Lihavuusleikkaukseen julkisin varoin? – Suomi on leikkausten määrässä Pohjoismaiden häntäpäässä

Kuva: lehtikuva / marja airio

Suomi laahaa lihavuusleikkauksissa yhä muiden Pohjoismaiden perässä. Suomessa tehdään vuosittain noin tuhat leikkausta, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä tehdään noin 6 500.

Suomessa tehdäänkin edelleen liian vähän lihavuusleikkauksia, arvioivat muun muassa professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä ja Suomen lihavuusleikattujen potilasyhdistys Lilen puheenjohtaja Olli Nyberg.

Molempien mukaan muun muassa perusterveydenhuollon tietämystä aiheesta tulisi lisätä, jotta useammat pääsisivät leikkaukseen.

Lile on hakenut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta avustusta, jonka avulla se kouluttaisi terveydenhuollon ammattilaisia lihavuusleikkauksista, kertoo Nyberg.

Lisäksi myös asenteita tulisi korjata.

– On sellaistakin asennetta, että läski on itse syönyt itsensä lihavaksi, miksi hänet pitäisi leikata julkisin varoin.

Tukea haettiin myös leikkausten jälkihoitoon ja seurantaan, joka on Nybergin mukaan Suomessa ”täysin retuperällä”.

– Seurannan ja tuen puuttumisen vuoksi osalle leikatuista tulee henkisiä ongelmia. Päihdeongelmat ovat yleisiä, kun yksi riippuvuus vaihtuu toiseen. Osalle tulee parisuhdeongelmia, kun puoliso ei kykene käsittelemään tilannetta.

Suomessa tulisi pyrkiä noin 3 000 leikkaukseen vuodessa.

Asiantuntijoiden mukaan kymmenettuhannet vaikeasta tai sairaalloisesta ylipainosta kärsivät suomalaiset hyötyisivät lihavuusleikkauksesta. Nybergin ja Pietiläisen mielestä Suomessa tulisi pyrkiä noin 3 000 leikkaukseen vuodessa.

Lile sekä Lihavuus- ja metaboliakirurgian yhdistys LiMe vetosivat hallitukseen ja terveydenhuollon päättäjiin viime vuonna, jotta leikkausten määrää nostettaisiin. Muutosta ei ole tapahtunut, vaikka kirurgeja riittäisi.

Pullonkaulana pidetään muun muassa perusterveydenhuoltoa, jonka hoitopolkuun lihavuusleikkauksien uskotaan jämähtävän.

Lihavuuden ja liitännäissairauksien hoito työllistää perusterveydenhuoltoa paljon, kertoo gastrokirurgi Anne Juuti LiMestä.

Lihavuutta hoidetaan pääasiassa konservatiivisella hoidolla, eli painonpudotukseen tähtäävällä yksilö- tai ryhmäohjauksella. Vasta sen jälkeen sairaalloisen lihava voi halutessaan päästä lihavuusleikkaukseen.

– Käypä hoito -suosituksen mukaan leikkaushoidon ensimmäinen askel on konservatiivinen hoito. Jos sitä ei ole saatavilla kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä ollenkaan tai riittävästi, eivät kaikki leikkauksesta hyötyvät pääse hoitoon, Juuti selittää.

Lihavuutta hoidetaan ylipäätään liian vähän Suomessa.

Pietiläisen mukaan lihavuutta hoidetaan ylipäätään liian vähän Suomessa.

– Resurssipaineet ovat kovat. Lihavuuden hoitoon liittyviä ryhmiä on karsittu, koska aina jokin toinen asia on tärkeämpi ja resurssit ohjataan sinne. Asia pitäisi laittaa perspektiiviin: mitä tapahtuu, kun lihavuuden liitännäissairaudet kehittyvät?

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tuija Kumpulainen muistuttaa, että lihavuus on arka aihe monille.

– Moni harmistuu, kun se otetaan esille esimerkiksi terveystarkastuksessa. Sitä pidetään terveysterrorina. Osa potilaista herää tilanteeseensa vasta, kun heillä on liitännäissairauksia. Ylipaino ei anna kaikille riittävää motivaatiota hakeutua leikkaukseen tai edes keskustelemaan asiasta.

Ongelmat johtuvat liian tiukoista leikkauskriteereistä.

Sallassa terveyskeskuslääkärinä toimivan Kirsi Markulan mielestä ongelmat johtuvat liian tiukoista leikkauskriteereistä. Itsekin lihavuusleikkauksessa käynyt Markula sanoo kirjoittaneensa lähetteitä potilaille, vaikka nämä eivät täyttäisi kriteereitä täysin.

