Li Andersson ja Maarit Feldt-Ranta vetivät herneen nenään EK:n Mattilan puheista: ”Todella törkeää”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
EK:n tuore puheenjohtaja Veli-Matti Mattila sai vasemmistopuolueiden naiset kimppuunsa.

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila, 55, kertoo tämän päivän Helsingin Sanomissa kuinka kilpailukykysopimus ei riitä ”alkuunkaan” suomalaisen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Hänen mukaansa suomalaisten palkat ovat 10-15% liian korkeita ja EK:n pitkän aikavälin tavoite on, että työehdoista ja palkoista ei sovittaisi lainkaan työehtosopimuksissa, vaan työntekijän ja työnantajan välillä suoraan työpaikoilla.

– EK:n Mattilan lausunto on todella törkeä. Kilpailukykysopimus oli äärimmäisen epäreilu pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan, eikä Suomen vientiteollisuus nouse sillä, että työaikaa lisätään 6 minuuttia päivässä. Vasemmistoliitto on ainoana puolueena vastustanut kikyä, muut ovat tyytyneet kritisoimaan puheissa, Vasemmistoliito puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Rannan mukaan EK:n uusi puheenjohtaja Veli-Matti Mattila osoitti äärimmäistä röyhkeyttä tämän päiväisellä lausunnollaan. Mattila esittää suomalaisille jatkossa merkittäviä palkanalennuksia ja kaikkia kattavasta sopimisesta luopumista.

– EK on lyhyen ajan sisällä ilmoittanut irtisanovansa ison joukon keskusjärjestöjen välillä tehtyjä työehtoja koskevia sopimuksia ja puhuu nyt heti perään merkittävistä palkanalennuksista. Elinkeinoelämän keskusliiton kova linja on syytä noteerata; näyttää siltä, että EK:n tavoitteena on pyrkiä eroon yhteisestä sopimisesta kokonaan.

– Yhdistelmä kilpailukykysopimus, työnantajien yksipuolisesti irtisanomat sopimukset ja puheet merkittävistä lisäpalkanalennuksista kertovat siitä, että työnantajat ovat hylkäämässä sopimiseen ja yleissitovuuteen perustuvat työmarkkinat. Sopimusyhteiskuntaa murennetaan nyt pala kerrallaan. Tätä ei voi jäädä katsomaan sivusta, sanoo Feldt-Ranta.

– Suomi on rakennettu sopien ja yhdessä tekemällä. Työntekijöitä ei pidä jättää yksin. Jokainen ymmärtää, miten heikosti yksittäinen palkansaaja pärjää, jos jokainen joutuisi jatkossa neuvottelemaan omat työehtonsa. 100-vuotiaassa Suomessa ei pidä palata tilanteeseen, jossa päivän työt huutokaupataan sataman tai tehtaan portilla heikoimmilla ehdoilla työhön suostuvalle Feldt-Ranta sanoo.

Suomalaisten osaaminen, vakaat työmarkkinat ja sopimusyhteiskuntamallin menestys tunnustetaan hänenen mukaansa laajasti ja sen aikaansaamia tuloksia pidetään yhteisinä.

– EK:n jatkuva suomalaisten työntekijöiden vähättely ja halpuutuspuheet ovat epäoikeudenmukaisia ja vastuuttomia. Kenelläkään ei pienessä, viennistä riippuvaisena maassa ole varaa ylenkatsoa sopimisen ja yhteistyön merkitystä, päättää Feldt-Ranta.

Surkean vanhanaikaista

 

– EK:n käsitys kilpailukyvystä on surkean vanhanaikainen, sanoo Li Anderson.

– Vierailin eilen Mölnlycken tehtaalla Mikkelissä. Siellä valmistetaan haavanhoitotuotteita kansainvälisille markkinoille noin 500 työntekijän voimin, ja tehtaaseen suunnitellaan mittavia lisäinvestointeja. Tehtaan johtaja, joka myös oli ollut töissä muun muassa Kiinassa ja Saksassa, painotti kuinka Suomen ehdoton vahvuus on työntekijöiden korkea osaaminen ja siitä johtuva itsenäinen ote omaan työhönsä.

– Tästä huolimatta nämä EK-pomot toistavat vanhoja mantrojaan palkkojen leikkauksista ja yksilöllisestä sopimisesta, joka johtaisi heikossa asemassa olevien työntekijöiden aseman heikentymiseen entuudestaan. Vastakkainasettelun aika ei tosiaan ole ohi, sen osoittaa Mattila.

Suomen kaltaisessa maassa tulee Anderssonin mukaan panostaa osaamiseen ja työhyvinvointiin sekä olemassa olevien paikallisen sopimisen mallien jatkokehittämiseen niin, että se tuo järkeviä joustoja niin työntekijöille kuin työnantajille, samalla pitäen huolta vähimmäistyöehtojen parantamisesta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.

Oikeuskanslerin nimitys siirtyy jälleen kerran – nyt asia siirretään oikeusministeri Häkkäselle

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei vieläkään osaa päättää, kuka valitaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle. Oikeusministerin salkusta luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) vahvisti asian torstaina uusien ministerivalintojen jälkeen.

– Haluttiin vielä käydä tämä läpi, koska me tiesimme, että tämä vaihdos tulee. On korrektia käydä myös hänen kanssaan tämä keskustelu, Lindström sanoi.

Nimitys on viivästynyt jo aiemmin muista syistä, eikä uusi oikeuskansleri pääse aloittamaan suunnitellusti toukokuun alussa, jolloin nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2007. Jonkka on pitänyt vuosilomiaan helmikuun alkupuolelta lähtien, ja hänen tehtäviään on hoitanut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.

Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Heidän joukossaan olivat muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen.
(STT)