–  Raideverkon pitää olla kunnossa, jotta liikennettä voidaan lisätä. Ensiksi on siis korjattava niin sanotut pullonkaulat, jotka estävät raideliikenteen laajentumisen ja aiheuttavat vikoja ja myöhästymisiä. Myös liikenteen ohjausjärjestelmät pitää laittaa kuntoon, Andersson esittää. 

Suomen henkilöliikenteestä noin viisi prosenttia kulkee raiteita pitkin. Anderssonin mukaan raideliikenteen kehittäminen helpottaisi liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Se myös vähentäisi ruuhkia ja joustavoittaisi liikkumista.

– Suomen kaltaisessa suuressa maassa raideliikenne on peruspalvelu, jonka laadun kehittämisestä tulee olla pitkän tähtäimen suunnitelma. Parin seuraavan vaalikauden aikana ratahankkeiden rahoitustarve on ainakin parin miljardin luokkaa, hän sanoo.

Investointien kiireellisyysjärjestyksessä Andersson nojaisi Liikenneviraston asiantuntija-arvioon. Esimerkkejä tarpeellisista korjauskohteista ovat Pasila–Riihimäki-rataosan parantaminen, Oulu–Kemi- ja Ylivieska–Iisalmi-yhteysvälien korjaus, Hangon radan sähköistys sekä Joensuun, Kouvolan ja Kuopion ratapihojen modernisointi.

Oppositio on jättänyt aiheesta myös yhteisen välikysymyksen koskien raideliikennettä ja valtion omistajaohjauspolitiikkaa. Hallitus vastaa tänään ensimmäiseen välikysymykseen perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Välikysymyksen on allekirjoittanut 71 kansanedustajaa SDP:stä, perussuomalaisista, vihreistä, vasemmistoliitosta, RKP:stä ja kristillisdemokraateista.