Liikanen Kauppalehdessä: ”Koulutus on paras lääke eriarvoistumista vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on huolissaan eriarvoistumisesta.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan taantuvat teollisuuspaikkakunnat luovat alustaa populismille Suomessakin.

– Vaikka globalisaatio on nostanut miljardi ihmistä köyhyydestä kehitysmaissa, kehittyneissä maissa se on johtanut tuloerojen kasvuun ja vähentänyt perinteisiä teollisuustyöpaikkoja. Suurituloisten ansiotaso on noussut samaan aikaan kun keskiluokka on menettänyt. Joissakin maissa pieni- ja keskituloisten reaalitulot ovat jopa pienentyneet, sanoo Liikanen Kauppalehdessä.

– Kauppapolitiikan kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat olleet myönteiset, mutta yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olleet ongelmallisia. Eriarvoisuus on lisääntynyt, Liikanen sanoo.

Hänen mielestään tärkeä lääke eriarvoistumista vastaan on koulutus.

– Huonoin ratkaisu olisi se, että rakennetaan muureja ja suljetaan rajat. Sehän veisi myös kehitysmailta mahdollisuuden mennä eteenpäin.

Suomessa tuloerot ovat pienet verrattuna useimpiin muihin maihin. Suomessakin on kuitenkin taantuvien teollisuusalueiden ongelma. Teollisten työpaikkojen korvaaminen ei ole ihan helppoa.

– Trumpin ja brexitin jälkeen kukaan ei pidä sitä ongelmattomana.

Populisteille tällainen kehitys luo kasvualustaa, eikä se ihan vierasta ole meilläkään.

Liikanen on huolissaan erityisesti nuorista miehistä.

Olen huolissani siitä, että meillä on nuoria miehiä ja poikia, jotka jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle varhain.

Koulutus ei enää takaa työpaikkaa, mutta se antaa suuremmat mahdollisuudet. Jos koulutus jää ohueksi ja hanttihommia ei ole tarjolla, syrjäytyy varhain, Liikanen sanoo Kauppalehdessä.

Kreikka-neuvottelut jatkuvat: ”Tilanne paljon parempi kuin muutama vuosi sitten”

Kuva: Lehtikuva

Kreikka ja lainoittaja-instituutiot jatkavat neuvotteluita maan lainaohjelmasta. Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin (kuvassa) mukaan teknisten neuvotteluiden jatkuminen on tärkeä askel.

Tänään koolla ollut euroryhmä käsitteli lainaohjelman etenemistä, mutta ei ottanut asiaan poliittista kantaa. Kreikka saa uuden lainaerän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan vasta sitten, kun osapuolet ovat löytäneet yhteisymmärryksen meneillään olevasta toisesta väliarviosta eli siitä, miten maa on toteuttanut vaadittuja talousuudistuksia. Kreikka on nostanut lainasta tähän mennessä noin 30 miljardia euroa.

Dijsselbloemin mukaan lainoittajainstituutiot eli EKP, pysyvä kriisirahasto EVM ja euroryhmä sekä IMF jatkavat neuvotteluita Kreikan kanssa vero-, eläke- ja työmarkkinauudistuksista.

Emme halua riskeerata luottamusta, joka on ollut palautumassa.

Huomio on hänen mukaansa siirtymässä säästöistä rakenteellisiin uudistuksiin.

– Paljon työtä on tehty budjetin tasapainottamiseksi, ja tilanne on paljon parempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

Dijsselbloem painotti, että paljon työtä on vielä edessä. Asia palaa hänen mukaansa euroryhmään, kun instituutiot ovat löytäneet sovun lainaohjelman teknisistä yksityiskohdista.

Kreikka tarvitsee uuden lainaerän vasta heinäkuussa, mutta euromaat haluavat tehdä päätökset mahdollisimman varhain ennen kuin tilanne kriisiytyy.

– Emme halua riskeerata luottamusta, joka viime aikoina on ollut palautumassa.

