjesti tätä konserttia, Kyrö kertoo.

Kyrön viidessä jatkotutkintokonsertissa esitettiin piano- ja kamarimusiikkia sekä liedejä Schubertin viimeisen elinvuoden ajalta. Konserteista viimeinen oli toisinto kirjallisen työn kohteena olleesta Schubertin sävellyskonsertista.

– Näin pääsin sisälle tähän konserttiin aivan toisella tavalla kuin pelkästään siitä lukemalla. Tätä kautta myös historiallinen ja taiteellinen tutkimusote liittyvät työssäni kiinteästi toisiinsa, Kyrö toteaa.

Kiinnostavaksi kysymykseksi tutkinnon myötä nousi muun muassa se, miksei Schubert monien muiden säveltäjien tapaan järjestänyt tuotantoaan esitteleviä konsertteja jo aikaisemmin. Ystävien ja aikalaisten kommenttien perusteella Kyrölle hahmottui Schubertista kuva säveltäjänä, joka oli miltei sairaalloisen ujo, taipuvainen masennukseen ja alkoholismiin ja kykeni huonosti luomaan ajan vaatimia verkostoja.

Keskustelua aiheesta

Saara Aalto tapaa fanejaan lentokentällä

Kuva: lehtikuva/SUB

Britannian X Factorissa toiseksi tullut Saara Aalto tulee tänään Suomeen. Aalto tapaa Helsinki-Vantaan lentokentällä faneja kello 12.20.

Neljältä Aalto pitää tiedotustilaisuuden. Kutsun tilaisuuteen lähetti perjantaina levy-yhtiö Sony Music. Tämä on herättänyt epäilyn siitä, että Aalto saattaisi tilaisuudessa julkistaa allekirjoittaneensa Sonyn kanssa levytyssopimuksen.

Illalla Aallon kotiinpaluuta juhlitaan Helsingin DTM-klubilla.

AVAINSANAT

Hectorille tullut ”vihdoin tilaa kerrata elettyä elämää” – Otava julkaisee lauluntekijän muistelmat ensi vuonna

Kuva: Lehtikuva
Hectorin muistelmia on luvattu ja odotettu pitkään.

Kustannusosakeyhtiö Otava, Heikki ”Hector” Harma ja hänen agenttinsa Tuula Kousa ovat allekirjoittaneet kustannussopimuksen Hectorin muistelmista. Kirja ilmestyy syksyllä 2017.

Hectorin ura laulajana ja lauluntekijänä lähti nousukiitoon alkuvuodesta 1966, jolloin hänen levyttämänsä Palkkasoturi nousi listojen kärkeen. Tänä syksynä Hector on täyttänyt konserttisalit 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueellaan ympäri Suomea.

Hector on laulaja-lauluntekijä, jonka monet laulut ovat piirtyneet suomalaisten kollektiiviseen tajuntaan. Hänen luomisvoimansa on tuottanut albumista toiseen menestysbiisejä, joista on tullut klassikoita.

Suomalaisittain ainutlaatuinen ura ei näytä hiipumisen merkkejä.

Hectorin muistelmia on luvattu ja odotettu pitkään, mutta musiikki on vienyt ajan kirjoittamiselta. Nyt vihdoin Hectorille on tullut tilaa kerrata elettyä elämää, johon kuuluu erottamattomasti myös Helsinki, Stadi. Sen musiikkipiirit imaisivat nuoren Heikki Harman mukaansa ensin Les Mirages -yhtyeen soolokitaristina ja sitten folk-klubin jäsenenä. Siitä alkoi suomalaisittain ainutlaatuinen ura, joka ei näytä hiipumisen merkkejä.