tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Lihavuusleikkaukseen julkisin varoin? – Suomi on leikkausten määrässä Pohjoismaiden häntäpäässä

Kuva: lehtikuva / marja airio

Suomi laahaa lihavuusleikkauksissa yhä muiden Pohjoismaiden perässä. Suomessa tehdään vuosittain noin tuhat leikkausta, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä tehdään noin 6 500.

Suomessa tehdäänkin edelleen liian vähän lihavuusleikkauksia, arvioivat muun muassa professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä ja Suomen lihavuusleikattujen potilasyhdistys Lilen puheenjohtaja Olli Nyberg.

Molempien mukaan muun muassa perusterveydenhuollon tietämystä aiheesta tulisi lisätä, jotta useammat pääsisivät leikkaukseen.

Lile on hakenut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta avustusta, jonka avulla se kouluttaisi terveydenhuollon ammattilaisia lihavuusleikkauksista, kertoo Nyberg.

Lisäksi myös asenteita tulisi korjata.

– On sellaistakin asennetta, että läski on itse syönyt itsensä lihavaksi, miksi hänet pitäisi leikata julkisin varoin.

Tukea haettiin myös leikkausten jälkihoitoon ja seurantaan, joka on Nybergin mukaan Suomessa ”täysin retuperällä”.

– Seurannan ja tuen puuttumisen vuoksi osalle leikatuista tulee henkisiä ongelmia. Päihdeongelmat ovat yleisiä, kun yksi riippuvuus vaihtuu toiseen. Osalle tulee parisuhdeongelmia, kun puoliso ei kykene käsittelemään tilannetta.

Suomessa tulisi pyrkiä noin 3 000 leikkaukseen vuodessa.

Asiantuntijoiden mukaan kymmenettuhannet vaikeasta tai sairaalloisesta ylipainosta kärsivät suomalaiset hyötyisivät lihavuusleikkauksesta. Nybergin ja Pietiläisen mielestä Suomessa tulisi pyrkiä noin 3 000 leikkaukseen vuodessa.

Lile sekä Lihavuus- ja metaboliakirurgian yhdistys LiMe vetosivat hallitukseen ja terveydenhuollon päättäjiin viime vuonna, jotta leikkausten määrää nostettaisiin. Muutosta ei ole tapahtunut, vaikka kirurgeja riittäisi.

Pullonkaulana pidetään muun muassa perusterveydenhuoltoa, jonka hoitopolkuun lihavuusleikkauksien uskotaan jämähtävän.

Lihavuuden ja liitännäissairauksien hoito työllistää perusterveydenhuoltoa paljon, kertoo gastrokirurgi Anne Juuti LiMestä.

Lihavuutta hoidetaan pääasiassa konservatiivisella hoidolla, eli painonpudotukseen tähtäävällä yksilö- tai ryhmäohjauksella. Vasta sen jälkeen sairaalloisen lihava voi halutessaan päästä lihavuusleikkaukseen.

– Käypä hoito -suosituksen mukaan leikkaushoidon ensimmäinen askel on konservatiivinen hoito. Jos sitä ei ole saatavilla kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä ollenkaan tai riittävästi, eivät kaikki leikkauksesta hyötyvät pääse hoitoon, Juuti selittää.

Lihavuutta hoidetaan ylipäätään liian vähän Suomessa.

Pietiläisen mukaan lihavuutta hoidetaan ylipäätään liian vähän Suomessa.

– Resurssipaineet ovat kovat. Lihavuuden hoitoon liittyviä ryhmiä on karsittu, koska aina jokin toinen asia on tärkeämpi ja resurssit ohjataan sinne. Asia pitäisi laittaa perspektiiviin: mitä tapahtuu, kun lihavuuden liitännäissairaudet kehittyvät?

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tuija Kumpulainen muistuttaa, että lihavuus on arka aihe monille.

– Moni harmistuu, kun se otetaan esille esimerkiksi terveystarkastuksessa. Sitä pidetään terveysterrorina. Osa potilaista herää tilanteeseensa vasta, kun heillä on liitännäissairauksia. Ylipaino ei anna kaikille riittävää motivaatiota hakeutua leikkaukseen tai edes keskustelemaan asiasta.

Ongelmat johtuvat liian tiukoista leikkauskriteereistä.

Sallassa terveyskeskuslääkärinä toimivan Kirsi Markulan mielestä ongelmat johtuvat liian tiukoista leikkauskriteereistä. Itsekin lihavuusleikkauksessa käynyt Markula sanoo kirjoittaneensa lähetteitä potilaille, vaikka nämä eivät täyttäisi kriteereitä täysin.

– Olen yrittänyt perustella, miksi potilas pitäisi leikata. Pitäisikö vaatimuksia höllentää ja potilasta arvioida yksilöllisemmin, jos hän haluaa leikkaukseen, mutta hänen painonsa jää parin kilon päähän vaaditusta?

Kumpulaisen mukaan tämänhetkiset Käypä hoito -suositusten kriteerit ja toimintaohjeet ovat hyvät.

– Olen sitä mieltä, että jos niiden mukaan toimittaisiin, leikkausmäärät nousisivat. Ei ole kyse siitä, että kriteerejä pitäisi väljentää, vaan miten ne saataisiin käyttöön. En ole kuullut, että leikkauksen ehdot täyttävä ei olisi päässyt leikkaukseen.