”Huolestuttavaa paikallisen sopimisen kannalta” – SAK:n kysely: Luottamushenkilöiden painostus työpaikoilla on lisääntynyt

Kuva: Kari Hulkko
SAK:laisia luottamushenkilötä koolla.

Useampi kuin joka viides SAK:laisilla aloilla työskentelevä luottamushenkilö on kokenut työnantajan painostaneen työehtojen heikennyksiin.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön joulukuussa toteuttaman kyselyn mukaan edellisvuosiin verrattuna painostus on lisääntynyt.

Luottamushenkilöistä 22 prosenttia kertoi työnantajan painostaneen sopimaan heikennyksistä. Vuonna 2015 painostusta oli kokenut 15 prosenttia vastaajista.

Luottamushenkilöt kertovat työnantajan painostaneen muun muassa sopimaan alle työehtosopimuksen määräämien tuntipalkkojen tai palkkamallista, joka sallisi palkkojen alentamisen.

Johtaja Annika Rönni-Sällinen SAK:sta pitää tulosta huolestuttavana paikallisen sopimisen kannalta.

– Suunta on nyt väärä. Paikallinen sopiminen etenee vain, jos työpaikoilla neuvotellaan aidosti ja henkilöstö voi vaikuttaa lopputulokseen.

”Suunta on nyt väärä.”

Rönni-Sällinen tähdentää, että SAK ei vastusta paikallista sopimista. Raamien pitää kuitenkin olla kunnossa ennen kuin toimeen ryhdytään.

– Parhaimmillaan paikallinen sopiminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön hyvinvointiin, tuottavuuteen ja yrityksen tulokseen.

Kyselyn mukaan työpaikoilla on edellisvuosien tapaan ongelmia ylityökorvauksien ja palkan lisien maksamisessa, työajoissa ja tietojen antamisessa luottamushenkilöille.

Työnantaja ei aina noudata yt-lain ja sopimusten määräyksiä tai tulkitsee niitä omaksi edukseen.

– Yt-lakia on uudistettava niin, että se tukee nykyistä paremmin luottamuksen rakentamista ja neuvottelemista työpaikalla, Annika Rönni-Sällinen painottaa.

SAK:n kyselyyn vastasi joulukuussa 964 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua.

Keskustelua aiheesta

Jolon ex-panttivanki Risto Vahanen syytteessä Hok-Elannon johtajan lahjonnasta

Kuva: LEHTIKUVA / Holger Rotkirch / Handout
Risto Vahanen (oik.) ja kumppaninsa joutuivat panttivangeiksi. Jolon saarella. Heidät vapautettiin. Nyt Vahanen on syytteessä lahjonnasta.

Jolon saarella panttivankina ollut Risto Vahanen on saanut syytteen lahjomisesta elinkeinotoiminnassa. Rikosepäily liittyy vyyhteen, jossa HOK-Elannon entisen kiinteistöjohtajan epäillään vastaanottaneen lahjuksia, joita käytettiin hänen tyttäriensä hevosurheiluharrastukseen.

Epäiltyjä on kymmenkunta. Vahasen ja arkkitehtitoimisto Innovarchin osuus epäillyistä 800 000 euron lahjuksista on noin 25 000, kertoo syyttäjä. Innovarch on kuulunut Vahanen-yhtiöihin vuodesta 2008.

Vahasen mukaan hän ja muut Innovarchin hallituksen silloiset jäsenet kiistävät, että sponsorituella urheilijoiden taustaorganisaatiolle olisi tavoiteltu etuja.

– Innovarch Oy ei ole sponsoroinnilla saanut tai pyrkinyt saamaan taloudellista hyötyä. Yrityksellä on ollut aina nollatoleranssi kyseessä olevissa asioissa. Olemme avustaneet rikospoliisia tapauksen tutkinnassa.

Vuonna 2000 Vahanen joutui toisen suomalaisen kanssa 140 päiväksi panttivangiksi Jolon saarella Filippiineillä.

 

Kreikka nousee tänään Euroopan valokeilaan – annetaanko lisää lainaa?