– Olen yrittänyt perustella, miksi potilas pitäisi leikata. Pitäisikö vaatimuksia höllentää ja potilasta arvioida yksilöllisemmin, jos hän haluaa leikkaukseen, mutta hänen painonsa jää parin kilon päähän vaaditusta?

Kumpulaisen mukaan tämänhetkiset Käypä hoito -suositusten kriteerit ja toimintaohjeet ovat hyvät.

– Olen sitä mieltä, että jos niiden mukaan toimittaisiin, leikkausmäärät nousisivat. Ei ole kyse siitä, että kriteerejä pitäisi väljentää, vaan miten ne saataisiin käyttöön. En ole kuullut, että leikkauksen ehdot täyttävä ei olisi päässyt leikkaukseen.

Veteraanipoliitikko herkistyi olympiakullasta – ”Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija”

Lenkkeilytviiteillään profiloitunut keskustan veteraanipoliitikko, kansanedustaja Seppo Kääriäinen on herkistynyt kotimaakuntaansa Pohjois-Savoon hiihdetystä olympiakullasta.

Iivo Niskasen kultamitalihiihto miesten 50 kilometrin kuninkuusmatkalla saa Kääriäisen listaamaan pääasioita lähes runollisesti Twitter-tilillään.

– Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija. Mahdottomasta mahdollinen, Kääriäinen aloittaa.

Tviittinsä lopuksi Kääriäinen onnittelee Niskasta ja toteaa, ettei lauantaiaamu voi iloisemmin alkaa.

Niskasta on onnitellut kultamitalista myös Suomen valtiojohto ja lukuisat muut suomalaiset poliitikot.

Lehti: Ugandassa kuolleen suomalaismiehen tapauksessa pidätyksiä

Kuva: Lehtikuva

Ugandan poliisi on ottanut kiinni kolme naista Kampalassa kuolleen suomalaisen liikemiehen tapauksen yhteydessä, kirjoittaa ugandalainen Observer-lehti. Lehden mukaan naisilla epäillään olevan yhteyksiä miehen kuolemaan.

Suomalaismies löydettiin kuolleena hotellihuoneesta Kampalassa kaksi viikkoa sitten. Matkalla oli mukana entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.).

Yksi pidätetyistä naisista näkyy lehden mukaan hotellin valvontakameran kuvissa. Kuvien perusteella hän poistui miehen huoneesta iltakymmeneltä ja palasi sinne myöhemmin yöllä kantaen muovikassia. Lehden mukaan poliisi epäilee, että kassissa oli huumeita.

Ugandassa tehdyssä ruumiinavauksessa miehen ruumiista löytyi kokaiinia ja hyönteismyrkkyä.

Keskustelua aiheesta

Viro täyttää 100 vuotta – suomalaislehdet ilmestyivät vironkielisillä nimillä – presidentti ja pääministeri onnittelivat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomalaislehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat ilmestyneet poikkeuksellisesti vironkielisillä nimillä. Tällä lehdet kunnioittavat Viron itsenäisyyden satavuotispäivää, jota vietetään tänään.

Helsingin Sanomat ilmestyi aamulla nimellä Helsingi Sönumid. Lehti myös julkaisi pääkirjoituksensa rinnakkain viroksi ja suomeksi. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että Viro on hyvä naapuri Suomelle ja että maat ovat entistä läheisemmät kumppanit.

Maaseudun Tulevaisuuden viikonloppunumero ilmestyi jo eilen vironkielisellä nimellä Maaelu Tulevik. Myös monissa muissa suomalaislehdissä on käsitelty tämän viikon aikana Viron itsenäisyyttä sekä Suomen ja Viron välisiä suhteita.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ovat osoittaneet Virolle ja virolaisille videotervehdyksen, joka on nähtävissä myös verkossa. Viron pääministeri Jüri Ratas sai pääministeri Sipilän onnittelut lauantaiaamuna myös Twitterin välityksellä.

Pasilan linkkitorni Viron väreissä

Viron itsenäisyyden satavuotispäivää juhlitaan tänään Suomessa juhlaliputuksella. Liputus alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa.

Sisäministeriön liputusmääräys koskee valtion virastoja ja laitoksia koko Suomessa. Ministeriö suosittaa myös yleistä liputusta naapurimaan merkkipäivän kunniaksi.

Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi. Vastaava liputus järjestettiin jo Liettuan satavuotispäivän kunniaksi 16. helmikuuta, ja marraskuussa liputuksella muistetaan Latviaa.

Pasilan linkkitorni on juhlavalaistu Viron lipun väreissä. Valaisu on nähtävissä perjantai-illasta alkaen koko viikonlopun ajan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mies kieltäytyi siviilipalveluksesta – hovioikeus hylkäsi syytteet ja katsoo, että tuomitseminen olisi syrjivää kohtelua

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta