tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Li Andersson: Suomeen punavihreä hallitus – ”Tämä vaihtoehto rakentuu tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sivistyksen kunnioittamisen varaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson liputtaa punavihreän hallituskokoonpanon puolesta. Andersson kirjoittaa Demokraatin viikkolehdessä ”Opposition ääni” -palstalla.

”Vihreiden kannatus on historiallisen korkealla ja niin SDP:n kuin vasemmistoliiton kannatus on nousussa. Nämä kolme puoluetta ovat usein löytäneet yhteisen sävelen oppositiossa isoissa linjakysymyksissä, kuten sote-uudistuksessa sekä koulutus- ja perusturvaleikkauksissa.”

Tärkeäksi kysymykseksi nousee Anderssonin mukaan se, ollaanko kaikissa kolmessa puolueessa sitoutuneita jatkamaan punavihreää yhteistyötä myös vaalien jälkeen.

Erkki Tuomiojan viime vuonna tekemään ehdotukseen SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteistyöstä vaalien alla suhtauduttiin penseästi ennen kaikkea vihreissä. Kolmen erilaisen puolueen ei ole järkevää tehdä yhteistä ohjelmaa vaalien alla, mutta niissä isoissa linjakysymyksissä, joilla on niin Suomen tulevaisuuden kuin hallitustyön kannalta merkitystä, on järkevää tuoda esille yhteistä näkemystä.”

Andersson kirjoittaa, että äänestäjien kannalta merkitystä on myös sillä, miten näissä kolmessa puolueessa suhtaudutaan mahdollisiin hallituskokoonpanoihin ensi vaalien jälkeen.

”Sipilän perusporvarihallituksen politiikassa ideologia on ollut vahvasti läsnä ja nyt on poikkeuksellisen tärkeää osoittaa, että on olemassa poliittinen vaihtoehto Sipilän linjalle: tämä vaihtoehto rakentuu tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sivistyksen kunnioittamisen varaan. Sen osoittamiseksi tarvitaan punavihreän kokoonpanon ympärille muodostettu hallitus.”

Keskustelua aiheesta

Kokoomusmeppi Ylellä: EU ei välttämättä velvoitakaan Suomea raideliikenteen kilpailutukseen

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) toteaa Ylen haastattelussa, että raideliikenteen kilpailuttamisesta määräävä EU-lainsäädäntö jättää paljon tulkinnanvaraa. Pietikäisen mukaan lainsäädäntö muun muassa antaisi Suomelle mahdollisuuksia raideliikenteen kilpailutuksen välttämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedottaessa raideliikenteen henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle, ministeriö mainitsi EU-lainsäädännön olevan yksi peruste päätökselle.

­– EU on saanut päätökseen neljännen rautatiepaketin, joka lähtee liikkeelle siitä, että silloin kun valtio hankkii liikennettä, se ei sitä voi jatkossa tehdä suorahankintana, vaan se tulee kilpailuttaa, Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi reilu viikko sitten.

”Neljäs rautatiepaketti” tarkoittaa joukkoa EU-lainsäädäntöä, jolla EU pyrkii yhtenäistämään jäsenmaidensa rautatieverkostoa. Lakipaketin markkinoiden avaamisen velvoittavasta asetuksesta löytyy kuitenkin kohta, joka jättää paljon tulkinnanvaraa.

Asetuksessa lukee muun muassa, että ”toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia rautateiden julkisista henkilöliikennepalveluista, jos se katsoo, että sopimuksen teko ilman tarjouskilpailua on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet ja erityisesti koko kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä sopimuksen kattamat palvelut”.

Suomi olisi voinut vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.

Pietikäinen toteaakin, että asetus mahdollistaa tarjouskilpailusta poikkeamisen harvaan asutussa maassa, jollaisena Suomea voidaan ilman muuta pitää.

– Kyllähän nuo kaikki melko hyvin Suomen raideliikenteen ominaisuuksiin istuu. Jos verrataan Hollantia, Saksaa tai Ranskaa, joissa on paljon ihmisiä ja lyhyet etäisyydet, niin onhan se ihan toisenlainen markkina, kuin tarvittava junayhteys Tampereelta Seinäjoelle, Seinäjoelta Ouluun, tai yöjuna Kemijärvelle, Pietikäinen sanoo Ylelle.

EU:n asetuksessa todetaan lisäksi, että kilpailutuksen voi välttää myös silloin, jos jäsenvaltion junaliikenteen vuosittainen enimmäismäärä on 23 miljoonaa junakilometriä.

Vaikka Suomen junakilometrimäärät menevät yli 30 miljoonan, Suomi olisi voinut Pietikäisen mukaan asetusta tehtäessä vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.

– Tätäkin keskustelua käytiin, mutta Suomi ei nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Ylelle antamassaan haastattelussa Pietikäinen toteaa myös ettei sinällään vastusta kilpailutusta, mutta epäilee kuitenkin sen hyötyjä Etelä-Suomen ulkopuolella. Hän ihmettelee lisäksi hallituksen kiirettä asiassa.

Asia lopulta ole ministeriön päätettävissä.

Liikenneministeriö vahvistaa Ylelle, ettei Pietikäisen tulkinta EU:n asetuksesta ole täysin väärä.

Ministeriö kuitenkin korostaa, ettei asia lopulta ole heidän päätettävissään. Ministeriö esittää, että uudistuksella mahdollistetaan siirtymäaikoja ja annetaan mahdollisuus poiketa asetuksesta.

– On sitten kyettävä osoittamaan, että suorahankinta todella olisi tehokkaampi keino kuin kilpailutus, hallitusneuvos Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa.

– Miten asiaa tulkitaan, se on komission, tai EU-tuomioistuimen asia.

Presidentti Niinistö tapaa Trumpin Washingtonissa elokuun lopussa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa tiistaina 29. elokuuta 2017.

Presidenttien välinen tapaaminen järjestetään Yhdysvaltain presidentin virka-asunnolla Valkoisessa talossa. Kyseessä on presidenttien Niinistö ja Trump ensitapaaminen.

Työvierailun tarkemmasta ohjelmasta ja puheenaiheista kerrotaan lähempänä vierailua.

Niinistö tapasi myös Trumpin edeltäjän Barack Obaman Valkoisessa talossa, kun Yhdysvaltain presidentti tapasi kaikkien Pohjoismaiden valtionpäämiehet Washingtonissa viime vuoden toukokuussa.

Suomen ja Yhdysvaltain presidenttien edellinen kahdenkeskinen kohtaaminen Valkoisessa talossa oli huhtikuussa 2002, kun Tarja Halonen tapasi tuolloisen presidentin George W. Bushin.

Juttuun on päivitetty kuva klo 10:24 ja juttua on täydennetty klo 11:02.

Keskustelua aiheesta

”Vihreät ovat tähän saakka keskittyneet ajamaan kaikilla mahdollisilla rattailla ja tuo pelitila on vietävä heiltä pois”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä näkee viimeisissä mielipidemittauksissa merkkejä viherjytkyn mahdollisuudesta seuraavissa vaaleissa. Kärnän mukaan ilmiö on tuttu maailmalta.
– Politiikkaan pettyneet ihmiset hakevat uutta ja raikasta, vanhat valtarakenteet haastavaa vaihtoehtoa. Vihreät ovat nyt onnistuneet heiluttamaan tätä tikkaria kaikista parhaiten, vaikka sen käärepaperin alta paljastuukin lopulta paljon sellaisia asioita, joita suomalaiset eivät halua. Vihreiden valtavirtaan kuuluvat esimerkiksi yltiöliberaali turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, keinotekoinen kaupungistumiskehityksen vauhdittaminen, yksityisautovastaisuus, luonnon museointi sekä kotimaisen alkutuotannon vastustaminen.
Kärnä toteaa kuitenkin, että populismin nousuun vastataan parhaiten ottamalla sitä harjoittavat rohkeasti mukaan päätöksentekoon.
– Vihreiltä on nyt vaadittava konkreettisia vaihtoehtoja ja esityksiä. Vihreät ovat tähän saakka keskittyneet ajamaan kaikilla mahdollisilla rattailla ja tuo pelitila on vietävä heiltä pois. Vihreiden radikaalit ääripäät on nyt myös saatava savustettua ulos koloistaan ja puolueelta on vaadittava visiota sen tulevaisuuden Suomesta. Vihreiden ideologiaan vahvasti vaikuttanut Pentti Linkola totesi tuoreessa elämänkerrassaan, että koko Pohjois-Suomi tulisi muuttaa luontoreservaatiksi. Linkolan lausahduksen sosiaalisessa mediassa aiheuttama keskustelu osoitti, että tämä on monen vihreän tavoite edelleen.
Oman puolueensa keskustan kannatuslukemat eivät saa Kärnässä aikaan riemunkiljahduksia, mutta panikointiin ei Kärnän mukaan ole vielä syytä.
– Vaaleihin on vielä aikaa ja kannatus nousi nyt hivenen, mutta pitkän aikavälin trendi on huolestuttava. Emme voi syyttää kannatuksen laskusta ainoastaan mediaa tai huonoa tiedottamista, vaan myös tehdyssä politiikassa on syynsä. Suurten rakenteellisten uudistusten sekä mittavien kansantaloudellisten kysymystenkään äärellä emme saa unohtaa pieniä ja konkreettisia, ihmisten arkeen vaikuttavia asioita. Näiden pienten epäkohtien korjaamista on jatkettava, sillä niitä riittää.

Keskustelua aiheesta

Yli 20 vuotta ay-lakimiehenä toiminut Antti Rinne: Paikallinen sopiminen ei saa jyrätä yleissitovuutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Syksyn työmarkkinaneuvotteluista paikallinen sopiminen on noussut kaikkiin keskusteluihin. Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää paikallista sopimista tärkeänä työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Yli 20 vuotta ay-puolella lakimiehenä toiminut Rinne kuitenkin korostaa, ettei yleissitovia työehtosopimuksia saa unohtaa. Hän pitää niiden merkitystä vähimmäisturvan takaajana keskeisenä. Paikallisen sopimisen Rinne näkee toimivan parhaiten juuri yleissitovuuden rinnalla.

– Keskustelussa on osin haksahdettu vikaan. Ajatellaan, että työehtosopimusratkaisu palkkaratkaisuineen on kaikki mitä sovitaan. Laajemmat työehtosopimukset ovat vähimmäiskorotuksia, jotta jokainen saa ostovoimaa kehittävää palkkaratkaisua.

– Yleissitovuudet ovat myös yritysten etu. Ne varmistavat, että työmarkkinoilla pelataan reiluilla säännöillä.

”Jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna.”

Paikallisessa sopimisessa keskiöön nousee Rinteen mielestä yrityksien työntekijöiden sekä työnantajien keskinäinen luottamussuhde.

– En ole koskaan nähnyt ongelmallisena, jos työpaikalla henkilöstö luottaa johtoon ja päinvastoin. Tällöin pystytään sopimaan vaikeistakin asioista. Mutta jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna.

Rinteellä on selkeät lääkkeet luottamuksen saavuttamiselle. Työpaikoilla tarvitaan avoimuutta, osaamisesta sekä ennen kaikkea tahtotilaa hoitaa asioita molempien osapuolien hyödyksi.

– Myös ammattiliikkeen puolella tulee osata yrityksen toimintaa ja yritystaloutta. Tämä vaatii työntekijöiden luottamushenkilöiden kouluttamista ja avoimuutta työnantajien puolelta.

– Tällä hetkellä suurimmat ongelmat ovat nollatuntisopimuksissa sekä pätkätyössä. Työelämän muuttuessa toivoisinkin enemmän keskustelua ja korjauksia tähän etenkin nuorten elämään voimakkaasti vaikuttavaan ongelmaan.

”Tärkeää on pyrkiä tekemään rohkeitakin keskustelunavauksia elinkeinoelämän suuntaan.”

Rinteen mielestä on tärkeää pyrkiä tekemään rohkeitakin keskustelunavauksia elinkeinoelämän suuntaan. Tästä hän pitää hyvänä esimerkkinä Ville Skinnarin (sd.) tekemää porua herättänyttä esitystä pienyritysten irtisanomissuojan heikentämisestä. Itse esitystä hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä allekirjoita.

– Keskusteluyhteyden saavuttaminen on ensisijaista. Sen saavuttamiseksi tarvitaan joustoa molemmilta osapuolilta.

SDP:llä ja ay-liikkeellä on Rinteen mielestä puolestaan omat selkeät tehtävänsä. Vaikka ay-liikkeen ja SDP:n intresseissä on paljon yhteistä jo arvoista ja juurista lähtien, Rinne haluaa korostaa, että SDP ei ole edunvalvontajärjestö vaan palkansaajien puolue.

– SDP on poliittinen liike, jolle on tärkeää kehittää suomalaista hyvinvointivaltiota omien arvojensa pohjalta. Ay-liikkeen rooli on puolestaan toimia oman jäsenkuntansa edun puolesta. Puolueella ja ay-liikkeellä on selkeä tehtäväero yhteiskunnassa.

– Usein tavoitetila on kuitenkin yhteinen. Sekä puolue että ay-liike haluaa edistää ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. Yhteistoiminta on tärkeää.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä torstaina 17.8.

Ministeriökohtaiset tiukan menokurin budjettineuvottelut jatkuvat

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset kaksipäiväiset budjettineuvottelut jatkuvat tänään.

Valtiovarainministeriö tapaa päivän aikana muun muassa ulkoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kritisoi aiemmin tällä viikolla liikenneministeriön esitystä, joka kasvattaisi valtiovarainministeriön budjettiehdotusta 43 miljoonalla eurolla.

Ministeriökohtaisiin budjettineuvotteluihin lähdettiin tilanteesta, jossa valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden budjettilinjausten välinen ero oli runsaat 200 miljoonaa euroa.

Orpo sanoi viime viikolla, ettei jakovaraa uusiin menoihin ole.

Valtioneuvoston linnassa Helsingin keskustassa sorvataan kasaan tiukan menokurin budjettia. Orpo sanoi viime viikolla valtiovarainministeriön budjettiehdotusta esitellessään, ettei jakovaraa uusiin menoihin ole.

Hallitus käy varsinaiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista elokuun viimeisinä päivinä budjettiriihessään.
Budjettiriihessä vääntöä riittänee ainakin solidaarisuusverosta, pakolaiskiintiön nostosta ja yritystuista. Myös veropaketti jää hallituksen käsiteltäväksi.

Hallituksen sisällä kokoomuksen ja keskustan välejä hiertää puolestaan näkemys verokevennysvarasta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan verokevennysvaraa ei ole. Kokoomuksen mielestä verokevennyksiä taas tarvitaan kikyn jäljiltä.

Koko budjetti on reilun 55 miljardin euron suuruinen. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.