Kuva: Lehtikuva
Kreikassa on pitkään ollut levotonta surkeiden aikojen vuoksi.

Kreikan lainaohjelman eteneminen on isoin aihe, kun euromaiden valtiovarainministerit tapaavat tänään Brysselissä.

Lainoittajat ovat neuvotelleet viime kuukaudet Kreikan kanssa siitä, miten maa täyttää lainaohjelmansa ehdot. Euromaiden valtiovarainministerit saavat tänään tilannekatsauksen etenemisestä, mutta päätöksiä käynnissä olevasta toisesta väliarviosta tuskin tehdään.
Kreikka pärjää vielä kevään ajan ilman uutta lainaerää, mutta heinäkuun lopussa erääntymässä on taas iso takaisinmaksu. Huolta euroryhmässä aiheuttavat Hollannin ja Ranskan vaalit, joiden pelätään politisoivan keskustelun Kreikan velkakriisistä.

Arviointi koskee Kreikan kolmatta lainaohjelmaa, joka on suuruudeltaan 86 miljardia euroa ja myönnetään pysyvästä kriisirahastosta EVM:stä. Kreikka on tähän mennessä nostanut lainasta noin 30 miljardia.

Tasapainoilua käydään varsinkin budjetin ylijäämätavoitteesta. Euroryhmä on edellyttänyt maan budjetin ylijäämäksi 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mielestä tavoite on epärealistinen. IMF:n mukaan Kreikan on tehtävä uusia veronkiristyksiä ja leikkauksia eläkkeisiin, jotta se saavuttaa tavoitteensa.

Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Anniina Luotonen

SAK, Akava ja STTK: Toimialat voisivat neuvotella keskusjärjestösopimusten siirtämisestä jo keväällä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n purkamista keskusjärjestösopimuksista käydään jokaisella toimialalla sopimusneuvottelut jo tämän kevään aikana.

Keskusjärjestöjen mukaan työntekijä- ja työnantajaliitot voisivat yhdessä sopia, että työehtosopimusten nykyisiin keskusjärjestösopimuksiin liittyvät määräykset säilyvät sisällöltään sellaisenaan myös nykyisen työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen.

– Näin syksyn sopimuskierroksella vältettäisiin lisävaikeudet ja mahdolliset työrauhaa vaarantavat tekijät.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. (Kuva: Lehtikuva)

Jos EK:n ilmoitus johtuu pelkästä järjestön sääntömuutoksesta, SAK, Akava ja STTK uskovat, että EK:n jäsenliitoilla ei ole halua romuttaa tai edes heikentää eri alojen työehtosopimuksissa olevia keskusjärjestösopimuksiin liittyviä määräyksiä.

Keskusjärjestösopimuksilla on merkittävä osa useissa työehtosopimuksissa.

Järjestöjä on ihmetyttänyt EK:n ilmoituksen ajankohta, koska kilpailukykysopimus on voimassa ja ensi syksynä edessä on liittokierros.

Palkansaajien mielestä tulevalla sopimuskierroksella ei saisi olla sitä vaarantavia tekijöitä, koska maan taloudessa on tapahtumassa odotettu, myönteinen käänne.

Järjestöt pelkäävät, että EK:n ilmoitus ei helpota syksyn sopimuskierroksen neuvotteluita.

– Keskusjärjestösopimuksilla on merkittävä osa useissa työehtosopimuksissa. Ne ovat olennainen osa sopimustoimintaa myös työehtosopimusten ulkopuolisilla aloilla. Monilla sopimusaloilla ei ole työehtosopimuksissa omia määräyksiä tai sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiesten toimintaedellytyksiin. Työehtosopimusten sijaan näitä asioita on siten hoidettu osin keskusjärjestösopimuksilla.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen kannanoton takana ovat keskusjärjestöjen puheenjohtajat Jarkko Eloranta (SAK), Antti Palola (STTK) ja Sture Fjäder (Akava).

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

Juttuun on lisätty Antti Palolan ja Sture Fjäderin kuvat klo 10.16.