Rekka törmäsi puukon kanssa heiluneeseen mieheen, joka kuoli vammoihinsa

Mies heilui puukon kanssa Joensuussa Äyräpäänkadulla maanantaiaamuna, kertoo Itä-Suomen poliisi.

Poliisin saaman ilmoituksen mukaan sekavasti käyttäytynyt mies poistui asunnosta puukko kädessään. Poliisi lähti etsimään häntä ja käskytti ihmisiä sisälle asuntoihinsa.

Mies löytyi läheiseltä Ilomantsintieltä. Hän oli joutunut rekan tönäisemäksi, kertoo poliisi.

Tiellä ajanut rekka-auto oli törmännyt ajoradalle kävelleeseen mieheen. Rekan kuljettaja oli yrittänyt väistää tuloksetta.

Vakavasti loukkaantunut mies toimitettiin sairaalaan, jossa hän kuoli myöhemmin aamupäivällä.

Kuolleessa todettiin teräaseen aiheuttama vamma. Poliisin mukaan asiassa ei ole kuitenkaan syytä epäillä rikosta. Myöskään rekka-auton ja miehen törmäyksessä ei epäillä rikosta.

Poliisi järjestää läheisille kriisiapua.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Koulu-uhkaus Lieksassa – poliisi tiedottaa ottaneensa kiinni yhden epäillyn

Poliisi selvittää Lieksassa mahdollista uhkausta, joka on poliisin mukaan kohdistunut Pohjois-Karjalan ammattiopistoon. Poliisi tiedottaa ottaneensa kiinni yhden epäillyn eilen illalla. Epäilty on oppilaitoksen opiskelija.

Uhkauksen todenperäisyyden arvioinnin tekemiseksi juttu on siirretty keskusrikospoliisin tutkittavaksi, mutta tutkinta tehdään yhteistyössä Itä-Suomen poliisilaitoksen kanssa.

Lieksassa sijaitsevaan ammattioppilaitokseen ei poliisin arvion mukaan kohdistu tällä hetkellä uhkaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Poliisi aikoo tutkia toimittajaan kohdistetun vihakampanjan – jutun tekijä sai satoja solvaavia ja uhkaaviakin viestejä

Turun puukotusten uhreja auttaneesta afgaanimiehestä jutun tehnyt Turun Sanomien toimittaja kertoo joutuneensa vihakampanjan kohteeksi. Hän sai satoja solvaavia ja uhkaaviakin viestejä.

Jutun ilmestymisen jälkeen esimerkiksi MV-julkaisu väitti, ettei afgaanimies olisikaan auttanut uhria. Samassa jaettiin kuvaa, joka oli toisesta tilanteesta. Toimittaja oli kuitenkin tarkistanut asian useista lähteistä ja auttajasta on olemassa kuvamateriaalia, jossa hän on uhrin luona ja hänen hihansa ovat veressä.

Poliisi on ilmoittanut toimittajalle tutkivansa vihakampanjan, halusi toimittaja sitä tai ei. Toimittaja on tehnyt poliisille turvaamispyynnön haastateltavastaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun uhreista enää kaksi sairaalassa – pääepäilty siirretään vuodeosastolle turvatoimien saattelemana

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun puukkoiskun uhreista enää kaksi on sairaalahoidossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Nämä kaksi uhria ovat edelleen teho-osastohoidossa. Vammojen laadun takia tehohoidon tarve jatkuu yhä, mutta heidän tilansa on vakaa, kertoo Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Myös iskun pääepäilty on edelleen tehohoidossa. Virolaisen mukaan hänet kuitenkin siirretään vuodeosastolle todennäköisesti jo tämän päivän aikana.

Sairaalan turvatoimia on lisätty muun muassa lisäämällä vartijoiden määrää potilashoidon ja työrauhan turvaamiseksi. Turvatoimille on tarvetta, sillä sairaalaan on tullut epämääräisiä uhkauksia puhelimitse, Virolainen kertoo.

Virolaisen mukaan tehostettuihin turvatoimiin on tarvetta niin kauan, kun epäilty on talossa.

– Suojelemme potilasta muilta ja häneltä itseltään.

Poliisi vaatii myös neljää muuta epäiltyä vangittaviksi Turun puukotuksista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi vaatii myös muita neljää epäiltyä vangittavaksi Turun epäillystä terroriteosta. Käsittelyt järjestetään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa huomenna.

Pääepäiltyä Abderrahman Mechkahia vaaditaan vangittavaksi kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Epäilty on huomisessa vangitsemisistunnossa mukana videoyhteyden välityksellä sairaalasta.

Lisäksi neljää muuta epäillään osallisuudesta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin ja murhan yrityksiin. Miehet kiistävät osallisuutensa tekoihin.

Poliisi on kuullut myös uhreja ja silminnäkijöitä, joiden kuuleminen kestää kaikkiaan useita päiviä. Lisäksi tapahtumiin liittyen tehdään muun muassa laajaa teknistä tutkintaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Poliisi tiedottaa seuraavan kerran vangitsemiskäsittelyjen jälkeen, ellei asiassa sitä ennen ilmene muuta merkittävää.

Poliisi kiittää tiedotteessa kansalaisia saapuneista havainnoista ja vihjeistä ja pyytää edelleen kansalaisten havaintoja teosta.