“Meillä on kasaantunutta hoivavelkaa. Leikkausjonot ovat kasvaneet ja monilla alueilla perutut ja siirretyt hammashuollon, neuvolan sekä terveyskeskuslääkäreiden ajat ovat vaikeuttaneet ihmisten hoitoonpääsyä. Samalla terveysongelmat ja hoidontarve ovat kuitenkin kasautuneet. Tämä hoivavelka on korjattava ripeästi. Tänä syksynä näemme valtuustoissa ympäri Suomen sen, miten aikaisempien talouskriisien yhteydessä tehdyistä virheistä on otettu opiksi. Koronakriisin jälkihoito tulee vaatimaan meiltä toimia vielä pitkään”, Andersson sanoo puheessaan.

Andersson korostaa, että pandemian hallinta ja talouden pelastaminen eivät ole vastakohtia: taloudellisesti parhaiten menestyneitä ovat maat, joissa on tehty riittävän rohkeita toimia viruksen pitämiseksi aisoissa. Tärkeintä on nyt keskittyä pandemian aiheuttamiin inhimillisiin kustannuksiin.

“Olemme oppineet, että koronakriisiä eivät ratkaise yksinomaan viranomaiset, terveysasiantunijat, virkamiehet tai hallitus, vaan ongelma voidaan ratkaista vain ja ainoastaan yhdessä.”

Anderssonin mukaan ikääntyneiden syrjintä on tosiasia, eikä se poistu heidän työttömyysturvaansa heikentämällä.

“Kun on lähettänyt työhakemuksen toisensa jälkeen saamatta kutsua haastatteluun, tuntuu varmasti irvokkaalta lukea päättäjien kommentteja siitä, kuinka sosiaaliturvaa leikkaamalla saadaan työllisyys nousuun.”

Andersson sanoo, että Ruotsi on yksi ikääntyneiden työllisyyden mallimaista erityisesti juuri pisimpään töissä olleita suosivan irtisanomislainsäädännön takia.

“Vaikka käänteinen irtisanomisjärjestys ei sellaisenaan sovellu Suomen työmarkkinoille, on meilläkin tarpeen vahvistaa ikääntyvien turvaa irtisanomistilanteissa.”

Vasemmistoliitto pitää erittäin varteenotettavana työuran pituuteen perustuvaa irtisanomiskorvausta. Tällä osaltaan vähennettäisiin työnantajien kannusteita irtisanoa ikääntyviä työntekijöitä, joiden uudelleentyöllistyminen on muita hankalampaa. Samalla korvaus toisi taloudellista turvaa irtisanomistilanteisiin pitkän työuran tehneille.

Vasemmistoliiton mukaan työntekijöiden muutosturvaa on syytä vahvistaa kautta linjan ja samalla muutosturvaa koskevia säännöksiä tulisi uudistaa niin, että työnantajien vastuuta erityisesti ikääntyvien työntekijöiden uudelleentyöllistymisestä vahvistettaisiin. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajien velvollisuutta koulutuksen ja työterveyshuoltopalveluiden tarjoamisesta vahvistettaisiin ja niiden kestoa pidennettäisiin työuran perusteella.